
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vieraili itärajalla
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vieraili keskiviikkona Pelkolan rajavartioasemalla kuuntelemassa rajan tilannekatsausta, käväisemässä valtakunnan rajalla sekä tutustumassa itärajan esteaitaan.

Sisäministeri Mari Rantanen kertoi medialle itärajan esteaidan merkitysestä maanantaina. / MIKA RINNE
Suomen itärajan noin 200 kilometrin pituinen esteaita on valmistunut. Hanke valmistui aikataulua nopeammin ja noin 22 miljoonaa euroa alle alkuperäisen budjetin. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan esteaita vahvistaa Suomen rajaturvallisuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Hän haluaa myös EU:n osallistuvan jatkossa rajaturvallisuuden rahoittamiseen.
Terävä ”natolanka” kiilsi auringossa esteaidan päällä eilen maanantaina, kun Rajavartiolaitos esitteli valmistunutta itärajan esteaitaa Nuijamaalla Etelä-Karjalassa.
Sisäministeri Mari Rantanen korosti tiedotustilaisuudessa esteaidan merkitystä Suomen turvallisuudelle ja varautumiselle.
– Itärajan esteaita on konkreettinen osoitus siitä, että Suomi toimii ennakoivasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä, Rantanen totesi.
Hän viittasi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa sekä viime vuosina nähtyihin hybridi- ja vaikuttamisoperaatioihin.
– Jokaisen valtion on huolehdittava omasta turvallisuudestaan, rajojensa koskemattomuudesta, kansallisesta turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudestaan. Hallitus ja viranomaiset ovat tähän tehtävään vahvasti sitoutuneita. On hyvä todeta myöskin se, että tällä hankkeella on ollut erittäin laaja parlamentaarinen tuki, Rantanen sanoi.
Ministerin mukaan kyse ei ole pelkästä aidasta.
– Se on käytännöllinen ja välttämätön osa Suomen rajaturvallisuusjärjestelmää ja konkreettinen investointi Suomen ja Euroopan turvallisuuteen. On myös hyvä huomata, että kaikki Euroopan itävaltiot ovat päätyneet samaan ratkaisuun, Rantanen kertoi.
Esteaitaa on rakennettu noin 1 340 kilometriä pitkän itärajan tuntumaan yhteensä 17 kunnan alueelle.
Kaakkois-Suomessa aitaa on noin 140 kilometriä, Pohjois-Karjalassa 35 kilometriä, Kainuussa ja Koillismaalla vajaat 20 kilometriä sekä Lapissa vajaat 10 kilometriä.
Aitaa on noin tuhannen maanomistajan mailla. Valtio on maksanut heille yhteensä noin kolme miljoonaa euroa maan käyttöoikeuksista. Rantanen kiitti maanomistajia ja rajaseudun asukkaita hankkeen tukemisesta.
– Esteaita on osoitus suomalaisesta kyvystä toimia määrätietoisesti silloin, kun turvallisuutemme sitä vaatii, Rantanen sanoi.
Esteaita muodostuu 4,5 metriä korkeasta aidasta, teknisestä valvontajärjestelmästä, tiestöstä ja 25 metriä leveästä puustosta raivatusta alueesta.
Aidan yhteyteen rakennettu teknologia ja ajotie parantavat viranomaisten mahdollisuuksia havaita rajalla luvattomia toimintoja ja reagoida niihin nopeasti.
Esteaitahankkeen kustannusarvio oli 356 miljoonaa euroa. Elokuussa 2024 aloitettu rakentaminen toteutui noin 22 miljoonaa euroa alle alkuperäisen budjetin.
– Hanke on valmistunut aikataulua nopeammin ja alittanut budjetin. Siitä voidaan olla todella tyytyväisiä. Haluan kiittää Rajavartiolaitosta ja kaikkia hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneita. Tämä on ollut iso ponnistus, mutta nyt se on valmis, Rantanen totesi.
Rakentamiseen osallistui satoja yrityksiä. Työmailla työskenteli parhaimmillaan päivittäin noin 600 ihmistä ja 150 työkonetta.
Esteaita on rakennettu kokonaan Suomen kansallisella rahoituksella. Rantasen mukaan EU:n pitäisi jatkossa osallistua hankkeisiin, jotka vahvistavat unionin ulkorajojen turvallisuutta.
– EU:n itärajavaltioilla on tässä erityinen vastuu, ja tämän pitäisi näkyä myös rahoituksen painopisteissä seuraavalla rahoituskaudella, Rantanen totesi.
Rantanen korosti samalla, että fyysinen esteaita on vain yksi osa kokonaisuutta.
– Fyysinen esteaita on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on, että Rajavartiolaitoksella on tehokkaat toimivaltuudet torjua maahamme kohdistuvia uhkia, kuten välineellistettyä maahantuloa tai siirtolaisaseen käyttöä, Rantanen kertoi.
Rantanen nosti esiin myös rajaturvallisuuslain, jonka voimassaolon jatkamisesta eduskunnan on määrä päättää syksyn aikana.
– Rajaturvallisuuslain mahdollistamat keinot ovat osa Suomen kykyä vastata vakaviin rajaturvallisuustilanteisiin. Siksi on erittäin tärkeää, että eduskunta tekee vastuullisen ratkaisun lain voimassaolon jatkamisesta myös tänä syksynä, Rantanen totesi.
Rantasen mukaan turvallisuushaasteisiin on vastattava myös Euroopan tasolla.
– Turvallisuushaasteet eivät pysähdy valtioiden rajoille. Siksi yhteistyö esimerkiksi Latvian ja eurooppalaisten turvallisuusorganisaatioiden kanssa on entistä tärkeämpää.
Rajavartiolaitoksen päällikkö, vara-amiraali Markku Hassisen mukaan esteaita on välttämätön. Se tuo lisäarvoa tilanteissa, joissa rajalle tulee suuria joukkoja ihmisiä tai syntyy mahdollisesti väkivaltaisia tilanteita.
– Tällaisen tilanteen hallinnassa tämmöinen esteaita on aivan välttämätön, Hassinen sanoi.
Hänen mukaansa esteaita parantaa sekä viranomaisten toimintamahdollisuuksia että rajavartijoiden työturvallisuutta.
– Se antaa meille sen mahdollisuuden ja tietysti sen, että meidän rajavartiomiehet ja -naiset voivat tehdä sitä työtä turvallisesti.
Hassinen kertoi, että esteaidan teknologiaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös droonien havaitsemisessa ja torjunnassa.
– Esteaita osaltaan tulee toimimaan alustana sille teknologialle, mitä me voimme tulevaisuudessa käyttää muun muassa näiden miehittämättömien järjestelmien havaitsemiseen ja uhkan poistamiseen, Hassinen kertoi.
Hänen mukaansa rajaturvallisuus perustuu toimivaltuuksien ja teknologian lisäksi ennen kaikkea tärkeimpään voimavaraan, joka on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Lisäksi Hassinen korosti rajaseudun asukkaiden merkitystä Rajavartiolaitokselle.
– Ilman rajaseudun väestön tukea Rajavartiolaitoksen toimintaedellytykset itärajalla eivät ole kovin kummoiset. Me luotamme jatkossakin siihen, että tätä yhteistyötä ja sujuvaa vuoropuhelua ennen kaikkea paikallisten ihmisten kanssa voidaan jatkaa, Hassinen sanoi.
Rantanen nosti tilaisuuden jälkeen esiin myös hallituskaudella tehdyt parannukset Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen.
– Perussuomalaiset ovat tehneet turvallisuuden eteen tällä hallituskaudella todella paljon. On se sitten viranomaisten toimivaltuuksia, tiedonvaihdon lisäämistä viranomaisten välillä ja sen lisäksi maahanmuuttoon on tehty huomattava määrä kiristyksiä, Rantanen kertoi.
Hänen mukaansa työtä on jatkettava myös tulevalla vaalikaudella.
– Nämä kaikki toimet takuulla lisäävät Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Tietysti työtä ja aukkojen tilkitsemistä täytyy jatkaa seuraavat neljä vuotta ja varmistua siitä, että tähän turvallisuus- ja maahanmuuttoympäristöön meillä on riittävä lainsäädäntö jolla operoida, Rantanen selvitti.

SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vieraili keskiviikkona Pelkolan rajavartioasemalla kuuntelemassa rajan tilannekatsausta, käväisemässä valtakunnan rajalla sekä tutustumassa itärajan esteaitaan.

Sisäministeri Mari Rantanen vahvistaa itärajan sulun jatkumisen, sillä viime aikoina turvallisuustilanne Euroopassa on heikentynyt eikä osoita merkkejä paranemisesta. Myös riski välineellistetylle maahantulolle on yhä konkreettinen.

Suomen turvallisuustilanne on muuttunut tavalla, joka vaikuttaa konkreettisesti suomalaisten arkeen. Venäjä käy jo neljättä vuotta julmaa valloitus- ja hävityssotaansa Ukrainassa. Venäjä muodostaa suurimman turvallisuusuhan Suomelle ja koko Euroopalle. Perussuomalaiset korostaa, että nykyajassa tärkeintä on ymmärrys uhista, luottamus liittolaisiin ja usko siihen, että Suomi kykenee turvaamaan paikkansa myös muuttuvassa maailmassa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Rajavartiolaitos rakentaa itärajan 200 kilometrin esteaitaa suunnitellusti, ja hanke pysyy 362 miljoonan euron budjetissa valmistuen vuoden 2026 loppuun mennessä. Aita parantaa rajavalvontaa, tilannekuvaa ja reagointikykyä erityisesti välineellistetyn maahantulon tilanteissa.

Sisäministeri Mari Rantanen ja EU:n sisä- ja muuttoliikeasioista vastaava komissaari Magnus Brunner korostivat maanantaina Helsingissä pitämässään lehdistötilaisuudessa, että Suomen itärajan turvaaminen on koko Euroopan yhteinen tehtävä. Sama koskee laittoman maahanmuuton vastaista taistelua ja luvatta unionin alueella oleskelevien palautuksia.
Viikon suosituimmat

Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää