

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: ”Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”
Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen on erittäin huolissaan suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuudesta sekä lasten oppimistuloksista, jotka ovat laskeneet tasaisesti jo vuodesta 2006.
Kansanedustaja Ari Koposen mukaan viime vuosien koulutusuudistukset, kuten inkluusio, itseohjautuva oppiminen, arvosanoista ja luokalle jättämisistä luopuminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen, ovat olleet ideologisia ja aiheuttaneet oppimiselle vain vahinkoa.
Inkluusio ongelmista suurin
Inkluusion ajatuksena on, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa yleisellä luokalla. Kunnat käyttävät tätä Koposen mukaan herkästi säästötoimena. Näin ollen erityisluokkien määrää on vähennetty huomattavasti, ja samaan aikaan erityislasten vanhemmat ovat kertoneet, ettei lapsen tarvitsema tuki ole siirtynytkään hänen mukanaan tavalliselle luokalle. Järjestely ei Koposen mielestä toimi, jos tuki ei seuraa oppilasta.
– Luokissa voi olla paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia, jotka eivät saa riittävää ohjausta, ja muiden oppilaiden oppiminen häiriintyy. Tämä tulee ilmi esimerkiksi viimeisimmän kouluterveyskyselyn tuloksista. Vain alle kolmannes 4. ja 5. luokan oppilaista kokee, että luokassa on usein rauhallista, Koponen kertoo.
Etäopetus ei sovi kaikille
Opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on saada oppilaat ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Koponen yhtyy itseohjautuvuuden tavoitteelle annettuun laajaan kritiikkiin.
– Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun.
– Korona-ajan etäopetusjaksoissa itseohjautuvuus on korostunut vielä aiempaa enemmän. Kotona tukea vaille jääneet oppilaat ovat jääneet pahasti oppimisessa jälkeen, ja seuraukset ovat valitettavan kauaskantoiset, päättää Koponen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korona-aika ryhmäkoot inkluusio koulutusuudistukset ideologiset hankkeet erityisluokat Itseohjautuvuus säästötoimet koulujärjestelmä Ari Koponen oppimistulokset Peruskoulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Koulujen juhlia voidaan jatkossakin järjestää kirkossa

Kännykät pois oppitunneilta – Ari Koponen: ”Tämä olisi yksi ratkaisu oppimisen ongelmiin”

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksista ja heikosta kielitaidosta uskallettava puhua – Koponen: ”Tämä ei ole rasismia vaan realismia”

Immonen: Koulujen etnistä segregaatiota torjuttava rajoittamalla haitallista maahanmuuttoa

Koponen huolissaan haittamaahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa: Väkivaltaa, jengiytymistä, muiden oppilaiden koulunkäynnin terrorisoimista…

Koponen päättäisi peruskoulujen lukuvuoden lauantain sijaan jo perjantaina: ”Muutoksella säästettäisiin yksi todellinen koulupäivä johonkin muuhun ajankohtaan”

Joukkopako peruskouluissa on alkanut – ”Hallituksen lempilapsi inkluusio ei yksinkertaisesti toimi”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.