

LEHTIKUVA
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho oli tänään Helsingin piispa Teemu Laajasalon vieraana Helsingin tuomiokirkon kryptassa avaamassa omaa persoonaansa ja arvomaailmaansa ISTV:n Presidentin arvot -keskustelussa. Halla-ahon mielestä arvon käsitteestä on nykyään tullut yhä useammin synonyymi mielipiteelle.
Tasavallan presidentillä ei nykyisen perustuslain oloissa ole kovin paljon suoranaista valtaa muihin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, mutta presidentti-instituution merkitys tavallisille kansalaisille on todennäköisesti paljon laajempi.
Vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnostaakin ihmisiä etenkin näinä aikoina, ei se Jussi Halla-ahon mielestä riitä selittämään sitä, miksi äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa on vaaleista toiseen korkeampi kuin muissa vaaleissa.
– Ihmiset varmasti kiinnittävät hyvin paljon huomiota presidentin vähemmän viralliseen julkilausumattomaan rooliin ylimpänä kansalaiskeskustelijana, jota voidaan kutsua myös arvojohtajaksi. Presidentin nykyiset toimivaltuudet ovat evoluution tulosta. Meillä on lähdetty hyvin vahvasta presidentistä, jolla on ollut hyvin vahva muodollinen asema niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Käynnissä on parlamentaarinen evoluutio, jonka päätepisteenä saattaa olla samankaltainen seremoniallinen presidentti kuin useimmissa muissa maissa, Halla-aho pohti presidentti-instituution merkitystä suomalaisille.
Arvoista tullut mielipiteiden synonyymi
Helsingin Sanomien vaalikoneessa Halla-aho on nostanut tärkeimmiksi arvoikseen rehellisyyden, kohtuullisuuden ja armollisuuden. Hän ei itsekään ole aivan varma siitä, ovatko listatut asiat arvoja vai pikemminkin hyveitä.
”Arvon” käsite on nykyään ristiriitainen. Yhtäältä moniarvoisuutta pidetään positiivisena asiana, mutta samaan aikaan puhutaan jakamattomista, yhteisistä arvoista, joihin kaikkien pitäisi sitoutua tai muuten on yhteisen veneen keikuttaja.
– Viime vuosina käydyssä keskustelussa ”arvoa” on yhä useammin alettu käyttää mielipiteen synonyyminä. Toisin sanoen asioita, jotka ennen olivat pelkästään mielipiteitä, joista saatettiin riidellä ja olla eri mieltä, kutsutaan nykyään helposti arvoiksi ja edellytetään, että kaikkien on sitouduttava niihin. ”Hyve” olisi varmaan luettelemilleni asioille oikeampi sana, Halla-aho sanoi.
Vapaus on subjektiivista
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ihmetteli, miksi Halla-aho ei ollut listannut vapautta tärkeimpien arvojensa joukkoon. Halla-ahon mielestä vapaus on olotila pikemminkin kuin arvo, ja sellaiseen olotilaan pääsee noudattamalla esimerkiksi kohtuullisuutta ja armollisuutta.
– Vapaudella voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita, minkä olen huomannut esimerkiksi autoilemista ja autoilun vaikeuttamista koskevassa keskustelussa. Jollekulle vapautta on se, että ei tarvitse autoa mihinkään, jollekulle toiselle taas se, että autolla pääsee joka paikkaan. On suuressa määrin subjektiivista, mitä on vapaus. Vaikka sille varmasti voitaisiinkin määritellä jonkinlainen kirjaimellinen merkitys, on siitä tullut synonyymi monille muille hyville asioille, Halla-aho pohti.
Media tekee rehellisyydestä aseen
Vaikka rehellisyys on yksi Halla-ahon tärkeimmistä arvoista, on sen noudattaminen joskus ristiriidassa kohtuullisuuden vaatimuksen kanssa. Joskus on parempi olla sanomatta sitä, mitä ajattelee. Joskus on suuremman hyvän vuoksi sanottava sellaistakin, mitä ei ajattele. Totuuden sanominen voi myös joissain tilanteissa satuttaa ihmisiä tuottamatta kuitenkaan mitään hyötyä.
– Julkisuuskulttuuri ja median toimintatavat johtavat usein siihen, että rehellisyys ei kannata, koska jos ihminen kertoo vaikka omalta kannaltaan negatiivisia asioita, niin sen sijaan että hän saisi rehellisyydestään jonkinlaista tunnustusta, siitä tehdään ase häntä vastaan. Tällainen palaute ei tietenkään millään lailla kannusta ihmisiä rehellisyyteen, vaan suorastaan pakottaa joissakin tilanteissa poliitikot ja ehdokkaat olemaan kertomatta rehellistä mielipidettään joistain asioista, Halla-aho totesi.
Myös Suomessa on kärsimystä
Halla-ahon mielestä Suomi voisi humanitäärisen maahanmuuton sijasta pyrkiä auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan niiden juurisyiden poistamisessa, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotiseutunsa.
Ihmisiä on tietysti aina liikkunut maailmalla, eikä se ole ollut ongelma ennen kuin Suomeen on rakennettu verovaroilla ylläpidetty varsin kallis sosiaaliturvajärjestelmä, joka toimii tietynlaisena houkuttimena tietynlaiselle maahanmuutolle.
