Mitä syitä on koulushoppailun taustalla ja miten suomalaiskoulujen ongelmiin voitaisiin puuttua? MTV:n puoluejohtajien tentissä eilen perussuomalaisten Riikka Purra ei saanut kertoa vastaustaan loppuun, kun vasemmistolainen opetusministeri Li Andersson ei malttanut pysyä hiljaa, vaan alkoi möykätä Purran vastauksen päälle ja tunki sanoja suuhun.

Keskustelu ”koulushoppailusta”on puhututtanut kansaa viime aikoina ja suomalaiskoulujen ongelmat ovat nousemassa myös kevään eduskuntavaalien yhdeksi teemaksi.

Koulushoppailulla tarkoitetaan oppilaan vanhempien toimintaa esimerkiksi asuinpaikan valinnalla, joka vaikuttaa siihen, mihin lähikouluun lapsi päätyy, esimerkiksi painotettujen luokkien kuten musiikki-, kieli- ja taideluokkien avulla.

Keskustelu koulushoppailusta sai aiemmin lisäkierroksia Ylen julkaistua koulukoneen, joka muun muassa kertoo maahanmuuttajaoppilaiden määristä eri kouluissa.

Vanhempien tekemät valinnat normaali ilmiö

Yhtenä huolena on pidetty koulushoppailun johtavan entisestään koulujen eriytymiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin pitää normaalina ilmiönä sitä, että perheet ohjaavat lapsia painotusluokille.

– Koulushoppailu ei sinänsä ole ongelma vaan seuraus ongelmasta. Koululaisten vanhemmat vain tekevät valintoja lastensa puolesta siinä todellisuudessa, missä nyt eletään. Etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa koulushoppailun syynä on vieraskielisten suuri osuus kouluissa, Purra sanoi eilen MTV:n puheenjohtajatentissä.

Tässä kohtaa opetusministeri Li Andersson (vas) ei malttanut pysyä hiljaa, vaan alkoi huutaa Purran vastauksen päälle ja tunkea sanoja suuhun.

Andersson tuohtui Purran vastauksesta

MTV:n tentin juontaja kysyi Purralta ratkaisuehdotuksia tilanteeseen, mutta Purra ei saanut puhua loppuun, koska opetusministeri Andersson kaappasi tilan ja alkoi möykätä Purran vastauksen päälle

– Lapset on vääränlaisia, se on se perussuomalaisten viesti. Se et me nostetaan jotkut lapset tikunnokkaan tällä tavalla, ajatelkaa niitä lapsia Andersson vaahtosi.

– Tässä on nyt kyse teidän maahanmuuttopolitiikastanne, Purra heitti takaisin.

– Annetaan nyt hänen (Purran) vastata, MTV:n juontaja komensi Anderssonia sulkemaan suunsa.

Purra jatkoi, että koulujen ongelmien taustalla on juurikin Suomessa pitkään harjoitettu vääränlainen maahanmuuttopolitiikka. Hän nosti esille, että Helsingissäkin on jo nyt kouluja, joissa samassa luokassa saatetaan puhua jopa kymmentä eri kieltä. On sanomattakin selvää, että tällä on suuri vaikutus opetuksen tasoon.

– Tässä tilanteessa opettaja ei ehdi opettamaan, koska opettajan aika menee ”tulipalojen sammuttamiseen” ja esimerkiksi yksinkertaisten käsitteiden kääntämiseen, siihen, että edes perusasioissa pysyttäisiin mukana. Tämä tilanne ei ole kenenkään edun mukaista, Purra sanoi.

Jos ongelmaa ei tunnista, ei voi löytää ratkaisuja

Purra huomautti Anderssonille ja muille tentissä paikalla olleille puoluejohtajille, että koulujen ongelmista puhuttaessa nämä usein tarkastelevat tilannetta kuin eri todellisuudesta käsin.

Kun ongelman perussyytä ei tunnista, silloin ratkaisujakaan on vaikea löytää

– Mikäli te ette suostu ymmärtämään näitä ongelmia, jotka ovat todellisia, niin koulushoppailuun ja koulujen eriytymiseen ei ole nähtävissä minkäänlaista ratkaisua, Purra sanoi.

Akuuttina toimena hän nosti itse esille maahanmuuttajalasten kielitaidon parantamiseen tähtäävät toimet, jotta nämä voisivat suomen kieltä opittuaan osallistua opetukseen normaaleissa ryhmissä.

– Maahanmuuttajaoppilaille tarvittaisiin enemmän valmistavia luokkia. Pitäisi olla niin, että maahanmuuttajaoppilas otetaan mukaan tavalliselle luokalle vasta siinä vaiheessa, kun hänellä on riittävä kielitaito, Purra painotti.

SUOMEN UUTISET