koulushoppailu

Koulushoppailu on yksi monista pakotetun monikulttuurisuuden luomista seurauksista. Tilanteen aikaansaanut eliitti kuitenkin kieltäytyy tunnustamasta virhettään ja sen sijaan syyttää huolestuneita vanhempia rasismista.

Vantaan perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Kai‑Ari Lundell arvostelee blogikirjoituksessaan Helsingin koulupolitiikkaa ja korostaa, että lapset eivät voi toimia välineenä segregaation ehkäisyssä. Lundell vaatii myös oman kielen opetuksen lakkauttamista ja suomen kielen vahvempaa painottamista vieraskielisten oppilaiden opetuksessa.

SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.

Vieraskielisten oppilaiden osuus on suomenkielisissä kouluissa liki kymmenkertainen ruotsinkielisiin verrattuna. Samaan aikaan kun koulushoppailu ja oppilasalueiden pakkomuutokset mullistavat satojen suomenkielisten koulujen arkea, ruotsinkielinen koulujärjestelmä on säästynyt ilmiöltä lähes kokonaan.

Suomalaisen peruskoulun piti olla paikka, jossa jokainen lapsi saa laadukkaan opetuksen turvallisessa oppimisympäristössä riippumatta asuinpaikastaan. Nyt yhä useampi vanhempi kokee joutuvansa valitsemaan koulun lapsensa puolesta ja yhä useampi opettaja harkitsee siirtymistä pois kaikkein kuormittavimmista kouluista, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman.

Helsingin kaupunki piirtää itäisen Helsingin koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja uusiksi segregaation torjumiseksi. Satojen lasten koulupolku vaihtuu tänä vuonna. Muutos herättää vanhemmissa vastustusta, ja koulushoppailu kiihtyy.

Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.

Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

Tuoreessa Jyväskylän yliopiston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä tutkimuksessa osoitetaan, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat merkittävästi muita oppilasryhmiä heikompia. Osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat suuria kaikilla arviointialueilla, PISA 2022 -tutkimus kertoo.

Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosenttia ei pärjää työelämässä tai jatko-opinnoissa huonon lukutaidon vuoksi. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on tässä yhteydessä huolissaan koulushoppailusta.