Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

erityisluokat

Koulutuksen laittaminen kuntoon on yksi juuri aloittaneen hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Kansanedustaja Ari Koposen mukaan siitä löytyykin hallitusohjelmasta lukuisia hyviä kirjauksia. Suomi on entisenä perusopetuksen huippumaana ajautunut oppimistuloksissa alas, ja kansa liikkuu koko ajan vähemmän. Hallitusohjelman pyrkimyksenä on saada oppimistulokset nousuun ja ahterit ylös sohvalta nauttimaan liikunnan ilosta.

Varhaiskasvatuksen sosionomien asema on ajettu huonoon jamaan surkeiden päätösten vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on tyytyväinen siihen, että uusi hallitus selkiyttää sosionomien roolia päiväkodeissa, lisää koulutusta ja mahdollistaa toimimisen varhaiskasvatuksen johtajan tehtävässä.
&#8211; Varhaiskasvatuksen laatua parannetaan tasa-arvorahoituksen vakinaistamisella, ja varhaista puuttumista ongelmiin heti varhaisessa vaiheessa lisätään, mikä ehkäisee ongelmia myöhemmillä asteilla, Koponen sanoo.
Perusasioihin panostetaan kunnolla
Peruskouluun laitetaan kunnolla rahoitusta, yli puoli miljardia euroa hallituskauden aikana. Myös tärkeisiin perusasioihin panostetaan, kuten luku-, lasku- ja kirjoitustaitoon sekä oppimisen työrauhaan. Osaamisen tasoa on yksinkertaisesti pakko nostaa perusasioissa, ettei toiselle asteelle tule oppilaita, jotka eivät kykene siitä suoriutumaan.
&#8211; Hallitus selkeyttää kriteerit oppimisen tasoon maanlaajuisesti joka asteelle. Oppimisrauhaa parannetaan parantamalla huonosti toimivaa inkluusiota ja kohdentamalla apu paremmin sitä tarvitseville, tarvittaessa erityisluokissa.
Liikuntaan panostaminen on säästötoimi
Ammattikoulutuksessa turvataan tarvittava lähiopetuksen määrä ja uudistetaan koulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Kansanterveyden kannalta merkittävää on, että nyt palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine perusteisiin. Ammatillisten urheiluoppilaitosten rahoitus vakinaistetaan pysyväksi. Liikkuvuuteen kannustaminen ja liikuntaan satsaaminen on myös säästötoimi tulevaisuuteen, koska lihavuus maksaa yhteiskunnalle jo nyt miljardeja.
&#8211; Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja hallituspuolueen kansanedustajana pidän hallitusohjelmaa koulutuksen osalta erinomaisena. Pidän asemanikin kautta hyvän huolen siitä, että tärkeät koulutuspoliittiset linjaukset saadaan täytäntöön ja rakas maamme Suomi jää parempaan tilaan hallituskauden jälkeen, Koponen päättää.
&nbsp;

Koponen pitää hallitusohjelmaa koulutuksen osalta erinomaisena – pyrkimys on saada oppimistulokset nousuun ja ahterit ylös sohvalta nauttimaan liikunnan ilosta

Perussuomalaisten nuorisojärjestö Perussuomalainen Nuoriso on julkaissut uuden <a href="https://ps-nuoriso.fi/koulutuspoliitinen-ohjelma/">koulutuspoliittisen ohjelmansa</a>. PS-Nuorison mielestä koulutusjärjestelmän kehittäminen tarvitsee tervettä järkeä. Nuorisojärjestö katsoo, että tärkeimmät tarvittavat suunnanmuutokset voidaan tiivistää ilmauksiin “koulut tarvitsevat kurinpalautusta” ja “ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”.

