LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Oikeusministeri Leena Meren johdolla valmistellut työperäistä hyväksikäyttöä torjuvat lakimuutokset tulivat voimaan 1. lokakuuta. Uusilla säännöksillä pyritään puuttumaan muun muassa alipalkkaukseen, kynnysrahoihin ja kohtuuttomiin työehtoihin.
Rikoslakiin tuli lokakuun alussa uudet rikosnimikkeet kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. Ne korvaavat aiemman kiskonnantapaisen työsyrjinnän.
Oikeusministeriön tiedotteen mukaan kiskonnasta työelämässä voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä teosta rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Oikeusministeri Leena Meren mukaan työperäinen hyväksikäyttö loukkaa työntekijöiden oikeuksia ja vääristää laillisten työmarkkinoiden toimintaa.
– Ilmiölle on tyypillistä, että ulkomainen työntekijä voi kohdata Suomessa tilanteen, jossa annetut lupaukset eivät pidä ja häneltä peritään jopa kynnysrahaa työn saamisesta.
Ministeri Meren mukaan entinen lainsäädäntö ei ollut riittävä puuttumaan työperäiseen hyväksikäyttöön, minkä vuoksi lakia täsmennettiin ja rangaistuksia kovennettiin.
– Työperäinen hyväksikäyttö on kasvanut merkittävästi viime vuosina, välillä jopa ihmiskaupan tasolle. Maahanmuuttajia houkutellaan Suomeen valheellisin lupauksin, mikä johtaa suomalaisten työmarkkinoiden vääristymiseen, Meri on kertonut.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen työperäisen hyväksikäytön kriminalisoimisesta viime kesäkuussa.
Helsingin poliisi kertoi heinäkuussa, että kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana syyteharkintaan on siirtynyt lähes 20 työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvää rikostutkintaa. Tapauksissa asianomistajia on ollut yhteensä yli 50.
Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvissä rikoksissa tutkitaan poliisin mukaan tyypillisesti kiskonnantapaista työsyrjintää, kiskontaa, ihmiskauppaa ja petosrikoksia. Samoissa rikoskokonaisuuksissa selvitetään usein myös epäiltyjä laittoman maahantulon järjestämiseen liittyviä rikoksia.
Perussuomalaiset ovat hallituksessa edistäneet maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, joiden tavoitteena on vähentää kansainvälisen rikollisuuden ja maahanmuuttojärjestelmän hyväksikäytön houkuttelevuutta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin poliisi tutkii vuosittain kymmeniä työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Tutkinnoissa tulee esiin myös laittoman maahantulon järjestämistä, oleskelulupien väärinkäyttöä sekä tapauksia, joissa ulkomaisia opiskelijoita on houkuteltu Suomeen harhaanjohtavilla lupauksilla.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona täysistunnossaan hallituksen esityksen työperäisen hyväksikäytön kriminalisoimisesta. Jatkossa rikoslaki tavoittaa myös räikeimmät hyväksikäytön muodot, kuten kynnysrahat eli tilanteet, joissa ulkomaalainen työntekijä joutuu maksamaan työnantajalle tai välittäjälle pelkästä työpaikan saamisesta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2026.
Lakivaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä työperäistä hyväksikäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksista ja näytti esitykselle vihreää valoa. Hallitus vastaa ulkomaalaisten työntekijöiden riistoon päättäväisesti, jatkossa kiskontatyönantaja voi saada jopa neljä vuotta vankeutta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen esittää ammattiliitoille kanneoikeutta työperäisen maahanmuuton hyväksikäytölle.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi katsoo, että Suomi tarvitsee yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Perussuomalaiset torppaavat näkemyksen ja korostavat, että Suomessa on jo runsaasti työnhakijoita, jotka tulisi työllistää ennen uusien tulijoiden rekrytointia. Myös monet ravintola-alan työntekijät kyseenalaistavat halpatyövoiman maahantuonnin.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen vasemmiston esikuvaksi. Pohjoismaiset demarit Tanskassa ja Ruotsissa hän sivuuttaa. Tanska ja Ruotsi vaativat menokuria ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, Espanja ei kumpaakaan.
Viikon suosituimmat
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Purra sivaltaa keskustaa, SDP:tä ja näitä myötäilevää mediaa tietoisesta valheen levittämisestä. Vaikka perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet euron bensaa, tällainen väite toistuu edelleen yhä aggressiivisemmin opposition ja median ulostuloissa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
