

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”
Asuinalueiden eriytyminen on Suomessakin kiihtynyt eräänä maahanmuuton lieveilmiönä. Segregaatio on johtanut myös peruskoulujen eriytymiseen siten, että eräillä alueilla nykyisin on kouluja, joiden oppimistulokset ovat tunnetusti heikkoja.
Segregaatio eli asuinalueiden eriytyminen on johtanut myös koulushoppailuun, eli siihen, että nykyään monet perheet valitsevat asuinpaikkansa usein sillä perusteella, että samalla vältetään oman lapsen joutumista huonomaineiseen kouluun.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä, että koulujen ja asuinalueiden eriytymiseen ei ainoa mutta keskeinen syy, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on maahanmuutto.
– Oikeastaan kyse ei ole maahanmuutosta ylipäätään, vaan asuinalueiden eriytymisen taustalla on maahanmuutto eräiltä tietyiltä maantieteellisiltä alueilta, Halla-aho sanoi.
Kehitys on samanlaista muuallakin Euroopassa
HS:n puheenjohtajatentissä tentattavina olivat kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat. Vasemmistoliittoa tentissä edustanut varapuheenjohtaja Jussi Saramo väitti, että jokainen Suomessa voisi luottaa siihen, että oma lähikoulu on ”maailman paras”. Seuraavaksi Saramo kuitenkin myönsi, että tosiasiassa Suomessa koulujen alueellinen eriytyminen on alkanut.
Saramon mukaan oppimistuloksien heikkenemiseen johtavan ilmiön taustalla kyse saattaa olla maahanmuuton ohella myös alueellisesta työttömyydestä. Ratkaisuksi Saramo tarjoaisi lisää tukitoimia ongelma-alueille.
Halla-aho sanoi suhtautuvansa pessimistisesti tukitoimiin.
– Suomi tulee jälkijunassa verrattuna lähes kaikkiin Länsi-Euroopan maihin ja Helsinki tulee jälkijunassa suhteessa moniin muihin ulkomaisiin kaupunkeihin. Kehitys on kaikkialla samanlaista.
– Ne ihmiset, joilla on varaa, tietysti äänestävät lompakollaan ja saattavat valita asuinpaikkansa sen mukaan, että lapset pääsevät hyväksi koettuun kouluun. Ikävä kyllä, ratkaisu ei ole se, että toistellaan sitä, että jokaisen koulun pitäisi olla hyvä. Tämä ei selvästikään vastaa sitä, miten vanhemmat ja asuinalueiden asukkaat näkevät asian tällä hetkellä.
– Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä, Halla-aho totesi.
Halla-aho: Erityisluokat takaisin
Halla-aho myös totesi tentissä, että kouluihin pitäisi palauttaa takaisin erityisluokat, koska nykyjärjestelmä eli inkluusio ei ole onnistunut ja toimiva ratkaisu. Inkluusiossa erityistukea tarvitsevat lapset opiskelevat samassa luokassa kuin muut.
– Inkluusiossa on vähän sama ongelma kuin sosiaalisessa sekoittamisessa, jolla pyritään ehkäisemään asuinalueiden segregoitumista. Kumpikaan ei ratkaise kenenkään ongelmia, mutta ongelmia kyetään peittämään, jolloin tilastot saadaan näyttämään paremmilta.
– Se, että erityistukea tarvitsevat oppilaat pannaan niin sanottuun ”tavalliseen luokkaan” on karhunpalvelus sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille että kaikille muillekin lapsille. Pitäisi välttää sellaista tilannetta, että opettajan työaika ja energia menee kriisinhallintaan, kun pitäisi voida keskittyä opettajan työhön.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko oli Halla-ahon linjoilla. Saarikko kertoi saaneensa inkluusiosta paljon kansalaispalautetta.
– Minusta tuntuu, että tälle järjestelmälle kannattaisi nyt tehdä jotain, koska huolta kannetaan jo yli puoluerajojen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koulushoppailu erityisluokat asuinalueet eriytyminen vanhemmat puheenjohtajatentti oppimistulokset lapset Muuttoliike Annika Saarikko Jussi Saramo koulu Jussi Halla-aho maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia

Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: ”Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”

PS: Koulutuspoliittisen selonteon suurin ongelma on ratkaisujen puute

Tanska pistää stopin segregaatiolle: Vieraskielisten osuus lähiön asukkaista korkeintaan 30 prosenttia

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksista ja heikosta kielitaidosta uskallettava puhua – Koponen: ”Tämä ei ole rasismia vaan realismia”

Berliini haluaa salata koulujen maahanmuuttajaprosentit – keskimäärin 41 % oppilaista vieraskielisiä

Koponen ei niele Li Anderssonin selityksiä Suomen heikentyneistä oppimistuloksista: ”Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.