PS ARKISTO
Immonen: Koulujen etnistä segregaatiota torjuttava rajoittamalla haitallista maahanmuuttoa
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alueellinen ja etninen eriytyminen ja siihen liittyvät ongelmat eivät eskaloidu entisestään. Immosen mielestä hallituksen on aika puuttua erityisesti ongelmien juurisyyhyn lopettamalla määrällisesti ja laadullisesti kestämätön maahanmuutto.
Segregaatioon liittyviä ongelmia nostetiin vastikään laajasti esiin tuoreessa tutkimuksessa Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet.
Peruskoululaisten oppimistulokset laskevat
Suomalainen varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä on kansainvälisten vertailujen perusteella ollut laadultaan vakaimpia ja tuloksiltaan tasa-arvoisimpia. Opettajien osaaminen on arvostettua, ja osaamiserot ovat olleet kansainvälisesti mitattuna maltillisia.
– Viime vuosien tutkimuksissa on käynyt kuitenkin ilmi, että peruskoululaisten oppimistulokset ovat kääntyneet laskuun. Ero osaamistasoltaan parhaiden ja heikoimpien oppilaiden välillä on kasvanut. Varhaiskasvatuksessa taas päiväkotien välinen segregaatio eli erilaisista sosiaalisista ja etnisistä taustoista tulevien lasten epätasainen jakautuminen kouluihin on herättänyt laajaa huolta, Immonen sanoo.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että eriytyvän osaamisen taustalla vaikuttavat sosiaaliset, alueelliset ja etniset kehityskulut. Ne haastavat tällä hetkellä myös Suomen varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmän.
– On erittäin huolestuttavaa, jos jotkut alueet ja koulut alkavat näyttäytyä koulutuksellisen huono-osaisuuden paikkoina. Samalla kun huono- ja hyväosaisuus kasautuvat aiempaa selvemmin tiettyihin naapurustoihin, myös muut elämän osa-alueet eriytyvät.
Suomen heikoimpia oppimistuloksia saavat koulut sijaitsevat ennen muuta suurilla kaupunkiseuduilla. Väestön painottuessa yhä vahvemmin kaupunkeihin ilmiön kansallinen merkittävyys korostuu.
– Tarkastelut osoittavat, että oppimistuloksiltaan kaikkein heikoimmin ja parhaiten menestyneet koulut löytyivät pääkaupunkiseudulta, ja kaupunkikoulujen välinen oppilaspohjan segregaatio ja oppimistulosten erot ovat kasvaneet, Immonen sanoo.
Oppilasalueiden erot kasvavat
Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista jo yli 35 prosenttia asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa eli niin suurilla kaupunkialueilla, että alueellisen sosioekonomisen ja etnisen eriytymisen riskien voidaan monella mittarilla katsoa korostuvan.
– Suomen vieraskielinen väestö asuu painottuneesti kaupunkiseuduilla: yksin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella asuu puolet Suomen vieraskielisistä kouluikäisistä. Kaupunkikoulut eriytyvät, koska koulujen oppilasalueiden sosioekonomiset ja etniset erot kasvavat, Immonen sanoo.
Maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten osuudet alaikäisestä väestöstä nousevat tyypillisesti korkeammiksi kuin maahanmuuttotaustaisten osuus alueen koko väestöstä.
– Ilmiötä on osin selitetty maahanmuuttotaustaisten perheiden suuremmalla lapsiluvulla ja valtaväestöön kuuluvien lapsiperheiden valikoivalla muuttoliikkeellä. Ilmiö näkyy varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Segregoituneilla alueilla kouluilla on tietty ”kantokyky”, jonka puitteissa niissä on mahdollista kompensoida oppilaiden huono-osaisuutta ja vieraskielisyyden tuottamia haasteita oppimiselle. Kantokyvyn ylityttyä perheiden muutto- ja kouluvalintapäätökset alkavat muokata oppilaspohjaa nopeasti.
– Ilmiö on tuotu esiin tutkimuksissa Suomessa ja muualla Euroopassa. Niissä on havaittu, että keskeisenä tekijänä perheiden valintapäätöksissä toimivat tyypillisesti koulun sosioekonominen ja etninen rakenne sekä koulujen ja alueiden maineet. Kouluvalintoja tehdään kouluun ja sen alueeseen liitettävien mielikuvien perusteella, Immonen sanoo.
Vieraskielisen lapsiväestön osuus kasvaa
Äidinkieli, jota usein käytetään maahanmuuttotaustaisen väestön indikaattorina, erottelee alueita voimakkaasti. Vieraskielisen lapsiväestön osuuden kasvu ja alueellinen keskittyminen on ollut suurimmilla kaupunkiseuduilla nopeaa.
– Vieraskielisen väestön alueellisen eriytymisen voimakas yhteys sosioekonomiseen eriytymiseen merkitsee koulujen ja päiväkotien kannalta suuria ongelmia, koska sosioekonomiseen segregaatioon ja kielelliseen segregaatioon liittyvä tuen tarve kasautuu samoilla alueilla. Esimerkiksi Vantaan asuinalueilla vieraskielisten päiväkoti-ikäisten lasten osuudet nousevat korkeimmillaan jo lähes 65 prosenttiin. Osuudet ovat näillä alueilla yli viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana, Immonen sanoo.
