Asuinalueiden eriytyminen on Suomessakin kiihtynyt eräänä maahanmuuton lieveilmiönä. Segregaatio on johtanut myös peruskoulujen eriytymiseen siten, että eräillä alueilla nykyisin on kouluja, joiden oppimistulokset ovat tunnetusti heikkoja.

Segregaatio eli asuinalueiden eriytyminen on johtanut myös koulushoppailuun, eli siihen, että nykyään monet perheet valitsevat asuinpaikkansa usein sillä perusteella, että samalla vältetään oman lapsen joutumista huonomaineiseen kouluun.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä, että koulujen ja asuinalueiden eriytymiseen ei ainoa mutta keskeinen syy, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on maahanmuutto.

– Oikeastaan kyse ei ole maahanmuutosta ylipäätään, vaan asuinalueiden eriytymisen taustalla on maahanmuutto eräiltä tietyiltä maantieteellisiltä alueilta, Halla-aho sanoi.

Kehitys on samanlaista muuallakin Euroopassa

HS:n puheenjohtajatentissä tentattavina olivat kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat. Vasemmistoliittoa tentissä edustanut varapuheenjohtaja Jussi Saramo väitti, että jokainen Suomessa voisi luottaa siihen, että oma lähikoulu on ”maailman paras”. Seuraavaksi Saramo kuitenkin myönsi, että tosiasiassa Suomessa koulujen alueellinen eriytyminen on alkanut.

Saramon mukaan oppimistuloksien heikkenemiseen johtavan ilmiön taustalla kyse saattaa olla maahanmuuton ohella myös alueellisesta työttömyydestä. Ratkaisuksi Saramo tarjoaisi lisää tukitoimia ongelma-alueille.

Halla-aho sanoi suhtautuvansa pessimistisesti tukitoimiin.

– Suomi tulee jälkijunassa verrattuna lähes kaikkiin Länsi-Euroopan maihin ja Helsinki tulee jälkijunassa suhteessa moniin muihin ulkomaisiin kaupunkeihin. Kehitys on kaikkialla samanlaista.

– Ne ihmiset, joilla on varaa, tietysti äänestävät lompakollaan ja saattavat valita asuinpaikkansa sen mukaan, että lapset pääsevät hyväksi koettuun kouluun. Ikävä kyllä, ratkaisu ei ole se, että toistellaan sitä, että jokaisen koulun pitäisi olla hyvä. Tämä ei selvästikään vastaa sitä, miten vanhemmat ja asuinalueiden asukkaat näkevät asian tällä hetkellä.

– Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä, Halla-aho totesi.

Halla-aho: Erityisluokat takaisin

Halla-aho myös totesi tentissä, että kouluihin pitäisi palauttaa takaisin erityisluokat, koska nykyjärjestelmä eli inkluusio ei ole onnistunut ja toimiva ratkaisu. Inkluusiossa erityistukea tarvitsevat lapset opiskelevat samassa luokassa kuin muut.

– Inkluusiossa on vähän sama ongelma kuin sosiaalisessa sekoittamisessa, jolla pyritään ehkäisemään asuinalueiden segregoitumista. Kumpikaan ei ratkaise kenenkään ongelmia, mutta ongelmia kyetään peittämään, jolloin tilastot saadaan näyttämään paremmilta.

– Se, että erityistukea tarvitsevat oppilaat pannaan niin sanottuun ”tavalliseen luokkaan” on karhunpalvelus sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille että kaikille muillekin lapsille. Pitäisi välttää sellaista tilannetta, että opettajan työaika ja energia menee kriisinhallintaan, kun pitäisi voida keskittyä opettajan työhön.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko oli Halla-ahon linjoilla. Saarikko kertoi saaneensa inkluusiosta paljon kansalaispalautetta.

– Minusta tuntuu, että tälle järjestelmälle kannattaisi nyt tehdä jotain, koska huolta kannetaan jo yli puoluerajojen.

SUOMEN UUTISET