Rehtori kehotti ranskalaiskoulussa oppilasta ottamaan huivin päästään ja joutui tästä ääri-islamistisen vihakampanjan kohteeksi. Kysymys on kuolemanvakava, sillä viime vuosina kaksi opettajaa on maassa surmattu uskonnollisten motiivien perusteella. Venäjä puolestaan pyrkii hyödyntämään tulenarkaa tilannetta hybridioperaatioissaan.  Lue lisää >

Norjan suojelupoliisi on paljastanut, että Norjaan vuonna 2015 Venäjältä pyöräilleiden turvapaikanhakijoiden joukossa oli henkilöitä, jotka olivat saaneet tiedustelutoimeksiantoja ulkomaisilta tiedustelupalveluilta. Turvapaikanhakijoiden värvääminen tiedustelutehtäviin on yhä ajankohtainen ongelma.  Lue lisää >

Suomi on sulkenut kaikki rajanylityspisteet itärajalla vastauksena Venäjän viimeaikaiseen hybriditoimintaan, eikä rajavyöhykkeellä voi tällä hetkellä myöskään jättää turvapaikkahakemuksia. Ylen järjestämässä presidenttiehdokkaiden vaalikeskustelussa perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho huomautti, että Suomen ei olekaan syytä poistaa itseltään mitään työkaluja reagoidakseen Venäjän toimintaan. Europarlamentissa aikoinaan vaikuttanut Halla-aho myös moitti EU:n uutta maahanmuuttolakien uudistuspakettia, joka ei tarjoa riittäviä ratkaisuja.  Lue lisää >

Valtioneuvosto on päättänyt sulkea rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla 14.1.2024 saakka. Päätös tulee voimaan 15.12.2023 klo 20. Kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla. Asiasta päätettiin valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa.  Lue lisää >

Viimeinenkin itärajan rajanylityspaikka, Raja-Jooseppi, on sulkeutunut 29.11.2023 kello 14. Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen hallituksen päätökseen.  Lue lisää >

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kommentoi tänään A-studiossa itärajan historiallista sulkemispäätöstä. Kaikki itärajan yhdeksän asemaa ovat kiinni seuraavat kaksi viikkoa.  Lue lisää >

Euroopan parlamentin marraskuun täysistunnon aluksi äänestettiin täysistunnon esityslistalle lisättävistä asioista. Suomen itärajan tilanne lisättiin keskusteluihin tiistaille. Vastakkain olivat Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps./ECR) ja Eero Heinäluoman (sd./S&D) esitykset.  Lue lisää >

Maaseudun Tulevaisuuden presidenttipanelissa päästiin vihdoin viimein olennaisen kysymyksen äärelle. Mitä lakiuskollinen Suomi oikeasti tekee, jos Venäjä työntää vain lisää ja lisää turvapaikkaturisteja maiden rajapuomien väliin? Vastaukset kiinnostanevat myös Venäjää.  Lue lisää >

Väitetysti Suomea piinaavasta rasismista ei ollut mitään merkkejä, kun Japanista Suomeen muuttanut mies kertoi viikonloppuna onnistuneesti maaliin menneestä oleskelulupahakemuksesta. Vain muutamassa päivässä japanilaismiehen päivitys keräsi liki 5 000 tykkäystä. Palaute on yksinomaan positiivista ja kannustavaa.  Lue lisää >

Puolassa tullaan järjestämään kansanäänestys EU:n turvapaikkapolitiikkaan liittyen. Hallitus aikoo kysyä kansalaisilta aivan suoraan, haluavatko he ”tuhansia laittomia siirtolaisia Lähi-idästä ja Afrikasta”. Puolassa on tällä hetkellä yli miljoona sotapakolaista Ukrainasta.  Lue lisää >

Nigerin vallankaappaus on viimeisin Ranskan entisissä siirtomaissa Sahelin Afrikassa. Entisten siirtomaaherrojen valta rapautuu ja sijalle pyrkivät uudet toimijat. Venäjä haluaa kalifiksi kalifin paikalle, koska luonnonrikkauksien ohella Afrikasta löytyy mahdollisuuksia Ukrainan tuhoamissodan tappioiden kompensoimiseen.  Lue lisää >

Suomen loppusuoralla olevassa prosessissa puolustusliitto Naton jäseneksi eräänä yllätyksenä on pidetty sitä, että Venäjän hybriditoimintaa tai muuta Suomeen kohdistuvaa häirintää ei juurikaan ole nähty. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että Putinin valtakaudella 2000-luvulla Venäjän vaarallisin vaikutuskanava onkin ollut se, että Venäjä on onnistunut hankkimaan eräitä keskeisiä eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän fossiiliteollisuuden lobbareiksi ja myyntimiehiksi läntisessä Euroopassa.  Lue lisää >

Suomen Uutiset haastatteli komissaari Jutta Urpilaista. Kysyimme, voiko EU yhä tukea maita, jotka osoittavat avointa tukeaan Venäjälle ja miten esimerkiksi maanosan ruokaturvaa heikentävää suurta väestönkasvua voidaan hillitä.  Lue lisää >