Koulujen alueelliset lähtökohdat eriytyvät jyrkästi
Pääkaupunkiseudun oppilasaluetarkastelu osoittaa, että koulujen alueelliset lähtökohdat eriytyvät jyrkästi. Huono-osaisimmat oppilasalueet keskittyvät etenkin seudun itäisiin ja koillisiin osiin, kun taas etenkin Espoon itäiset osat ja Helsingin keskustan alue sekä jotkut pientaloalueet erottuvat erittäin hyväosaisina.
– Matalimmat tulot, heikoin koulutustaso, alin työllisyys ja korkea vieraskielisten osuus kasautuvat voimakkaasti samoille alueille. Erityisen voimakkaasti oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erot vieraskielisen (muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen) väestön osuudessa, Immonen avaa.
– Esimerkiksi Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli kaikilla alueilla vielä vuonna 1998 alle 5 prosenttia, kun vuonna 2018 osuus kohosi useilla alueilla yli 30 prosenttiin, korkeimmillaan jopa yli 50 prosenttiin. Ilmiö kuvaa vieraskielisen väestön osuuden seudullista kasvua ja samanaikaista alueellisen segregaation lisääntymistä.
Koulujen väliset lähtökohdat koulujen arjessa ja niiden lähtökohdissa tuottaa hyviä oppimistuloksia ovat eriytyneet merkittävästi 2000-luvun kuluessa maahanmuuton seurauksena.
– Suomessa on jo päiväkoteja, joissa on kokonaisia lapsiryhmiä ilman yhtäkään suomenkielistä lasta, ja toimintaympäristöt ovat lasten tarvitseman tuen osalta korostuneesti eriytyneitä. Koulujen arjessa segregaation vaikutukset näkyvät esimerkiksi etniseen eriytymiseen liittyvien kielihaasteiden kasautumisena samoihin kouluihin, Immonen sanoo.
Aiheesta ei haluta keskustella
Immosen mukaan koulujen ja asuinalueiden eriytymisilmiötä vältellään usein yhteiskunnallisessa keskustelussa, koska ongelmaan liitetään huolia oppilaiden stigmatisaatiosta sekä vaikutuksista koulujen maineeseen.
– Samalla kansainväliset esimerkit osoittavat julkisen keskustelun tärkeyden: mikäli keskustelu koulujen segregaatiohaasteista puuttuu, oppilaiden taustoihin ja kouluihin liittyvät riskit ja tarpeet jäävät tunnistamatta. Tällöin ongelmien juurisyihin ei kyetä puuttumaan eikä haasteisiin vastaamaan.
Turun Varissuolla sijaitsevan koulun johtajan mukaan alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Vuosittain noin viisi prosenttia oppilaista saa valmistavaa opetusta ja siirtyy tavallisille luokille hiljakkoin maahan muuttaneina. Koulussa on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta.
– Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on vaikeaa eikä vertaisoppimista tapahdu. Vertaisoppimista ei tapahdu myöskään päiväkodeissa. Valtaosa vieraskielisistä oppilaista on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Tutkimuksen mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa, Immonen sanoo.
Maahanmuuttajien integroituminen epäonnistunutta
Maahanmuuttajien integroitumisen epäonnistumisen seurauksena maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempien joukossa on maassa toistakymmentä vuotta olleita henkilöitä, jotka eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa opettajien ja vanhempien välisessä keskustelussa, vanhempainvartissa, ilman tulkkia.
– On myös tapauksia, joissa oppilaan vanhempi on suorittanut suomalaisen peruskoulun, mutta heidän lastensa sanavarastot ovat suppeat. Nykyinen tilanne syrjäyttää oppilaat kielellisesti, eikä heillä ole välttämättä mahdollisuuksia hakeutua jatko-opiskelupaikkoihin, Immonen sanoo.
– Erot valtaväestön ja maahanmuuttajien vieraskielisten lasten oppimistasoon syntyvät jo ennen kouluikää. Erot ovat suuria myös peruskoulun lopussa. Oppimistulosten ja toisen asteen tutkintojen suorittamisen ero valtaväestöön on edelleen merkittävä.
Opettajat ylikuormittuvat kouluissa
Opettajien näkökulmasta työ segregoituneiden alueiden kouluissa on poikkeuksellisen raskasta, koska oppilaiden ongelmat ovat moninaisia. Samalla korostuvat vaikeudet tukea oppilaita yksilöllisesti tilanteessa, jossa tukea tarvitsevia on samanaikaisesti suuri määrä.
– Opettajat saattavat ylikuormittua ja mikäli työskentely segregoituneiden alueiden kouluissa käy liian raskaaksi, pätevän henkilökunnan rekrytoiminen vaikeutuu. Tämä syventää koulujen negatiivista kierrettä entisestään, Immonen toteaa.
OAJ:n teettämien työolobarometrien mukaan opettajien työssäjaksamisessa on tapahtunut muutosta huonompaan ja tutkimuksen mukaan noin puolet opettajista pohtii työn vaihtamista. Kyseinen ongelmallinen tilanne korostuu etenkin varhaiskasvatuksen toimialalla.
Ongelmat eivät häviä lisäresursseilla
Immosen mukaan kaupunkiseuduilla korostuva sosioekonomisen ja etnisen segregaation tuottama paine koulutusjärjestelmälle on merkittävä kysymys kansallisen koulutusjärjestelmän tulevaisuuden kannalta.
– Jatkuva resurssien lisääminen ei auta ratkaisemaan koulujen eriytymisen taustalla olevia ongelmia. On selvää, että Suomessa oppilaspohjan segregaatio kiihtyy lisääntyvän maahanmuuton seurauksena.
– Koulujen ja asuinalueiden etnisen segregaation ehkäisy vaatii ennen kaikkea ongelmien juurisyihin puuttumista. Näitä ovat matalan koulutustason kolmansista maista suuntautuvan massamaahanmuuton rajoittaminen, maahanmuuttajien velvoittaminen kotoutumiseen sanktioiden uhalla sekä Suomeen huonosti kotoutuneiden maahanmuuttajien palauttaminen takaisin lähtömaihinsa, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuuttajataustaiset oppilaat segregaatio toisen asteen koulutus vieraskieliset oppimistulokset Varhaiskasvatus etnisyys haittamaahanmuutto Pääkaupunkiseutu Opettajat Suomen kieli Kotoutuminen koulu Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra: “Mitkä ihmeen huippuosaajat? Hallituksen toimenpiteet saatavuusharkinnan helpottamiseksi lisäävät kouluttamattoman ulkomaalaisväestön maahan saapumista”
Valtamediakin sen viimein huomasi: ”Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea”
Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”
Koulujen eriytyminen kiihtyy – vasemmisto ehdottaa valinnanvapauden rajoittamista, mutta löytyisikö parempiakin keinoja?
Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden selonteko ei tunnusta haitallisen maahanmuuton ongelmia
Kännykät pois oppitunneilta – Ari Koponen: ”Tämä olisi yksi ratkaisu oppimisen ongelmiin”
Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: “Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”
Länsiväylä: Väkivaltaa, rauhattomuutta ja rasismisyytöksiä Espoon kouluissa
Koponen huolissaan haittamaahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa: Väkivaltaa, jengiytymistä, muiden oppilaiden koulunkäynnin terrorisoimista…
Viikon suosituimmat
Ulkomaalaistaustaiset pojat puukottivat ja hakkasivat Saksassa nuoret ukrainalaiset urheilijat hengiltä ajankuluksi – oikeus langetti maksimirangaistukset
Saksassa helmikuussa ukrainalaiset koripalloilijapojat kuoliaaksi puukottaneen ja potkineen ulkomaalaistaustaisen jengin jäsenet tuomittiin Essenin nuoriso-oikeudessa koviin rangaistuksiin.
SDP-kansanedustaja rehentelee poikkeuksellisella tavalla ulkopoliittisesta asemastaan ja urkintakyvyistään: “Minulla nimittäin on keinot..”
Halla-aho median 612-kohusta: Toimittaja sekoittaa kulkueet tahallaan – “Onko oma agenda kovin laadukas, jos sitä pitää edistää valehtelemalla?”
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Nyt se on tutkittu: Woke on median lietsoma, todellisuutta vääristävä kupla
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Helsingin Sanomat tarjoaa taas näkyvyyttä veriselle väkivaltafantasioinnille: ”Ensin täytyy tehdä vallankumous”, ”Turhaan ei haluta tapattaa ketään”
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Varisverkosto ohjeisti Helsinki ilman natseja -mielenosoittajia, että paikalle ei haluta valtioiden lippuja – vain Palestiinan liput olivat sallittuja
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
PS-Nuoriso: SDP:n kytkökset Venäjään selvitettävä
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Ruotsin maahanmuuttoministeri nosti kissan pöydälle: ”On dramaattinen ero sillä, tuleeko tänne 100 000 turvapaikanhakijaa vai 100 000 korkeakoulutettua työperäistä maahanmuuttajaa”
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Presidentti Biden armahti poikansa – ja itsensä
Presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa kaikista tämän mahdollisesti 1.1.2014 jälkeen tekemistä rikoksista, vaikka aiemmin vakuutti, ettei tulisi käyttämään armahdusoikeuttaan. Armahdus tapahtui vain 50 päivää ennen vallanvaihtoa. Tuleva presidentti Trump ei pysty kumoamaan sitä jälkikäteen.
”Suomessa ei ole katujengiongelmaa” – poliisin erikoisryhmä tutkii mahdollista jengimurhaa Espoossa
Poliisin katujengitutkintaryhmä tutkii ensimmäistä eteensä tullutta murhaa. Murhan uhri on poliisin mukaan alle 20-vuotias mies. Hänet ammuttiin hengiltä puoliltaöin Espoon Suvelassa yleisellä paikalla.
Uusimmat
Purra: Onko media obsessoitunut perussuomalaisista?
Perussuomalaiset juhlivat 107-vuotiaan Suomen itsenäisyyttä
Hyvää itsenäisyyspäivää
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää