Uusimmat oppimistuloksia mittaavien Pisa-kokeiden tulokset julkistettiin tänään. Vuonna 2025 kerätyt tiedot eivät näytä Suomen osalta hyvältä. Suomen sijoitus maiden välisessä vertailussa jatkaa laskuaan.
Suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen on heikentynyt sekä lukutaidossa että matematiikassa, viimeksi mainitussa jopa OECD-keskiarvoa enemmän. Luonnotieteiden pistemäärä on samaa tasoa kuin edellisessä Pisa-tutkimuksessa vuodelta 2022, mutta heikkoja osaajia on aiempaa enemmän ja huippuosaajia vuorostaan vähemmän. Sama kehitys on tapahtunut myös matematiikassa ja lukutaidossa.
Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden listauksessa Suomi oli lukutaidossa sijalla 17, luonnontieteissä 12. ja matematiikassa vasta 23.
Japani menestyy
Suomi on tuloksissaan edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Kuitenkin Viro on edellämme niin luonnotieteissä, lukutaidossa kuin matematiikassa. Kahdessa viimeksi mainitussa Suomen peittosi myös esimerkiksi Puola. Kaikilla osa-alueilla Japani oli OECD-maista paras.
Suomen tuloksissa on kiinnostavaa huomioida maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tulokset, joiden suhteen ei ole tapahtunut merkittävää muutosta verrattuna vuoteen 2022. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuivat kaikilla osa-alueilla kantaväestöä heikommin.
Tutkimuksen yhteydessä kartoitettiin myös 15-vuotiaiden asennoitumista opiskeluun. Suomessa oli kaikista osallistujamaista vähiten oppilaita, jotka kertoivat yrittävänsä kovemmin, jos koulutehtävä tuntuu haastavalta. Toisin sanoen Suomessa oppilaat antavat helpoiten periksi älyllisen haasteen edessä.
Mielenkiintoinen oli myös tutkimustulos, jonka mukaan oppilaista entistä harvempi koki digilaitteiden häiritsevän. Mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla rajoittava lainsäädäntö tuli kuitenkin voimaan vasta tutkimuksen toteuttamisen jälkeen.
Syöksykierteen syyt
2000-luvun alussa Suomen Pisa-menestys oli kirjaimellisesti maailman huippua. Silloin suomalaista koulua pidettiin maailman parhaana. 2010-luvun aikana muun muassa Viro on mennyt Suomesta ohi kaikissa mitatuissa taidoissa ja Suomi on pudonnut kauas kärjestä.
Syitä romahdukselle on monia. Useimmiten mainittuja ovat yhteiskunnan ja koulun digitalisaatio sekä siihen liittyvä lukuharrastuksen väheneminen, koulumaailman epäonnistuneet uudistukset sekä massamaahanmuutto.
Maahanmuuton seurauksena suomalaisissa kouluissa on runsain mitoin maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joiden kielitaito on väistämättä heikompaa kuin suomalaistaustaisilla. Heikko kielitaito taas heijastuu lukutaidon lisäksi tuloksiin myös luonnontieteellisissä ja matemaattisissa tehtävissä, joissa on tärkeää ymmärtää tehtävänanto.