KEHA-keskuksen ja Tilastokeskuksen 22. syyskuuta julkaisemien lukujen mukaan Helsingissä oli elokuun lopussa työttömiä 50 682, mikä on 959 enemmän kuin vuosi sitten. Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien määrä kasvoi samaan aikaan 605 hengellä.
Avoimia työpaikkoja oli Helsingin työllisyyspalveluissa 2 008. Jokaista ilmoitettua paikkaa kohden oli noin 25 työtöntä.
Soininvaara: Suomalaiset eivät halua muuttaa Helsinkiin
Vihreiden entinen ministeri Osmo Soininvaara julkaisi blogissaan 13. syyskuuta kirjoituksen otsikolla ”Työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys.” Hänen mukaansa Suomea odottaa ilman sitä ankea tulevaisuus, koska syntyvyys on romahtanut.
Helsingissä maahanmuuttajat ovat Soininvaaran mukaan erikoistuneet bussinkuljettajiksi, tarjoilijoiksi ja lähettien töihin.
– Miksi siis matalapalkka-aloille tarvitaan Helsingissä ulkomaista työvoimaa? Eivätkö suomalaiset työttömät kelpaa? Yksinkertaisesti he eivät halua muuttaa Helsinkiin, Soininvaara kirjoittaa.
Perustelu ontuu. Helsingin 50 682 työttömän ei tarvitse muuttaa minnekään, sillä he asuvat jo kaupungissa.
Etla: Työttömyys paisuu maahanmuutolla
Kirjoitus ohittaa sen, mitä tilastot kertovat jo maassa olevista. Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki laski, että ulkomailla syntyneet muodostavat yli 40 prosenttia Suomen työttömyyden kasvusta. Hänen mukaansa suuri osa tästä kasvusta liittyy vuoden 2022 jälkeen tulleisiin maahanmuuttajiin.
Ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on noussut runsaasta kymmenestä prosentista lähes 20 prosenttiin.
Lähdemäen mukaan taustalla on heikko suhdanne. Juuri siksi Soininvaaran johtopäätös ei kestä. Kun työpaikkoja on toistaiseksi vähän, uudet tulijat eivät paikkaa työvoimapulaa vaan pidentävät työttömien jonoa.
Marinin hallituksen perintö näkyy leipäjonoissa
Vuosi 2022 on merkityksellinen myös toisesta syystä. Sinä keväänä tuli voimaan Sanna Marinin hallituksen ulkomaalaislain muutos, joka avasi opiskelijareitin Suomeen aiempaa laveammin. Opiskelija sai oleskeluluvan koko opintojen ajaksi ja valmistunut kahden vuoden työnhakuluvan. Opiskelijan perheenjäsenet saivat useissa tapauksissa heti jatkuvan oleskeluluvan.
Uudistuksen perustelu oli sama, jota Soininvaara nyt toistaa: Suomi tarvitsee työvoimaa, ja valmistuneet haluttiin saada jäämään maahan. Käytännössä Suomeen tuli opiskelijoita perheineen ilman takeita siitä, että työtä löytyisi heille tai heidän puolisoilleen.
Vuoden 2022 jälkeen tulleisiin kuuluu myös sotaa paenneita ukrainalaisia, mutta opiskelijareitti on se osa, joka avattiin poliittisella päätöksellä työvoimatarpeen nimissä.
Suomen Uutiset kertoi viime viikolla, että opiskelulupia on vuodesta 2022 lähtien peruttu yli 2 000 ja yli 200 opiskelijaa tai perheenjäsentä on hakenut turvapaikkaa. Raumalla kaksi kolmasosaa ruoka-avun käyttäjistä on kansainvälisiä opiskelijoita.
Maahanmuuton rakenne ei tue työvoimapuhetta. Vuonna 2025 perhesiteen perusteella myönnettiin Maahanmuuttoviraston mukaan 19 860 ensimmäistä oleskelulupaa. Työntekijän ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin 3 595.
Samaa laulua vuodesta toiseen
Soininvaara ei ole linjassaan yksin. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kokosi sunnuntaina X:ssä puolueiden tavoitteet. SDP:n Antti Lindtman vaati keväällä 2024 nettomaahanmuuton nostamista vähintään 40 000:een vuodessa. RKP ja keskusta ovat esittäneet samaa lukua. EK asetti tavoitteeksi vähintään 45 000, ja vihreät tuki sitä.
– Hoettu työvoimapula, jolla ulkomaisen työvoiman lisäämistä on lobattu, näyttäytyy nyt työpaikkapulana, Vigelius kirjoittaa.
Vigeliuksen mukaan 40 000:n nettomaahanmuutto tarkoittaisi noin 60 000 tulijaa vuodessa, kaksi–kolme kertaa enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Ulkomaalaisväestö kasvaisi vuosikymmenessä yli 500 000:lla.
– Usein työvoimapula on koodikieltä halpatyövoimapulalle, Vigelius toteaa.
Media ei kysy perustavaa kysymystä
Työperäisen maahanmuuton kannattajat saavat valtamediassa esittää vaatimuksensa ilman vastakysymyksiä. Harva toimittaja kysyy, mihin tehtäviin Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia, kun ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on lähes 20 prosenttia.
Keväällä Suomen Uutiset pyysi Elinkeinoelämän keskusliiton johtajaa Ilkka Oksalaa nimeämään kolme teollisuudenalaa, joissa akuutti työvoimapula on pahin. Oksala tunnetusti on työperäisen maahanmuuton vahva kannattaja, mutta hän ei nimennyt yhtään toimialaa eikä yhtään ammattinimikettä.
Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat työmarkkinoita molemmista päistä. Kuljetuksia, siivousta ja asiakaspalvelua automatisoidaan. Generatiivinen tekoäly korvaa jo asiantuntijatyötä, jolla työperäistä maahanmuuttoa on perusteltu. Helsingissä korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut erityisesti markkinoinnin ja viestinnän erityisasiantuntijoilla.
Jos 25 työtöntä kilpailee jokaisesta avoimesta paikasta, kenen tarpeisiin lisää maahanmuuttoa vaaditaan? Ei ainakaan niiden 50 682 helsinkiläisen, jotka jo etsivät töitä.
