

LEHTIKUVA
Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Turvapaikan myöntäminen turvapaikanhakijalle ei ole ihmisoikeus
Ihmisoikeusasiantuntijat ovat kovin huolestuneita mm. Jemenistä, Irakista tai Syyriasta Venäjän arojen kautta Suomen rajoille vaeltaneiden ”turvapaikanhakijoiden” ihmisoikeuksista, joiden toteutumisen pelätään vaarantuvan, jos Suomi tiukentaa rajavalvontaansa ja turvapaikanhakuun liittyviä käytänteitä. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pohtii Facebookissa turvapaikanhaun ja ihmisoikeuksien suhdetta.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mielestä turvapaikanhakijan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei vaadi hakijan ottamista Suomeen asumaan.
– Vainon uhrilla on epäilemättä oikeus hakea turvapaikkaa, mutta jokaisella itsenäisellä valtiolla on taas oikeus päättää siitä, ketä se ottaa maahansa asumaan. Kansainväliset pakolaissopimukset kieltävät palauttamasta henkilöä maahan, jossa hänen henkeään uhataan, mutta valtiot voivat kuitenkin halutessaan palauttaa hakijan turvalliseen maahan, mistä hän on tullut, tai mihin tahansa turvalliseen kolmanteen maahan, joka suostuu ottamaan tämän vastaan, Grönroos kirjoittaa.
Elintasosiirtolaisuuden väylä
Euroopassa on pohdittu mm. turvapaikanhakijoiden siirtämistä Ruandan kaltaisiin maihin, jonne nämä voisivat jättää hakemuksensa ja jonne he jäisivät positiivisen päätöksen myötä nauttimaan turvapaikasta.
– Euroopan unionissa on jo pitkään Dublinin sopimuksen (jonka perusteella turvapaikanhaku tulee tapahtua ensimmäisessä EU-maassa, jonne hakija on tullut) ja ”taakanjaon” kautta siirretty turvapaikanhakijoita sellaisiin EU-maihin, jonne hakijat eivät ole ensisijaisesti olleet pyrkimässä, joten Euroopan sisällä toiminta on jo tuttua.
– Turvapaikkamaahanmuutosta on tietysti tullut käytännössä elintasosiirtolaisuuden väylä, jossa kehitysmaiden ihmiset vaeltavat lukuisten turvallisten maiden halki kehittyneisiin länsimaihin paremman elintason perässä, joten turvapaikanhakijoiden siirtäminen Ruandan kaltaiseen vähemmän kehittyneeseen maahan lopettaisi muuttoliikkeen välittömästi, Grönroos pohtii.
Suomalaisillakin on ihmisoikeudet
Grönroos kirjoittaa myös, että suomalaisillakin on ihmisoikeudet, jotka täytyy ottaa huomioon maahanmuuttopolitiikkaan liittyvissä ratkaisuissa.
– Jos leikitään, että Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat olisivat oikeasti turvan tarpeessa ja Suomella olisi ainoastaan vaihtoehtona ottaa hakijat Suomeen tai palauttaa nämä turvattomaan maahan, niin edes tällöin heidän ottamisensa Suomeen asumaan ei olisi ihmisoikeuksien näkökulmasta välttämätöntä, pikemminkin päinvastoin.
Vaikka mediassa keskitytään pohtimaan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumista, niin Suomen valtion ensisijainen tehtävä on turvata suomalaisten ihmisoikeuksien toteutuminen. Kuten OTT Petter Kavoniuksen viime vuonna Suomen Perustalle kirjoittamassa tutkimuksessa Maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin nostettiin esiin, huono maahanmuuttopolitiikka uhkaa laajasti suomalaisten perusoikeuksia taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien perusoikeuksien heikkenemisestä aina sananvapauden ja demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien tosialliseen kaventumiseen.
Suomalaisten riski joutua maahanmuuttajien väkivaltarikosten uhriksi on Grönroosin mukaan oleellinen maahanmuuttoon liittyvä ihmisoikeuskysymys. Yhtä lailla maahanmuuton myötä tapahtuva sairaanhoitoon, kouluihin ja poliisille suunnattujen riittävien julkisten resurssien väheneminen uhkaa myös selvästi suomalaisten oikeuksia – kuten myös se, että maahan syntyy rinnakkaisyhteiskuntia, joissa ei jaeta perinteisiä käsityksiä esimerkiksi sananvapaudesta tai sukupuolten tasa-arvosta.
– Konfliktitilanteessa maahanmuuttajan ihmisoikeus ei siis mene automaattisesti suomalaisten ihmisoikeuksien ohi, vaan kyseessä on aina poliittinen valinta siitä, kenen ihmisoikeuksia halutaan milloinkin painottaa. Ihmisoikeusasiantuntijoiden ja poliitikkojen tulisikin ottaa maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä huomioon myös suomalaisten oikeudet, Grönroos kirjoittaa.
