PS ARKISTO
Suomalaisen oikeustajun on vaikea hyväksyä tilannetta, jossa vakavan rikoksen uusiminen johtaa siihen, että tuomioistuin määrää myöhemmin käsittelemästään rikoksesta selvästi pienemmän rangaistuksen aikaisemman tuomion vuoksi, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Oulussa nähtiin tästä pysäyttävä esimerkki, Mira Nieminen kertoo. Nahom Hagos tuomittiin vuonna 2025 jo kolmannen kerran raiskauksesta. Käräjäoikeus määräsi hänelle kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen. Oikeuden mukaan kyseisestä teosta olisi ilman aikaisemman tuomion huomioon ottamista seurannut noin kahden vuoden vankeusrangaistus.
– Tätä kutsutaan arkikielessä rikosten paljousalennukseksi. Juridisesti kyse on yhteisen rangaistuksen periaatteista ja aikaisemman vankeusrangaistuksen huomioon ottamisesta. Lopputulosta on silti vaikea ymmärtää, ja on syvästi tavallisen ihmisen oikeusymmärryksen ulottumattomissa, kuinka vakava rikos voi pienentää myöhemmin käsiteltävästä vakavasta rikoksesta määrättävää lisärangaistusta, Nieminen pohtii.
Jokainen raiskaus tai väkivaltainen teko on oma vakava rikoksensa, ja jokaisella rikoksella on oma uhrinsa. Uhrille tämän kokema väkivalta ei ole eikä Niemisen mielestä saakaan olla osa rikoksentekijän rikoshistorian kokonaisuutta tai jotain laskutoimitusta.
– Suomen rikosoikeuspolitiikka nojaa kansainvälisesti tarkasteltuna vähän vankeusrangaistuksiin. Eurostatin mukaan Suomessa oli vuonna 2024 vain 57 vankia 100 000 asukasta kohden, mikä oli EU:n pienin määrä. EU-keskiarvo oli 113. Vankiluku ei sellaisenaan kerro rangaistusten ankaruudesta, mutta se antaa aihetta tarkastella myös suomalaista rangaistuspolitiikkaa laajemmin. Erityisesti vakavien väkivalta- ja seksuaalirikosten kohdalla on perusteltua kysyä, ovatko seuraamukset riittäviä ja näkyykö rikosten toistuvuus niissä tarpeeksi voimakkaasti.
– Rikosten paljousalennuksia yleisesti, mutta etenkin vakavien väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta, on syytä arvioida uudelleen. Kun ihminen syyllistyy rikoksiin tai useampaan tekoon kerralla ja toistuvasti esimerkiksi raiskauksiin tai vakavaan väkivaltaan, uusimisen pitää näkyä seuraamuksessa selvästi ja osoittaa yhteiskunnallista paheksuntaa, Nieminen vaatii.
Samalla Nieminen vaatii yhteiskunnan puuttumista kaikkein vaarallisimpien rikoksenuusijoiden aiheuttamaan uhkaan. Hallitus on vienyt eteenpäin varmuusvankeutta koskevaa uudistusta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa yhteiskunnalle erittäin vaaralliseksi arvioidun vakavan rikoksentekijän vapaudenmenetyksen jatkaminen varsinaisen vankeusrangaistuksen jälkeen.
– Hallituksen toimesta on myös säädetty laki, jossa ensikertalainen voit olla vai kerran. Rikosoikeusjärjestelmän on suojeltava yhteiskuntaa ja turvattava samalla rikoksen uhrin oikeudet. Kun vakavia rikoksia tehdään yhä uudelleen, järjestelmän pitää pystyä reagoimaan siihen riittävän voimakkaasti, Nieminen painottaa.
– Rikosten uusimisesta ei pidä syntyä vaikutelmaa alennuksesta tai antaa tekijöille mahdollisuuksia laskelmoida rikoksia tai niistä saatavia rangaistuksia järjestelmän puitteissa. Mitä vakavammasta ja toistuvammasta rikollisuudesta on kyse, sitä selvemmin sen pitää näkyä myös rangaistuksessa. Meillä on varaa kiristää omaa kriminaalipolitiikkaamme ja rangaistuslainsäädäntöämme Eurooppaan verrattuna.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri vaatii perusteellista muutosta vankeustuomioiden alennusjärjestelmään. Meren mukaan rikoslain paljousalennukset ja ehdonalaissäännökset antavat rikollisille nykyisin jopa tupla-alennuksen, minkä vuoksi oikeusministeriö selvittää parhaillaan keinoja rangaistusten koventamiseksi.
Perussuomalaisten poliisikansanedustaja Merja Rasinkangas ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Vigelius jättivät tänään eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa he vaativat hallitusta ryhtymään toimiin rikoslain muuttamiseksi. Aloitteen tavoitteena on vähentää vankeusrangaistusten paljousalennuksia ja korottaa määräaikaisen vankeuden enimmäisaikaa.
Rikoslainsäädännön eräs epäkohta liittyy tilanteisiin, joissa samalla kertaa tuomitaan yhteinen rangaistus kahdesta tai useammasta rikoksesta. Tällöin vain pohjarangaistuksena oleva ankarin rangaistus mitataan täysimääräisenä ja muiden rikosten osalta tuomioistuin antaa alennusta. Hallitus ryhtyy nyt arvioimaan erilaisia vaihtoehtoja sääntelyn ankaroittamiseksi.
Oikeusministeri Leena Meren pyynnöstä rikoslakiin valmistellaan uusi rangaistuksen koventamisperuste, joka koskisi lapsen läsnä ollessa tehtyä väkivaltaa. Perusteen myötä tuomioistuin voisi langettaa ankaramman rangaistuksen tekijälle, joka on rikosta tehdessään altistanut lapsen väkivallalle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle jo syksyllä.
Oikeusministeri Leena Meri osallistui torstaina Turun vankilan uuden sellirakennuksen peruskiven muurausjuhlaan Saramäessä. Ministeri jätti peruskiven aikakapseliin tiedotteen lisärakennuksen rahoituksen varmistumisesta. Se toimii muistona tuleville sukupolville siitä, että tämä hallitus otti kriminaalipolitiikan ja yhteiskunnan turvallisuuden tosissaan.
Viikon suosituimmat
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Marinin hallitus loi opiskelijamaahanmuuton ympärille punoutuvan hyväksikäyttäjien verkoston. Kärsimään joutuvat sekä ulkomaiset opiskelijat että suomalaiset veronmaksajat. Perussuomalaisten johdolla valmisteltuja korjaustoimenpiteitä vastustavat keskusta, vasemmisto ja kaikki toiminnalla tienaavat.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Purra sivaltaa keskustaa, SDP:tä ja näitä myötäilevää mediaa tietoisesta valheen levittämisestä. Vaikka perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet euron bensaa, tällainen väite toistuu edelleen yhä aggressiivisemmin opposition ja median ulostuloissa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