– Minusta tuntuu, että ihmisillä on näinä päivinä halu etsiä autettavat mahdollisimman kaukaa. Usein ollaan hyvin sokeita sille kärsimykselle, jota on omassa kotimaassa. Sen sijaan, että ihmisen auttamishalu olisi vilpitön, hän pikemminkin pyrkii tekemään hyvetekoja. Auttamisesta on tullut pikemminkin oman moraalisen ylemmyyden korostamista kuin vilpitöntä halua etsiä sellaisia keinoja, joilla autettaisiin kaikkein tehokkaimmin kaikkein suurinta määrää ihmisiä.
– Maailmassa on tiettävästi tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa syystä tai toisesta. Suurin osa heistä elää erittäin surkeissa olosuhteissa pakolaisleireillä, mutta meillä auttamishaluisten ihmisten kaikki sympatia ja kiinnostus kohdistuu niihin muutamaan sataan onnelliseen, jotka ovat onnistuneet pääsemään Suomeen, sanoi Halla-aho.
Antisemitismi kumpuaa islamismista
Viime aikoina uutisissa on puhuttu paljon antisemitismistä. Halla-aho ei usko antisemitismin olevan Suomessa ongelma muuten kuin tänne muuttaneiden maahanmuuttajista koostuvien muslimiyhteisöjen keskuudessa.
Halla-aho pitää harmillisena sitä, että tämän päivän eurooppalaisesta antisemitismistä puhuttaessa kierretään kuin kissa kuumaa puuroa sitä tosiasiaa, että nykyajan antisemitismi on nimenomaan islamismista kumpuavaa.
– Muslimit mielellään yrittävät hypätä tähän samaan uhrikelkkaan, eli aina kun puhutaan antisemitismistä, niin siihen halutaan ympätä myös islamofobia ja annetaan ymmärtää, että sekä juutalaiset että muslimit ovat jonkin kolmannen osapuolen vihan kohteena, jolloin sillä kolmannella osapuolella ei varmaan voida tarkoittaa ketään muuta kuin kantaväestöä edustavaa ihmistä.
– En muista koskaan törmänneeni sellaiseen henkilöön, jota voitaisiin kutsua uusnatsiksi, mutta on aivan totta, että vasemmistossa on voimakasta antipatiaa Israelia kohtaan. Koska äärivasemmisto sympatisoi syystä tai toisesta hyvin voimakkaasti islamia, islamilaista maailmaa ja islamilaisia yhteisöjä, saa heidän niin sanottu Israel-kriittisyytensä usein aivan puhtaasti antisemitistisiä piirteitä, Halla-aho tuumi.
Presidentti ei voi olla intressiryhmän lobbari
Yhteiskunnan kahtiajakoa ja vastakkainasettelua Halla-aho pyrkisi presidenttinä ehkäisemään yrittämällä löytää yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin sellaisia lähestymistapoja ja tulokulmia, joissa erilaisten suomalaisten ja eri intressiryhmien edut ja näkökulmat yhdistyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Presidentti ei missään tapauksessa voi ryhtyä jonkin väestö- tai intressiryhmän lobbariksi. Suomi koostuu monin tavoin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla kuitenkin on yhteisiä etuja ja tavoitteita.
– Demokratian etu ei ole se, että se tuottaisi automaattisesti viisaampaa politiikkaa, vaan se, että demokratiassa väestön enemmistö saa aina sen, mitä se ansaitsee. Kyse on pelkästään vallan legitimiteetistä.
– Mielestäni on ongelmallista, kun sanalla ”demokratia” aletaan viitata johonkin muuhunkin kuin siihen tapaan, miten valta jaetaan. Tänä päivänä näkee entistä enemmän, ettei demokratiaa enää mielletä enemmistövallaksi, vaan demokratiaan ympätään monenlaisia sinänsä hyviä asioita, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä demokratian kanssa, kuten ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet, tasa-arvo ja LGBT-oikeudet, Halla-aho sanoi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Presidentinvaalit 2024 Julkisuus kansalaiskeskustelu mielipiteet sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto ulko- ja turvallisuuspolitiikka Teemu Laajasalo islamismi humanitaarinen maahanmuutto islamofobia muslimit Antisemitismi Presidentin valtaoikeudet Äärivasemmisto Arvot Demokratia pakolaiset Jussi Halla-aho media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho kommentoi rajatilannetta presidenttitentissä: “Venäjä on selkeästi vihamielinen toimija ja sillä varmasti on halu tehdä erilaista kiusaa ja aiheuttaa hämminkiä”

Jussi Halla-aho: Presidentinvaalien vaihtoehdoista

Halla-aho: “Miten meillä jotkut voivat olla niin varmoja, että tulijat eivät ole venäläisiä erikoisjoukkoja tai Wagnerin palkkasotilaita?”

Jussi Halla-aho MT:n vaalitentissä: Suomi on hirttäytynyt todellisuudelle vieraisiin pakolaissopimusten tulkintoihin

Jussi Halla-aho avasi presidentinvaalikampanjansa – lue koko puhe

Purra: Jussi Halla-ahosta tulisi Suomen paras presidentti – ”Johdonmukainen, kumartelematon ja älyssä aivan omassa sarjassaan”

Halla-aho: Jos perussuomalaisia arvoja kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä, on todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle – ”Sitten kaikki on mahdollista”

Jussi Halla-aho itsenäisyyspäivänä: Tämä on meidän maamme

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä oikeat arvot esillä – tukea maaseudulle, kristillisille arvoille ja Suomen kielelle ja kulttuurille
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.