Vallitseva tilanne on omituinen
Grönroos huomauttaa, ettei hallitus tunnu osaavan päättää, onko turvapaikan hakeminen Suomesta ihmisoikeus vai ei.
– Vallitseva tilanne on hieman omituinen, sillä perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä vannoo sen nimeen, että turvapaikanhaku Suomesta on ihmisoikeus, jota ei sovi missään tapauksessa kyseenalaistaa. Samaan aikaan huolta siitä, että Venäjä käyttäisi siirtolaisia ”hybridisodankäynnin” välineenä, on yhtä lailla esitetty varsin useissa puheenvuoroissa, joita kuullaan eri puolilta poliittista kenttää.
Koska perussuomalaiset haluaa minimoida yleisesti humanitaarisen maahanmuuton ja muille hallituspuolueille ei hybridisotana nähty Venäjän kautta tuleva siirtolaisuus maistu yhtä hyvin kuin muu maahanmuutto, niin poliittinen kompromissi tilanteesta onkin se, että turvapaikan hakeminen on edelleen kyseenalaistamaton ihmisoikeus, mutta se pyritään tekemään vaikeammaksi.
Turvapaikkamaahanmuutto ei kuulu tähän päivään
Turvapaikanhaku Suomesta on siis väitetysti jokaisen maailman ihmisen ihmisoikeus, mutta Venäjää kritisoidaan siitä, että se ei enää valvo maasta Suomeen suuntaavien ihmisten voimassa olevia matkustusasiakirjoja, mikä on tähän asti käytännössä estänyt turvapaikanhakijoiden pääsyn Suomen rajalle. Toisin sanoen Venäjää kritisoidaan siitä, että se ei enää estä turvapaikanhakijoiden ”ihmisoikeuden” toteutumista, jos kerran turvapaikanhaku Suomesta sellainen joidenkin mielestä on.
– Suomi on jo yrittänyt epäonnistuneesti estää turvapaikanhakijoiden tulon raja-asemille polkupyörillä, ja pöydällä olevia toimenpiteitä ovat raja-asemien sulkeminen ja turvapaikanhaun keskittäminen tietylle raja-asemalle.
– Tilannetta voisi ehkä verrata siihen, että lääkäripalveluiden todetaan olevan kansalaisen ihmisoikeus, mutta käyttäjiä halutaan olevan mahdollisimman vähän, joten sairaala sijoitetaan mahdollisimman syrjäiselle paikalle ja sen ympärille kaivetaan vielä vallihauta – joka sairaalan löytää ja pääsee ovesta sisään, niin hänellä on toki kyseenalaistamaton ihmisoikeus hoitoon (toki esimerkki ei ole sote-sektorin nykyisen rahoituksen huomioon ottaen niin kaukana totuudesta).
Grönroosin mielestä ei kuulosta kovin loogiselta julistaa jonkin asian olevan ihmisoikeus, mutta pyrkiä sitten hankaloittamaan tämän ihmisoikeuden piiriin pääsemistä. Hän pohtii, että ehkä poliittinen kompromissi näyttää tältä. Rehellisempää olisi kuitenkin vetää johtopäätös siitä, että turvapaikkamaahanmuutto kehitysmaista Eurooppaan ei kuulu tähän päivään ja tehdä sen mukaisesti tarvittavat järjestelyt hakijoiden käännyttämisestä rajalla tai siirtämisestä kolmansiin maihin, jolloin tulijavirta loppuisi siihen paikkaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvapaikkamaahanmuutto Petter Kavonius turvapaikanhakuoikeus hybridisota pakolaissopimukset perusoikeudet humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Turvapaikanhakijat Suomen Perusta Ihmisoikeudet Venäjä Simo Grönroos maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho kommentoi rajatilannetta presidenttitentissä: ”Venäjä on selkeästi vihamielinen toimija ja sillä varmasti on halu tehdä erilaista kiusaa ja aiheuttaa hämminkiä”

Sisäministeriö valmistelee toimenpiteitä itärajalle – Mäkelä kiittelee ministeriötä napakasta toiminnasta

Antikainen: Itärajalla meneillään hybridioperaatio – onneksi sisäministerinä on perussuomalainen

Giorgia Meloni aikoo lähettää Välimeren turvapaikkaturistit leireille Albaniaan – koirat haukkuvat mutta karavaani kulkee

Suomi sulkee rajanylityspaikkoja – sisäministeri Rantanen: Tämä maahantulo on saatava loppumaan

Jussi Halla-aho MT:n vaalitentissä: Suomi on hirttäytynyt todellisuudelle vieraisiin pakolaissopimusten tulkintoihin

Euroopan parlamentti keskustelee Suomen ja Venäjän rajatilanteesta tiistaina

Tanskankin hallitus aikoo lähettää turvapaikanhakijat Afrikkaan – brittien hapuilusta huolimatta

Hakkarainen: ”Ihmisoikeussopimukset on tehty sellaisille ihmisille, jotka eivät kunnioita kenenkään ihmisoikeuksia”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää