Saksan keskustiedustelupalvelu BND sijaitsi aikanaan Münchenin kyljessä Pullachissa. Jo silloin Gestapon entisen päämajan ikonisten mäntyjen reunustamissa rakennuksissa tiedettiin, että Venäjä (silloinen Neuvostoliitto) käyttää paikallisorganisaatioita toteuttaakseen sabotaasi-iskuja länsimaissa. Aseena oli terroristijärjestö RAF (Rote Armee Fraktion), jonka jäsenet tiettävästi huilasivat attentaattiensa välissä Itävallan lisäksi Itä-Saksassa.
Venäläisten toimintatavat eivät juuri ole muuttuneet ajoista juuri ennen Saksojen yhdistymistä. Venäjä käyttää edelleen bulvaaneinaan rikollisia ja ”hyödyllisiä hölmöjä”.
Berliinissä tänään majaansa pitävällä Saksan ulkomaantiedustelulla on tavallaan kädet sidottuna, sillä historiallisista syistä sillä on taakkanaan rutkasti enemmän oikeudellisia rajoituksia kuin monien muiden maiden tiedustelupalveluilla. Nyt rajoitteista halutaan eroon kertaheitolla.
Historian painolasti
Liittokansleri Friedrich Merzin hallitus aikoo muuttaa ulkomaantiedustelupalvelu BND:n roolia perusteellisesti. Toisen maailmansodan jälkeen BND:n toiminta rajattiin tarkoituksella pelkkään tiedonhankintaan, jotta natsi-Saksan tiedustelukoneiston väärinkäytökset eivät toistuisi.
Jatkossa palvelu ei enää vain keräisi tietoa, vaan voisi myös sabotoida, tehdä hyökkäyksellisiä kyberoperaatioita ja ryhtyä aktiivisiin vastatoimiin ulkomaisia toimijoita vastaan.
Uudistuksen taustalla vaikuttaa kaksi tekijää. Ensinnäkin Venäjän sabotaasi- ja vaikuttamisoperaatioiden uhka on kasvanut. Sisäministeri Alexander Dobrindtin mukaan Saksa on päivittäin vakoilun, kyberhyökkäysten ja salaisten operaatioiden kohteena. Toiseksi Berliinissä pelätään, että presidentti Donald Trump voisi katkaista Saksalle tärkeän tiedustelutiedon jakamisen tai käyttää sitä painostuskeinona.
Tiedonhankinnasta tositoimiin
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että tiedustelupalvelut pystyvät tulevaisuudessa näkemään ja kuulemaan paremmin sekä analysoimaan tietoa nopeammin. Ennen kaikkea kyse on siitä, että pystymme ryhtymään aktiivisiin toimiin hyökkääjiä ja vihollista vastaan, Dobrindt totesi hallituksen kokouksen jälkeen.
BND:hen kohdistuvia tietosuojarajoituksia aiotaan myös keventää. Tämä antaisi tiedustelupalvelulle mahdollisuuden hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi tekoälyä ja kasvojentunnistusta sekä säilyttää kerättyjä tietoja pidempään. Uudistusten on määrä tulla voimaan vuonna 2027.