Hallitsemattoman maahanmuuton seuraukset näkyvät kouluissa – Strandman: ”Näitä ongelmia ei ratkaista siirtelemällä lapsia koulusta toiseen”

Valtiovarainministeri Riikka Purra nosti aivan oikein esille suomalaisen koulun muutoksen. Vielä jokin aika sitten vanhempien ei tarvinnut harjoittaa koulushoppailua saadakseen lapselleen hyvän koulun. Tänään tämä ei enää toteudu kaikkialla Suomessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Strandmanin mukaan koulushoppailu ei ole ongelman syy, vaan seuraus.

– Vanhemmat tekevät sen, minkä jokainen vastuullinen vanhempi tekee: he pyrkivät turvaamaan lapselleen hyvän oppimisympäristön. Ongelma on siinä, että kaikilla perheillä ei enää ole samaa luottamusta omaan lähikouluunsa.

Strandman muistuttaa, että Helsingin koulupiirimuutokset ovat seurausta pitkään jatkuneesta alueellisesta eriytymisestä.

– Hallitsematon maahanmuutto ja riittämätön kotoutuminen ovat johtaneet siihen, että joillakin alueilla koulujen oppilaspohja on muuttunut nopeasti. Kun yhteinen opetuskieli ei enää ole kaikille itsestäänselvyys, opettajien työ vaikeutuu, oppiminen hidastuu ja työrauha kärsii. Näitä ongelmia ei ratkaista siirtelemällä lapsia koulusta toiseen.

Opettajat harkitsevat työpaikan vaihtoa

Strandman nostaa esiin myös ilmiön, josta puhutaan liian vähän.

– Olen saanut lukuisia yhteydenottoja opettajilta eri puolilta Suomea. Monet kertovat jättäneensä unelma-ammattinsa tai harkitsevansa työpaikan vaihtoa. Voidaan puhua jo siis opeshoppailusta. Kokeneet opettajat hakeutuvat pois kouluista, joissa työkuorma on kasvanut kohtuuttomaksi.

Mikkelissäkin perusopetuksessa puhutaan yli 40:tä eri kieltä. Tulkkauspalveluiden käyttö kuuluu arkeen, opettajien aikaa kuluu yhä enemmän muuhun kuin opettamiseen ja työrauhaongelmat ovat lisääntyneet.

– Olen tehnyt kasvatuksen ja opetuksen työtä 25 vuotta. Muutos näkyy käytännössä joka päivä. Opettajan perustehtävä on opettaa, mutta yhä suurempi osa työajasta kuluu kielihaasteiden, hallinnollisten velvoitteiden ja erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen. Tämä heikentää kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia oppia. Tässä on yksi syy myös maamme oppimistulosten heikkenemiseen.

Eriytymiskehitykseen on puututtava

Strandmanin mukaan koulun ongelmista on voitava puhua rehellisesti.

– Tosiasioiden tunnustaminen ei ole vastakkainasettelua. Päinvastoin, se on edellytys sille, että ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja. Jos koulujen eriytymisen syitä ei uskalleta tunnistaa, niitä ei myöskään pystytä korjaamaan.

– Suomalainen peruskoulu rakennettiin osaamisen, työrauhan ja yhteisten pelisääntöjen varaan. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja jokaisella opettajalla oikeus tehdä työnsä turvallisesti. Suomessa on elettävä suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöillä. Yhteinen kieli rakentaa luottamusta, vahvistaa osallisuutta ja ehkäisee eriytymistä. Mitä paremmin suomen kieli osataan, sitä paremmat mahdollisuudet on menestyä koulussa, työelämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä on sekä oppilaan että koko Suomen etu.

– Koulushoppailu ja opeshoppailu ovat hälytysmerkkejä. Ne kertovat, että suomalaisen peruskoulun suunta on korjattava ennen kuin eriytyminen syvenee entisestään, Strandman päättää.