Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran toimitusjohtaja Timo Lappi väittää, että ala tarvitsisi lisää työvoimaa ulkomailta. Tosiasiassa työvoimaa on Suomessa tarjolla vähintäänkin riittävästi. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi katsoo, että Suomi tarvitsee yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Perussuomalaiset torppaavat näkemyksen ja korostavat, että Suomessa on jo runsaasti työnhakijoita, jotka tulisi työllistää ennen uusien tulijoiden rekrytointia. Myös monet ravintola-alan työntekijät kyseenalaistavat halpatyövoiman maahantuonnin.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi perustelee näkemystään sillä, että ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa tulevaisuudessa erityisesti väestön ikääntymisen vuoksi. Hänen mukaansa eläkkeelle siirtyvät ikäluokat ovat jatkuvasti suurempia kuin työelämään tulevat, minkä vuoksi uusia työntekijöitä tarvitaan ulkomailta.
Lisäksi Lappi sanoo, että joihinkin ravintola-alan tehtäviin, kuten tiskareiksi ja tarjoilijoita avustaviksi plokkareiksi, on vaikea löytää suomalaisia työntekijöitä. Hän on myös arvostellut hallituksen 1 600 euron tulorajaa työperäiselle maahanmuutolle, jonka hän katsoo vaikeuttavan erityisesti osa-aikaisen työvoiman saatavuutta.
Perussuomalaiset korostavat, että työvoimapulaa ei ratkaista tuomalla Suomeen lisätyövoimaa ulkomailta. Ennen työperäisen maahanmuuton lisäämistä tulisi hyödyntää nykyistä paremmin Suomessa jo olevaa työvoimaa erityisesti aloilla, joilla on samaan aikaan työttömiä työnhakijoita.
Kansanedustaja Miko Bergbom viittasi aiemmin X-palvelussa Lapin lausuntoihin, joiden mukaan pienituloisuutta voitaisiin paikata asumistuella ja muilla tulonsiirroilla. Bergbom kritisoi mallia, jossa ulkomailta rekrytoidaan työntekijöitä palkoilla, joilla ei tule toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Hänen mukaansa tällöin veronmaksajat joutuvat käytännössä paikkaamaan liian matalaa palkkatasoa tulonsiirroilla.
Bergbom nostaa esiin myös sen, että ravintola-alalla moni tekee vastentahtoisesti osa-aikatyötä samaan aikaan, kun Suomessa on runsaasti työttömiä työnhakijoita. Tämän vuoksi hänen mukaansa työnantajien tulisi ensisijaisesti rekrytoida Suomessa jo olevasta työvoimasta.
”Lappi myöntää, että 1300–1400 euron tuloilla pärjääminen Suomessa on toki vaikea tilanne. Hänen mukaansa silloin tarvitaan asumistukea ja muita ratkaisuja.”
— Miko Bergbom (@BergbomMiko) September 22, 2024
Kuunnelkaa nyt edunvalvojaa itseään, jos ette perussuomalaisia usko. ⬆️
Ei meidän työmarkkinat voi kerta kaikkiaan…
Myös osa ravintola-alan työntekijöistä on ihmeissään MaRan toimitusjohtajan näkemyksestä. Ilta-Sanomien kyselyyn vastanneiden mukaan kotimaisia työntekijöitä löytyisi enemmän, jos tarjolla olisi nykyistä enemmän kokopäiväisiä työsuhteita.
Useat vastaajat kertoivat, että lyhyet osa-aikaiset työsopimukset ja vaatimaton palkkataso heikentävät alan houkuttelevuutta. Osa alan ammattilaisista kertoi myös vaihtaneensa alaa, koska vakituisia ja kokoaikaisia työpaikkoja on ollut vaikea löytää.
Keskustelussa on noussut esiin myös ravintola-alan työolojen merkitys. Alalla on paljon osa-aikaisia työsuhteita, ja palkkatasoa on pidetty vaatimattomana, minkä on arvioitu heikentävän alan houkuttelevuutta työntekijöiden näkökulmasta.
Perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on todennut aiemmin Ylen Ykkösaamussa, että jos työvoimaa ei löydy, kyse on työnantajien haluttomuudesta maksaa riittävää palkkaa. Halla-ahon mukaan työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen johtaisi halpatyövoiman käyttöön.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen vasemmiston esikuvaksi. Pohjoismaiset demarit Tanskassa ja Ruotsissa hän sivuuttaa. Tanska ja Ruotsi vaativat menokuria ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, Espanja ei kumpaakaan.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos kritisoi vappupuheessaan Helsingissä työperäistä maahanmuuttoa, opiskelijamaahanmuuttoa ja koulutusjärjestelmän tilaa. Hänen mukaansa nykyinen kehitys heikentää suomalaisten työntekijöiden asemaa ja kuormittaa yhteiskuntaa.
