Jussi Halla-aho MT:n vaalitentissä: Suomi on hirttäytynyt todellisuudelle vieraisiin pakolaissopimusten tulkintoihin

Maaseudun Tulevaisuuden presidenttipanelissa päästiin vihdoin viimein olennaisen kysymyksen äärelle. Mitä lakiuskollinen Suomi oikeasti tekee, jos Venäjä työntää vain lisää ja lisää turvapaikkaturisteja maiden rajapuomien väliin? Vastaukset kiinnostanevat myös Venäjää.

Maaseudun Tulevaisuuden vaalipanelissa lähdettiin liikkeelle leppoisasti kuin kepun pullantuoksuisessa tupaillassa, monella tapaa haastavista ajoista huolimatta.

Kaikki kantaehdokkaat olivat mukana, vasta nyt komissaarikireiltään kisaan ehtinyttä Jutta Urpilaista lukuun ottamatta.

– Kyllähän ihmisten mielipiteet ehdokkaiden suhteen alkavat hahmottua tai saada lopullisen hahmonsa vasta aivan siinä loppusuoralla, arvioi perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho galluppien merkitystä tentin lämmittelykierroksella.

– Eivät ne kovin informatiivisia vielä tässä vaiheessa ole.

Kuka vastaa ihmisaseista?

Alun pikkupuheiden jälkeen tenttijät MT Maatalouden päällikkö Laura Ruohola ja päätoimittaja Jouni Kemppainen löivät kissan pirttikaluston pöytään, niin että jysähti:

– Mitä pitäisi tehdä niille pakolaisille tai turvapaikanhakijoille, jotka Venäjä työntää tai päästää niin sanotusti rajapuomien väliin?

Harry Harkimon mielestä raja olisi jo pitänyt sulkea kokonaan. Sen jälkeen on venäläisten vastuulla, jos päästävät ihmisiä rajapuomien väliin. Mika Aaltola puolestaan painotti samankaltaisia käytäntöjä verrokki- eli EU- ja Nato-maiden kanssa.

Yhteiskunnat sekaisin siirtolaisvyöryllä

Olli Rehn näkee hänkin Venäjän toimet kansallisena turvallisuuskysymyksenä eli ”humanitaarisen vastuun tästä kantavat ne, jotka ovat tämän ruljanssin aiheuttaneet eli Venäjän viranomaiset”. Alexander Stubb painotti poliittista askel askeleelta etenemistä ja ennusti koko itärajan sulkeutuvan pian.

– Venäjä pyrkii hyödyntämään tunnistamiaan heikkouksia EU-maissa. Vuoden 2015 tapahtumat opettivat myös Venäjälle sen, että länsieurooppalaiset yhteiskunnat saadaan sekaisin siirtolaisvyöryillä, joten Venäjän intresseissä on tietysti pyrkiä edistämään vastaavan tilanteen syntymistä tänne, totesi Jussi Halla-aho.

– Venäläiset myös tietävät sen, että Suomi on pakolaisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten tulkinnassa hirttäytynyt sellaisiin tulkintoihin, jotka eivät enää vastaan tämän päivän realiteetteja ja tarpeita.

Suomen estettävä tulijoiden maahanpääsy

Halla-ahon mukaan Venäjä pyrkii saattamaan Suomen mahdottomaan tilanteeseen.

– Venäjä haluaa, että otamme ihmiset sisään sieltä rajalta, jonka jälkeen Venäjä lähettää lisää ihmisiä sinne.

– Hyvin yksinkertainen vastaus kysymykseen: Suomen ei pidä tehdä mitään raja-alueille tuleville ihmisille. Suomen tulee ainoastaan estää heidän pääsynsä Suomeen.

Halla -aho huomautti, että Puola, Liettua ja nyttemmin myös Latvia ja Viro tekevät tismalleen tätä samaa.

– Siirtolaisten käyttäminen aseena loppuu, kun me osoitamme omalla toiminnallamme, että se ase ei tehoa meihin.

”Kaikki eivät pelaa samaan maaliin”

Pekka Haaviston mielestä Suomen pitäisi tehdä nootti Venäjälle.

– Se on ensimmäinen diplomaattinen askel. Vastaus Venäjän toimiin pitäisi löytyä EU:n sanktiopuolelta. Jos turvapaikanhakijat jäävät puomien väliin mutta ovat Suomen puolella, heidät pitää ottaa vastaan.

Li Andersson muistutti siitä, että ”meidän pitäisi katsoa, minkälainen maa me haluamme olla”. Anderssonin mukaan Suomi ei ole maa, joka kriisitilanteessakaan lähtisi rikkomaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

– Kokonaan rajan kiinni laittaminen ei ole mahdollista, Andersson väitti.

Halla-aho halusi otti lakiläheisten puheenvuorojen jälkeen esille sen, että viime päivinä Latvia ja Viro ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, joita Venäjä työntää niiden vastaiselle rajalle.

– Suomea erottaa valitettavasti Latviasta ja Virosta se, että kaikki eivät pelaa samaan maaliin.

Kotimainen perusruoka maistuu

Maaseudun Tulevaisuuden tentissä kun oltiin, lopussa kysymykset kaarsivat kohti maakuntien Suomen asioita. Maan asuttuna pitämisestä mahdollisuuksien mukaan, metsätaloudesta sekä ruoantuotannosta ei juuri soraääniä kuulunut ja unisonossa mainittiin, että presidentin tärkeä tehtävä on teollisuuden ja maataloustuotteiden viennin edistäminen.

Ehdokkailta kyseltiin myös maistuvinta ruokamuistoa. Lähes kaikki muistivat mainita suomalaisen, usein lähiruoan.

Presidenttiehdokas Halla-aho vastasi rehellisesti, että parhaimmalta maistui äyriäisiä tursuava paella Kanarian saarilla.