Espoon koulujen turvallisuudesta on käyty viime aikoina laajaa keskustelua. Tuoreessa Länsiväylä-lehdessä pitkän uran Espoossa erityisopettajana tehnyt Minna Grönblom kertoo, että huonosti hoidettu inkluusio on koulujen lisääntyneen väkivallan taustalla.
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos kuvaa, että inkluusiota on Espoossa ja muualla ajettu jo vuosia ilman laajempaa keskustelua.
– Perussuomalaiset on korostanut kuntavaaliohjelmissaan tarkkailuluokkien tärkeyttä. Inkluusiota on ajettu tästä huolimatta kunnissa säästökeinona, vaikka siitä kärsivät niin tavalliset oppilaat kuin erityistä apua tarvitsevat.
Inkluusio luokissa viittaa toimintatapaan, jossa kaikki lapset ja oppilaat toimivat pääsääntöisesti yhdessä riippumatta heidän tuen tarpeistaan, taustastaan, kielestään tai oppimisedellytyksistään.
Väkivallan uhka näkyy kouluissa
Grönroos pitää Espoon ja pääkaupunkiseudun koulujen tilannetta huolestuttavana.
– Espoon ja pääkaupunkiseudun koulut ovat vakavassa syöksykierteessä johtuen maahanmuuttajien määrän räjähdysmäisestä kasvusta, jolle ei näy loppua.
Hänen mielestään keskeinen ongelma on myös tarkkailuluokille kuuluvien ongelmanuorten sijoittaminen tavallisten oppilaiden joukkoon.
– Espoon arvio siitä, että jo 19 koulua on suuren väkivallan uhan piirissä, on linjassa sen kanssa, miten opettajat ovat ilmoittaneet havainnoimiensa uhkatilanteiden määrän noususta.
Grönroosin mukaan espoolaiset opettajat ilmoittivat vuonna 2021 havainneensa 1 500 kouluväkivaltatapausta. Vastaavasti vuonna 2024 luku oli jo 1 900.
– Viimeisin tieto, jonka kaupunki pyrki salaamaan julkisuudelta, oli 2 555 ilmoitusta.
Vanhemmat etsivät turvallisia kouluja
Grönroos nostaa esiin myös niin kutsutun koulushoppailun, josta valtalehdissä on viime aikoina runsaasti kirjoitettu. Koulushoppailulla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat eivät uskalla laittaa lastaan lähikouluun, vaan valitsevat tarkkaan, mikä koulu on turvallisuuden ja työrauhan kannalta heidän lapselleen sopiva.
– Vanhempien kannanotoissa maahanmuuttajien määrä on oleellisin syy koulun valintaan. Aihe oli laajasti esillä kesällä, kun Helsinki päätti muuttaa oppilaaksiottoalueiden rajoja kaupungin itäisissä osissa.
Muutosta vaaditaan
Grönroos nostaa maahanmuuton kasvun yhdeksi koulujen turvallisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi.
– Espoossa koko väestöstä jo 25 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ja kouluikäisistä vieraskielisiä on jo noin kolmannes. Turvallisuuden palauttamiseksi massamaahanmuuton lopettaminen on tärkein toimenpide, jota ilman meidän on turha haaveilla turvallisista kouluista.
– Tämän rinnalle tarvitaan takaisin erityisluokat, jotka turvaavat sekä tavallisten oppilaiden työrauhan ja turvallisuuden että ongelmallisille nuorille parhaan mahdollisen oppimisympäristön.
Hän pitää tilannetta ristiriitaisena Espoon strategian kanssa.
– On irvokasta, että Espoo mainostaa strategiassaan olevansa Suomen lasten ja nuorten pääkaupunki, mutta samaan aikaan vanhemmat pelkäävät laittaa lapsiaan kaupungin kouluihin.
Kritiikkiä koulujärjestelmästä
Grönroos tuo esiin myös suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
– Suomalainen koulujärjestelmä on mennyt jo vuosia monessa asiassa metsään muun muassa sinisilmäisen digitalisaatiohuuman ja vaatimustason laskemisen kanssa. Tämä on asia, mikä näkyy varmasti myös oppimistulosten laskussa.
Myös Riikka Purra kommentoi Espoon koulujen tilannetta omilla kanavillaan.