Sebastian Tynkkynen nostaa Facebookissa esiin tutkimuksen, joka osoittaa ruokalähettialustojen työntekijöiden olevan Ranskassa lähes kokonaan maahanmuuttajia ja suurimman osan heistä peräti laittomasti maassa oleskelevia. Tynkkynen kritisoi kehitystä, jonka hän näkee uhaksi suomalaisille työehdoille ja yhteiskunnan yhtenäisyydelle.
Miksi vasemmisto ei vastusta ulkomaisen halpatyövoiman maahantuontia, joka heikentää suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa ja rasittaa Suomen julkista taloutta? Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos selittää asian Facebook-videollaan.
Suomen julkisen talouden tila on Suomessa vähintäänkin haastava ja tapahtumat maailmalla tuppaavat kaiken aikaa lisää lunta tupaan. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan täydentäviä säästöjä noin 400 miljoonaa euroa. Halpamaahanmuuttoon puuttuminen voisi olla hyvä alku uudelle, sanoo perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos.
Perussuomalaisten esittämä maahanmuuttajien sosiaaliturvan sitominen työvelvoitteeseen on saanut kannatusta myös kokoomukselta, ja keskusteluissa on viitattu esimerkkinä niin sanottuun Tanskan malliin. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos muistuttaa, että Tanskan menestys perustuu pitkälti Euroopan ulkopuolisen työperäisen maahanmuuton tiukkaan rajoittamiseen ja korkeisiin vähimmäistulorajoihin, jotka toistaiseksi ovat Suomessa moninkertaisesti matalammat.
Perussuomalaisten mielestä Suomessa on huolehdittava siitä, että kehittämisvarat tukevat alueiden elinvoimaa kokonaisvaltaisesti ja investoinnit edistävät Suomen kokonaisturvallisuutta.
Lähivaalien alla SDP pyrkii ylläpitämään vanhaa mainettaan, jonka mukaan demarit on suomalaisen duunarin puolella. SDP:n uudessa lähivaaliohjelmassa kuitenkin uudet, matalapalkkaisiin töihin saapuvat maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleeksi, käytännössä siis kilpailemaan samoista töistä suomalaisten kanssa. Kehitys on omiaan alentamaan palkkoja.
Puheenjohtaja Riikka Purra oudoksuu opposition ristiriitaisia väitteitä paikallisesta sopimisesta.
Viikon suosituimmat
Iranilainen sanomalehti on julkaissut tappolistan 13 amerikkalaisesta, israelilaisesta ja eurooppalaisesta huippupoliitikosta. Listan kohteet on jutun kuvituksessa puettu oranssiin vankiunivormuun. Uusi ajatolla Mojtaba Khamenei oli hetkeä aikaisemmin julkaissut uhkauksen kostaa isänsä Ali Khamenein kuolema.
Minnesotan kuvernööri Tim Walz antoi lapsenraiskauksesta tuomitulle ulkomaalaismiehelle armahduksen, jotta tämä saisi jäädä maahan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun demokraatit käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja estääkseen karkotuksen. Lopulta ulkoministeri Marco Rubio joutui puuttumaan peliin.
Gay-risteily Välimerellä on joutunut hankaluuksiin, koska muslimienemmistöiset maat kieltäytyivät päästämästä matkustajia maihin. Turkki on perustellut kieltoa ryhmän ”yhteiskunnan moraalin ja rakenteen kanssa ristiriidassa olevalla käytöksellä”. Tilanteeseen eivät ole tuoneet ratkaisua edes risteilymatkustajien ”gays for Palestine” -kannanotot.
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.
Kolmen maahanmuuttajataustaisen nuoren välinen yhteenotto kärjistyi Helsingin Maatullin koulussa maaliskuussa hengenvaaralliseksi puukotukseksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi ehkäisevän päihdetyön järjestölle Riemu Finland ry:lle (ent. Music Against Drugs ry) vuodeksi 2026 enää toiminnan alasajoon tarkoitetun avustuksen. Taustalla on STEA:n laillisuustarkastus, joka kohdistui vuoteen 2024.
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
