Rikoksettomaan elämään tarvitaan motivaatio. Paras keino siihen on se, että rikoksesta seuraa aina tuntuva rangaistus. Jos järjestelmä palkitsee uusijaa, se pettää samalla rikoksen uhrin, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Merja Rasinkangas linjaa.
Nykyjärjestelmässä yhdestä rikoksesta tuomittavan vankeusrangaistuksen katto on 12 vuotta ja useammasta rikoksesta tuomittavan yhteisen rangaistuksen 15 vuotta. Kun useita tekoja käsitellään samalla kertaa, rangaistus ei kerry täysimääräisesti.
– Laki ei saa olla rikollisen eduksi. Jokaisen vakavan teon pitää näkyä tuomiossa. Enimmäisrangaistuksia on korotettava ja paljousalennusta leikattava, jotta rangaistus vastaa tekoa ja yleistä oikeustajua, Joakim Vigelius sanoo.
Tuomioiden on vastattava yleistä oikeustajua
Vertailukohtana aloitteessa mainitaan Norja, jossa määräaikaisen vankeuden enimmäisaika on 21 vuotta ja vakavimmissa teoissa jopa 30 vuotta. Rasinkangas ja Vigelius katsovat, että Suomen nykyinen katto on liian matala ja että tuomioiden on vastattava yleistä oikeustajua sekä uhrien oikeuksia.
Aloitteessa viitataan tuoreeseen Oulun käräjäoikeuden ratkaisuun, jossa raiskauksesta tuomittiin kahdeksan kuukauden vankeus paljousalennuksen perusteella. Kyseinen tekijä, Nahom Hagos, on tuomittu nyt kolmesta raiskauksesta.
– Perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren johdosta kriminaalipolitiikka on vihdoin kääntynyt rikollisia holhoavasta politiikasta järkevämmäksi, mutta edelleen riittää tehtävää, kansanedustajat päättävät.