Tuoreen Pisa-tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisnuorten osaaminen luisuu yhä alaspäin. Laskua on kaikissa mitatuissa oppiaineissa: lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Pisa-tulokset ovat karua luettavaa, joten useat asiantuntijat ja poliitikot ovat jo kommentoineet tilannetta. Monissa ulostuloissa vaaditaan kouluihin enemmän työrauhaa, ja enemmän perusasioita: lukemista, kirjoittamista ja laskemista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra suosittelee jo opetusalan antamaan itselleen jälki-istuntoa. Purra muistuttaa, että suomalaisten nuorten osaamisella on suora kytkös paitsi heidän omaan menestymiseensä, myös suomalaisten yritysten menestymiseen.
– Työrauha on palautettava. Kännykkäkieltoa pitää laajentaa. Kirja ja kynä käteen, puhelin pois, Purra sanoo.
Sukupuolen moninaisuusoppia kouluihin
Kuin sattumalta, vain päivää ennen Pisa-tulosten julkistamista, mediassa kerrottiin Helsingin kaupungin absurdisti ajoitetusta hankkeesta.
Vasemmistoliittoa edustavan valtuutetun Natalia Kallion ja 24 muun allekirjoittamassa aloitteessa esitetään, että niin sanotuista sateenkaarityöpajoista tehtäisiin pysyvä osa Helsingin koulujen toimintaa.
Aloitteessa toivotaan, että työpajojen yhteydessä tarjottaisiin aiheeseen liittyvää tiedotusta opetus- ja kasvatushenkilöstölle sekä huoltajille, ja että kaikki peruskoulun oppilaat osallistuisivat sateenkaarityöpajaan vähintään kerran yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Sateenkaarityöpajoissa käsitellään sukupuoli- ja seksuaaliasioita sekä edistetään muun muassa ideologiaan nojaavaa oppia sukupuolen moninaisuudesta.
Ideologisia ratkaisuja
Aiemmin kesällä julkisuudessa keskusteltiin Helsingin pyrkimyksestä muuttaa oppilaaksiottoalueita Itä-Helsingissä tasatakseen oppilasmääriä. Oppilasalueiden pakkomuutoksilla Helsinki pyrkii siirtämään eri kouluihin tasaisemmin S2-lapsia, eli maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.
Oppilasalueiden muutoksia perustellaan muun muassa pyrkimyksellä hillitä koulujen ”eriytymistä”. Sisäministeri Mari Rantanen on kuitenkin huomauttanut että suomenkieliset oppilaat eivät ole maahanmuuttajien kieliresurssi, vaan heillä on oikeus turvalliseen ja rauhalliseen oppimisympäristöön.
Ideologiset ratkaisut Helsingin opetustoimen ratkaisuissa ovat entisestään kiihdyttäneet koulushoppailua, eli ilmiötä, jossa perheet pyrkivät hakemaan lapselleen koulupaikkaa muualta kuin kunnan heille osoittamasta lähikoulusta.
Helsinki elää omassa kuplassaan
Kaiken kaikkiaan Helsingin vasemmistovetoinen päätöksenteko tuntuu elävän omassa kuplassaan. Kun oppimistulokset romahtavat, samaan aikaan energia hupenee ideologisiin hankkeisiin, joiden yhteyttä oppimistulosten parantamiseen on vaikea nähdä.
Sateenkaarihankkeet ja monikulttuurisuusprojektit voivat olla tärkeitä joillekin, mutta ne eivät korvaa perusopetuksen perustaitoja, eikä niillä edistetä oppimista. Yhä useammat perheet ymmärtävät tämän – ja siksi perheissä haetaan vaihtoehtoja.
Helsingin opetuksen päättäjien olisi syytä katsoa tässä tilanteessa peiliin – ja tarvittaessa peruuttaa ideologisista hankkeista.
Paluu perusasioihin saattaa kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta joskus vanhassa vara parempi.