Perussuomalainen Nuoriso pitää oppivelvollisuusiän korottamista epäonnistuneena uudistuksena. Lisäksi kunnianhimoiset ja utopistiset suunnitelmat “positiivisesta inkluusiosta” ja itseoppimisen lisäämisestä peruskoulussa ovat näyttäytyneet Pisa-tulosten syöksyvänä käyränä alaspäin.
Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että erityisen tuen piirissä olevia oppilaita ei tule sijoittaa yleisopetukseen, jos oppilas ei siihen todellisuudessa sovellu.
Inkluusiosta on luovuttava
&#8211; Inkluusiosta pitää siirtyä takaisin erityisluokkiin, jotta voidaan kohdistaa pedagogista tukea opetuksessa täsmällisemmin sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Myös luokkakokojen pitäminen kohtuullisena edistää rauhallista oppimisympäristöä, eivätkä luokkien koot saa enää nousta, nuorisojärjestön koulutuspoliittisessa ohjelmassa kirjoitetaan.
Rauhallisen oppimisympäristön varmistamiseksi Perussuomalainen Nuoriso vaatii myös älylaitteiden käytön vähentämistä alemmilla luokilla. Alakouluikäiset vasta opintopolkunsa aloittaneet eivät vielä kykene omaehtoiseen opiskeluun, joten opettajajohtoista ohjausta tarvitaan. Korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmää on muokattava takaisin pääsykoepainotteisempaan suuntaan.
Opettajien auktoriteetti palautettava
Perussuomalainen Nuoriso pitää kouluhenkilökunnan auktoriteettivajetta yhtenä suurimmista syistä suomalaisen koulujärjestelmän nykyisille haasteille. Nuorisojärjestö vaatii opettajille käyttöön laajempia keinovalikoimia järjestyksen ylläpitämiseksi ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Rikosoikeudellista vastuuikärajaa on alennettava nykyisestä viidestätoista ikävuodesta neljääntoista ikävuoteen ja vakavien rikosten osalta harkinnanvaraisesti kahteentoista ikävuoteen.
&#8211; Oppilasaines käy vuosi vuodelta haastavammaksi ja sen seurauksena väkivalta kouluissa lisääntyy. Lainsäädännön on vastattava muuttuneeseen tilanteeseen. Lisäresursseja on myös suunnattava koulupudokkuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin tukitoimiin. Yksikin kiusaamistapaus on liikaa, eikä kiusaamistilastojen kaunistelu tai näennäiset kiusaamista vastustavat toimenpiteet ole ratkaisu ongelmaan, kirjoitetaan ohjelmassa.
Koko ohjelma luettavissa <a href="https://ps-nuoriso.fi/koulutuspoliitinen-ohjelma/">täällä</a>.
&nbsp;

Perussuomalainen Nuoriso julkaisi koulutuspoliittisen ohjelman: “Ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”

Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen on erittäin huolissaan suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuudesta sekä lasten oppimistuloksista, jotka ovat laskeneet tasaisesti jo vuodesta 2006.

Kansanedustaja Ari Koposen mukaan viime vuosien koulutusuudistukset, kuten inkluusio, itseohjautuva oppiminen, arvosanoista ja luokalle jättämisistä luopuminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen, ovat olleet ideologisia ja aiheuttaneet oppimiselle vain vahinkoa.
Inkluusio ongelmista suurin
Inkluusion ajatuksena on, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa yleisellä luokalla. Kunnat käyttävät tätä Koposen mukaan herkästi säästötoimena. Näin ollen erityisluokkien määrää on vähennetty huomattavasti, ja samaan aikaan erityislasten vanhemmat ovat kertoneet, ettei lapsen tarvitsema tuki ole siirtynytkään hänen mukanaan tavalliselle luokalle. Järjestely ei Koposen mielestä toimi, jos tuki ei seuraa oppilasta.
&#8211; Luokissa voi olla paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia, jotka eivät saa riittävää ohjausta, ja muiden oppilaiden oppiminen häiriintyy. Tämä tulee ilmi esimerkiksi viimeisimmän kouluterveyskyselyn tuloksista. Vain alle kolmannes 4. ja 5. luokan oppilaista kokee, että luokassa on usein rauhallista, Koponen kertoo.
Etäopetus ei sovi kaikille
Opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on saada oppilaat ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Koponen yhtyy itseohjautuvuuden tavoitteelle annettuun laajaan kritiikkiin.
&#8211; Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun.
&#8211; Korona-ajan etäopetusjaksoissa itseohjautuvuus on korostunut vielä aiempaa enemmän. Kotona tukea vaille jääneet oppilaat ovat jääneet pahasti oppimisessa jälkeen, ja seuraukset ovat valitettavan kauaskantoiset, päättää Koponen.
&nbsp;

Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: “Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”

Asuinalueiden eriytyminen on Suomessakin kiihtynyt eräänä maahanmuuton lieveilmiönä. Segregaatio on johtanut myös peruskoulujen eriytymiseen siten, että eräillä alueilla nykyisin on kouluja, joiden oppimistulokset ovat tunnetusti heikkoja.

