LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen turvallisuustilanne on muuttunut tavalla, joka vaikuttaa konkreettisesti suomalaisten arkeen. Venäjä käy jo neljättä vuotta julmaa valloitus- ja hävityssotaansa Ukrainassa. Venäjä muodostaa suurimman turvallisuusuhan Suomelle ja koko Euroopalle. Perussuomalaiset korostaa, että nykyajassa tärkeintä on ymmärrys uhista, luottamus liittolaisiin ja usko siihen, että Suomi kykenee turvaamaan paikkansa myös muuttuvassa maailmassa.
Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta koskien ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistutti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että Venäjän toiminnassa ei ole kyse vain yhdestä sodasta, vaan sen laajemmista imperialistisista pyrkimyksistä.
– Venäjän nykyjohto ei ole koskaan hyväksynyt Neuvostoliiton hajoamista ja venäläisen etupiirin katoamista Itä-Euroopasta.
Perussuomalaiset toteaa, että Baltian maat ja Puola omasivat kauan ennen Venäjän hyökkäyksen käynnistymistä Ukrainaan selvästi realistisemman käsityksen Venäjän todellisista aikomuksista.
– Suomessa elettiin pitkään ruususen unessa, Antikainen tiivisti.
Antikainen jatkoi muistuttamalla, miten etenkin maamme poliittisessa vasemmistossa kiihkeästi puolustettiin Venäjän Gazprom-kaasuputkihankkeita jopa niitä innokkaasti edistäen, minkä myötä Venäjä sai Keski-Euroopan energiapoliittiseen kuristusotteeseensa aina vuoteen 2022 asti.
– Suomalaista Nato-keskustelua vaivasi myös jälkisuomettunut hymistely, jossa varottiin loukkaamasta Venäjän tuntoja.
Perussuomalaiset peräänkuuluttaa Ukrainan oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan ja muistuttaa pitkäjänteisen sotilaallisen ja taloudellisen tuen välttämättömyydestä.
– Kestävän rauhan on perustuttava ukrainalaisten hyväksymiin oikeudenmukaisiin ehtoihin, Antikainen sanoi.
– Jos Venäjän aggressio palkitaan Ukrainassa, seuraukset tulevat olemaan arvaamattomat.
Antikainen muistutti, ettei Ukraina ole enää pelkkä tuen saaja, vaan se on tuen ja tiedon antaja. Hän nosti esille erityisesti Ukrainan drooniosaamisen.
– Puolustusyhteistyön syventäminen drooniosaamisen kautta Ukrainan kanssa on Suomen puolustuksen kannalta kannatettava ajatus.
Perussuomalaiset toteaa, että hallituksen päättäväisen toiminnan vuoksi Venäjän yritykset käyttää laittomia maahanmuuttajia hybridihyökkäyksissä torjuttiin, mutta tarkkaavaisuus ei saa horjua.
– Olisi suuri virhe nyt avata itärajamme, Antikainen korosti.
Antikainen muistutti, että Suomessa on täysimääräisesti varauduttava venäläisten lisääntyvään maa- ja merirajojemme loukkauksiin, GPS-häirintään ja monenlaiseen muuhun vihamieliseen vaikuttamiseen.
Perussuomalaiset näkee selonteon osoittavan sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen rapautumisen viime vuosina ja korostaa, että yleisesti muutosvauhti on maailmassa kiihtynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen.
– Valta, voima ja suurvaltakilpailu, joiden luulimme kylmän sodan päättymisen jälkeen jääneen menneisyyteen, määrittävät yhä enemmän kansainvälistä politiikkaa, Antikainen painotti.
– Venäjän sota Ukrainassa on puhaltanut uutta tuulta pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä on syytä tiivistää entisestään.
Perussuomalaiset näkee, että murroskauden keskellä Euroopan suhde Yhdysvaltoihin on myös muuttumassa. Osoituksena tästä oli jo Barack Obaman hallinnon aikainen halu ohjata Yhdysvaltain ulkopolitiikan pääpainoa pois Euroopasta kohti indopasifista aluetta.
Antikainen painotti, että Donald Trumpin hallinnon epätavanomainen politiikka on pakottanut Euroopan ottamaan vastuun omasta turvallisuudestaan.
– Tämä tarkoittaa puolustusmenojen kasvattamista, suorituskykyjen kehittämistä ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista.
Antikainen jatkoi toteamalla, että Suomelle hyvien suhteiden ylläpitämisestä Yhdysvaltain kanssa on hyötyä ilmeisen Venäjän patoamisen ohella myös arktisissa kysymyksissä.
– Arktisen alueen merkitys korostuu tulevina vuosikymmeninä. Suomella on lisäksi tarjota arktista osaamista esimerkiksi jäänmurtajissa, mikä tuo maallemme selviä kaupallisia hyötyjä.
Perussuomalaiset nostaa esille Kiinan roolin Venäjän taloudellisena, teknologisena ja logistisena tukijana.
Antikainen totesi Kiinan esiintyneen viime aikoina mielellään maailmanpolitiikan areenoilla ennustettavana ja rakentavana voimana tempoilevana näyttäytyvään Yhdysvaltoihin ja sotivaan liittolaiseensa Venäjään nähden.
– Mutta Kiinan niin kutsuttu rakentavuus kansainvälisessä politiikassa rajoittuu pelkkään retoriikkaan. Kiinalaisten korulauseiden taakse halutaan peittää Kiinan todellinen päämäärä kumota nykyinen sääntöperusteinen järjestelmä Kiinaa hyödyttävillä ratkaisulla, Antikainen sanoi.
Perussuomalaiset korostaa Suomen linjan olleen kautta aikojen turvata itsenäisyys, estää sotilaallinen konflikti sekä varmistaa kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Nato-jäsenyys ei ole muuttanut Suomen puolustuksen kansallista ydintä, vaan se on syventänyt sitä.
Antikainen totesi Suomen osallistuvan Nato-liittokunnan pelotteeseen, joka rakentuu tavanomaisista joukoista, ohjuspuolustuksesta ja ydinasepelotteesta.
– Emme kuitenkaan ole ydinasevaltio, emmekä aio sijoittaa ydinaseita alueellemme rauhan aikana. Hallituksen toimenpiteillä pyritään poistamaan sellaiset ydinasemateriaalia koskevat rajoitteet lainsäädännöstä, joita ei ole muissakaan Pohjoismaissa.
Antikainen painotti olevan vastuutonta levittää ydinenergialain muuttamisen suhteen väitteitä, että Suomesta halutaan tehdä laukaisualusta lännen mahdollisille ydinaseiskuille Venäjälle.
– Parempaa propaganda-asetta ei Kremlille voisi antaa kuin vääristeltyä viestiä hallituksen ydinaselinjasta.
Perussuomalaiset muistuttaa, että nykyajassa tärkeintä on ymmärrys uhista, luottamus liittolaisiin ja usko siihen, että Suomi kykenee turvaamaan paikkansa myös muuttuvassa maailmassa.
– Suomi on monet kerrat historiassaan näyttänyt, että se kykenee rajallisiin voimavaroihinsa nähden loistaviin suorituksiin, kun olemme toimineet kansallisesti yksimielisinä, ja sitä perussuomalaiset tahtovat nähdä jatkossakin, Antikainen sanoi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomi nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja kohdentaa vuosille 2027–2030 yli miljardin euron lisärahoituksen puolustuskyvyn vahvistamiseen. Samalla Suomi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista 300 miljoonalla eurolla loppuvaalikauden aikana.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii, että Suomen on asetettava turvallisuus ja huoltovarmuus etusijalle infrastruktuuripäätöksissä.
Viime päivien keskustelu Puolustusvoimien tutkalaitteiden kuvaamisesta on nostanut esiin tärkeän kysymyksen: missä kulkee avoimuuden ja turvallisuuden raja. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen toivoo median ja sosiaalisen median toimijoilta vastuullisuutta Suomen muuttuneessa, vaikeassa turvallisuusympäristössä. Avoimuus ei tarkoita sitä, että kaikki kannattaa kuvata ja jakaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta vahvistamaan sotilaallista läsnäoloa Pohjois-Karjalassa ja pitää tervetulleena sitä, että myös keskusta on lähtenyt mukaan keskusteluun Itä-Suomen turvallisuuden parantamisesta. Antikainen korostaa, että muuttunut turvallisuustilanne edellyttää konkreettisia toimia eikä pelkkiä puheita.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.
Väylävirasto kertoi tänään, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Talousvaikeuksissa painiskeleva Saksa hillitsee siirtolaisvirtaa listaamalla yhä useampia maita turvallisiksi. Näistä maista tulevia ei pidetä suojelun tarpeessa olevina, ja viranomaiset palauttavat heidät nopeasti. Taustalla vaikuttavat myös EU‑parlamentin päätökset.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne nosti esiin viikonloppuna Lahden Classic Motorshow -näyttelyn avajaisissa autoharrastuksen valtavan yhteiskunnallisen merkityksen. Ministeri korosti, että harrasteajoneuvot eivät ole vain vanhoja autoja – ne ovat elämänkumppaneita, sukupolvia yhdistäviä perinteitä ja osa suomalaista elämäntapaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
