Turun vankila saa lisärakennuksen. / LEHTIKUVA
Oikeusministeri Leena Meri osallistui torstaina Turun vankilan uuden sellirakennuksen peruskiven muurausjuhlaan Saramäessä. Ministeri jätti peruskiven aikakapseliin tiedotteen lisärakennuksen rahoituksen varmistumisesta. Se toimii muistona tuleville sukupolville siitä, että tämä hallitus otti kriminaalipolitiikan ja yhteiskunnan turvallisuuden tosissaan.
Uusi sellirakennus lisää Turun vankilan kapasiteettia 143 uudella vankipaikalla. Rakennuksen valmistuessa alkuvuodesta 2028 Turun vankilasta tulee yksi Suomen suurimmista vankiloista lähes 400 vankipaikallaan.
Tämä hallitus on kiristänyt kriminaalipolitiikkaa vauhdilla, joka on yllättänyt monet. Sellaisista rikoksista, joista on aiemmin saattanut selvitä ehdollisella, heilahtaa jatkossa häkki, esimerkiksi laittoman aseen kantamisesta. Se on oikein, mutta se tarkoittaa myös enemmän vankeja.
Perussuomalaisten linja on selvä: kriminaalipolitiikkaa ei jätetä kiristämättä vain siksi, että vankipaikkoja on vähän. Silloin niitä rakennetaan lisää. Hallituksen päätöksillä uusia vankipaikkoja tulee yhteensä 450, joista 143 Turkuun.
– Olemme hallituksessa ryhtyneet aktiivisesti toimiin lisävankipaikkojen rakentamiseksi ja varautuneet hallitusohjelman mukaisten rangaistusten kiristämisten vaikutuksiin. Haluan kiittää kaikkia osapuolia siitä, että Turun vankilan lisärakennus etenee suunnitellusti, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi totesi peruskivijuhlassa, että vankimäärä on kasvanut Suomessa nopeasti ja osin ennakoimattomasti. Jokainen lisäpaikka tulee tarpeeseen.
Noin 9 400 neliömetrin rakennus valmistuu alustavan aikataulun mukaan marraskuussa 2027.
Turun vankilan uusi sellirakennus ei ole irrallinen hanke, se on osa kokonaisuutta. Perussuomalaiset ovat hallituksessa kiristäneet rangaistuksia, antaneet poliisille uusia työkaluja ja nyt rakentavat kapasiteettia vastaamaan kasvavaan vankipaikkatarpeeseen. Yhteiskunnan turvallisuus ei synny puheista, se rakennetaan päätös kerrallaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen vankilat täyttyvät nopeasti, mikä on herättänyt keskustelua järjestelmän kestävyydestä ja resurssien riittävyydestä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri korostaa, että hallitus on ottanut tilanteen vakavasti ja varautuu lisäämällä vankipaikkoja. Selvitettävänä on myös, voisiko vankipaikkoja tarvittaessa vuokrata ulkomailta.
Perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren johdolla hallitus valmistelee esitystä, joka tuo konkreettisia työkaluja rikollisuuden torjuntaan Suomessa. Esitys helpottaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, parantaa vankilaturvallisuutta, estää järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä vankiloissa ja tehostaa työperäisen hyväksikäytön sekä ihmiskaupan torjuntaa.
Oikeusministeriö on päättänyt rakentaa uuden suljetun vankilan Lempäälän Hulikankulmaan. Vankilan on tarkoitus valmistua vuosien 2031–2033 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa sinne tulee noin sata vankipaikkaa.
Hallitus haluaa tehostaa viranomaisten yhteistyötä ja poistaa tiedonkulun esteitä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi vankiloissa.
Oikeusministeriö selvittää parhaillaan ministeri Leena Meren pyynnöstä, voisiko Suomi vuokrata vankilapaikkoja ulkomailta ja lähettää vankeja Viroon. Vaikka hallitus on äskettäin jo osoittanut lisärahoitusta jopa 400 uuteen vankipaikkaan, Suomen vankilat ovat tällä hetkellä historiallisen täynnä.
Hallitus esittää merkittäviä muutoksia vankeus- ja tutkintavankeuslakiin. Muutoksilla pyritään vahvistamaan vankilaturvallisuutta ja estämään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa laitoksissa. Uudistukset koskevat erityisesti vangin sijoittamista avolaitokseen sekä varmuusosastolle, ja niiden tavoitteena on tehdä rangaistuslaitoksista turvallisempia niin vangeille kuin henkilökunnalle.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Oikeusministeriö tiedotti tänään, että Turun vankilaan tullaan suunnittelemaan lisärakennus suljettujen vankipaikkojen lisäämiseksi. Hanketta edistetään oikeusministeri Leena Meren hallinnonalalla. Rakennuksen valmistumisen ajankohdaksi arvioidaan loppuvuotta 2027
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.
Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.