Segregaatio eli asuinalueiden eriytyminen on johtanut myös koulushoppailuun, eli siihen, että nykyään monet perheet valitsevat asuinpaikkansa usein sillä perusteella, että samalla vältetään oman lapsen joutumista huonomaineiseen kouluun.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä, että koulujen ja asuinalueiden eriytymiseen ei ainoa mutta keskeinen syy, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on maahanmuutto.
&#8211; Oikeastaan kyse ei ole maahanmuutosta ylipäätään, vaan asuinalueiden eriytymisen taustalla on maahanmuutto eräiltä tietyiltä maantieteellisiltä alueilta, Halla-aho sanoi.
Kehitys on samanlaista muuallakin Euroopassa
HS:n puheenjohtajatentissä tentattavina olivat kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat. Vasemmistoliittoa tentissä edustanut varapuheenjohtaja Jussi Saramo väitti, että jokainen Suomessa voisi luottaa siihen, että oma lähikoulu on ”maailman paras”. Seuraavaksi Saramo kuitenkin myönsi, että tosiasiassa Suomessa koulujen alueellinen eriytyminen on alkanut.
Saramon mukaan oppimistuloksien heikkenemiseen johtavan ilmiön taustalla kyse saattaa olla maahanmuuton ohella myös alueellisesta työttömyydestä. Ratkaisuksi Saramo tarjoaisi lisää tukitoimia ongelma-alueille.
Halla-aho sanoi suhtautuvansa pessimistisesti tukitoimiin.
&#8211; Suomi tulee jälkijunassa verrattuna lähes kaikkiin Länsi-Euroopan maihin ja Helsinki tulee jälkijunassa suhteessa moniin muihin ulkomaisiin kaupunkeihin. Kehitys on kaikkialla samanlaista.
&#8211; Ne ihmiset, joilla on varaa, tietysti äänestävät lompakollaan ja saattavat valita asuinpaikkansa sen mukaan, että lapset pääsevät hyväksi koettuun kouluun. Ikävä kyllä, ratkaisu ei ole se, että toistellaan sitä, että jokaisen koulun pitäisi olla hyvä. Tämä ei selvästikään vastaa sitä, miten vanhemmat ja asuinalueiden asukkaat näkevät asian tällä hetkellä.
&#8211; Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä, Halla-aho totesi.
Halla-aho: Erityisluokat takaisin
Halla-aho myös totesi tentissä, että kouluihin pitäisi palauttaa takaisin erityisluokat, koska nykyjärjestelmä eli inkluusio ei ole onnistunut ja toimiva ratkaisu. Inkluusiossa erityistukea tarvitsevat lapset opiskelevat samassa luokassa kuin muut.
&#8211; Inkluusiossa on vähän sama ongelma kuin sosiaalisessa sekoittamisessa, jolla pyritään ehkäisemään asuinalueiden segregoitumista. Kumpikaan ei ratkaise kenenkään ongelmia, mutta ongelmia kyetään peittämään, jolloin tilastot saadaan näyttämään paremmilta.
&#8211; Se, että erityistukea tarvitsevat oppilaat pannaan niin sanottuun ”tavalliseen luokkaan” on karhunpalvelus sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille että kaikille muillekin lapsille. Pitäisi välttää sellaista tilannetta, että opettajan työaika ja energia menee kriisinhallintaan, kun pitäisi voida keskittyä opettajan työhön.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko oli Halla-ahon linjoilla. Saarikko kertoi saaneensa inkluusiosta paljon kansalaispalautetta.
&#8211; Minusta tuntuu, että tälle järjestelmälle kannattaisi nyt tehdä jotain, koska huolta kannetaan jo yli puoluerajojen.

Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”