Li Andersson haluaa hiljentää keskustelua maahanmuuton vaikutuksesta kouluihin – Purra: ”Lapsilleen parasta haluavat vanhemmat miettivät myös näitä asioita”

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan suomalaisten koulujen eriytyminen johtuu muun muassa yhteiskuntaluokkien mukaan jakautuneesta asumisesta. Ratkaisuksi koulujen ongelmiin Andersson kaataisi lisää julkista rahaa. Perussuomalaisten Riikka Purra huomauttaa, että pelkkä raha ei ratkaise ongelmia, ellei juurisyihin puututa. – Mikäli resursseja jatkuvasti kohdennetaan heikommille alueille eli maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin, sekin on jostain pois. Myös muissa kouluissa tarvitaan lisäresursseja.

Opetusministeri Li Andersson (vas) on edelleen tuohtunut Ylen äskettäin julkaisemasta koulukoneesta, joka muun muassa kertoo maahanmuuttajaoppilaiden määristä eri kouluissa. Anderssonin mielestä tietokanta on leimaava ja synnyttää vääränlaisia mielikuvia.

Koulukoneesta voi tarkastella koulukohtaisesti esimerkiksi koulujen päättötodistuksen keskiarvon, alueen palkkatulojen mediaanin sekä niiden oppilaiden määrää, jotka koulussa opiskelevat suomea toisena S2-kielenä. S2-oppilas viittaa maahanmuuttajataustaiseen koululaiseen.

Opetusministeri syyttää leimaamisesta

Koulukone on viime päivinä herättänyt kiivasta keskustelua, ja muun muassa opetushallitus on äskettäin pyrkinyt estämään Yleä julkaisemasta tietoja, jotka paljastavat maahanmuuttajien määrän kouluissa. Myös esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen katsoo, että koulukoneen julkaisu on ollut ”epäeettinen ja harhaanjohtava teko.”

Koulukoneen on nähty kannustavan suomalaisperheitä koulushoppailuun koulujen oppilaiden taustojen perusteella. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja Andersson keskustelivat aiheesta eilen Ylen A-studiossa.

Anderssonin mielestä tietokanta, joka kertoo millaisista taustoista koulujen oppilaat tulevat on leimaava ja synnyttää vääränlaisia ajatuksia.

– Siitä syntyy mielikuva, että kouluja on listattu paremmuusjärjestyksessä, tästä ei ole pitkä matka keskusteluun, että koulu on huono, jos siellä on paljon maahanmuuttajalapsia, Andersson sanoi ja lisäsi, että on saanut paljon yhteydenottoja, joissa on ”oltu pahoillaan” koulujen vertailusta.

Koulujen eroista keskusteltu ennenkin

Andersson pelkää sitä, että koulukoneessa julkaistut tiedot saattaisivat johtaa koulujen vertailuun. Andersson sanoi, ettei hän kannata sitä, että kouluja listattaisiin paremmuusjärjestykseen.

Purra huomautti, että Ylen koulukoneessa julkaisemat tiedot eivät ole keskustelunaiheena mitään uutta.

– Viime vuosina monet mediat ovat kertoneet pääkaupunkiseudun koulujen eriytymisestä, maahanmuuttajataustaisten lasten osuuksista ja monesta muusta aiheeseen liittyvästä. Takavuosina näitä asioita käsiteltiin nettifoorumeilla, joissa vanhemmat ovat jakaneet tietoa, missä on minkäkinlaisia kouluja. Oli keskustelu kouluista sitten hyvä tai huono asia, se on todellisuutta.

– Tässä maassa pitkään ajettu maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa myös ongelmia, eikä se ole pelkkä rikkaus, kuten on usein sanottu. Se aiheuttaa kouluihin haasteita, ja omille lapsilleen parasta haluavat vanhemmat miettivät myös näitä asioita, Purra sanoi.

Hän jatkoi, että maahanmuuttajia ei kuitenkaan ole tarpeen niputtaa yhteen ryhmään.

– Tiedämme, että on olemassa esimerkiksi kansainvälisiä kouluja ja sitten niitä, missä on enemmän tietyistä maista tulevia. Tiedämme, että eräillä ryhmillä on enemmän oppimisvaikeuksia ja vaikeuksia integroitua.

Painotusluokkien suosio kasvaa

Eräät koulut tarjoavat myös painotettua opetusta, jossa painotetaan esimerkiksi liikuntaa, kieliä, musiikkia tai matematiikkaa. Painotettu opetus antaa erityislahjakkaalle lapselle mahdollisuuden kehittää taitojaan.

– Mielestäni on ihan normaalia, että perheet ohjaavat lapsia painotusluokille. Painotetun opetuksen suosion kasvaminen johtuu juuri siitä, että koulujen eriytyminen kasvaa, Purra sanoi.

Anderssonin mielestä koulujen eriytyminen on seurausta muun muassa yhteiskuntaluokkien, eli tulotasojen mukaan jakautuneesta asumisesta.

Andersson ratkaisisi koulujen ongelmat kaavoituspolitiikalla sekä jakamalla lisää rahaa kouluille. Andersson mainitsi, että nykyinen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on aiempiin hallituksiin nähden käyttänyt enemmän rahaa koulujen tarveperusteiseen rahoitukseen, joka on ollut Anderssonin mukaan tehokas toimi segregaatiota vastaan.

Suomeen ei pidä tuoda lisää huono-osaisuutta

Purra ihmetteli Anderssonin puhetta.

– Vasemmistoliitto, ja miksei eräät muutkin, haluaa aina vain lisätä rahaa. Rahallako koulujen ongelmia muka aina ratkaistaan? Näin vasemmistoliitto silti haluaa tehdä.

Purran mukaan ensimmäinen toimi on estää ongelman laajentuminen.

– Ensiksi tulisi kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, jotta ongelmat eivät syvene ja kasva. Jos maahan tuodaan jatkuvasti lisää huono-osaisuutta, siihen joudutaan puuttumaan. Se siis tarkoittaa lisää resurssien tarvetta, kuitenkin samaan aikaan myös muissa kouluissa tarvitaan uusia resursseja. Mikäli resursseja jatkuvasti kohdennetaan heikommille alueille, maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin, sekin on jostain pois.

Akuuttiin tilanteeseen Purra esitti yhtenä keinona maahanmuuttajien osaamistason parantamista esimerkiksi kotimaisten kielten opiskelua tehostamalla.

– Niin, että maahanmuuttajaoppilaat tulisivat tavallisiin luokkiin vasta sitten, kun kielitaito on riittävä.