Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä ensi vuoden budjetista. Perussuomalaisten kansanedustajat ovat hyvin tyytyväisiä niihin kohteisiin, joihin eduskunnan jakovarasta on tänä vuonna jaettu joululahjarahaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew nostaa esiin kolme erityisen merkityksellistä kohdetta, joille eduskunnan jakovarasta saatiin tänä vuonna yhteensä 480 000 euroa.

– Keski-Suomi tulee hyötymään Suomen Kylät ry:lle osoitetuista 200 000 eurosta. Kyläseurojen ja niiden kautta tapahtuvan talkootyön panos Keski-Suomenkin kylissä on erittäin tärkeä. Pienten kylien näivettämisen sijaan haluamme kehittää pienten kylien elinvoimaa niin, että maaseutukin pysyy kiinnostavana ja asuttuna, Garedew kuvailee.

Tukea kristillisille kouluille ja päiväkodeille

Garedew on tyytyväinen myös Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry:lle myönnettyyn 250 000 euron panokseen.

– Liittoon kuuluu 16 koulua eri puolilla Suomea. Myös Jyväskylässä on laadukas kristillinen koulu, jossa lapset saavat kristillisiin arvoihin perustuvaa opetusta. On tärkeää, että Suomessa vanhemmilla on mahdollisuus valita arvomaailmansa mukainen koulu, jossa pidetään avoimesti esillä kristinuskon periaatteita. Jyväskylän kristillinen koulu on muutosten edessä, kun se muuttaa täysin uusiin remontoituihin tiloihin. Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry saa eduskunnalta 250 000 euroa muun muassa opettajien kouluttamiseen tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa, hän kertoo.

Solidaarisuutta Israelille

Kolmantena Garedew nostaa esiin Suomi-Israel Yhdistysten Liiton, jonka työhön korvamerkittiin 30 000 euroa. Liitto on tukia jaettaessa useasti jäänyt muiden maiden ystävyysseurojen jalkoihin ja saanut jäsenmääräänsä nähden huomattavan pieniä avustuksia.

– Järkyttävien Hamasin terrori-iskujen jälkeen ja antisemitismin yleistyessä on tärkeää tukea Israelia ja juutalaisia monin tavoin. Tämä joululahjaraha on yksi tapa osoittaa solidaarisuutta Israelille ja juutalaisille juuri tässä ajassa, Garedew painottaa.

– Eduskunnan joululahjarahojen jaossa on tänä vuonna nostettu oikeat arvot esille, Garedew iloitsee.

Myös Pohjois-Karjala listalla mukana

Valtiovarainvaliokunnan varajäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen siihen, että valiokunta kohdisti varoja toivomusten mukaisesti myös Pohjois-Karjalan maakuntaan.

– Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kolin kansallispuisto palkittiin juuri Pohjoismaiden parhaana ulkoilukohteena Scandinavian Outdoor Awards -tunnustuksella. Kävijämäärät ovat korkealla tasolla. Kolin kiskohissin perusteellinen huolto on erittäin kiireellinen hanke, koska hissin toiminnassa on ollut ongelmia. Kolin kiskohissin remontointiin myönnettiin nyt tarvittavat varat, Antikainen kertoo.

Tieosuuksia kunnostetaan

– Joensuussa Mulosalontien kunnostamiseen myönnettiin tarpeellinen rahoitus. Joensuun Reijolasta 6-tieltä lähtevällä Mulonsalontiellä on vilkas liikenne. Valitettavasti tie on huonokuntoinen. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Nyt myönnetyllä rahalla tie voidaan korjata ja vastata näin myös liikennemäärien kasvuun.

Antikaisen mielestä on tärkeää, että valtatie kuuden tiesuunnitelman laatiminen Joensuun eteläpuolella välillä Honkavaara–Onkamo voidaan käynnistää mahdollisimman pian.

– Vilkasliikenteinen tieosuus on kapea ja mutkainen. Valtatie kuuden parantaminen välillä Joensuu–Onkamo parantaa yritysten logistisia ja liiketoiminnallisia edellytyksiä, ja siksi valtiovarainvaliokunta myönsi rahoituksen Honkavaara-Onkamon tiesuunnitelman laatimiseen, Antikainen kiittelee.

Tukea Valamon luostarin jälleenrakennukseen

Valamon luostariin on kaivattu kipeästi uutta talousrakennusta siitä lähtien, kun luostarin maatilan varasto ja konehalli tuhopoltettiin. Talousrakennuksen puute on heikentänyt luostarin toimintakykyä. Luostarin päärakennuksen tulipalon seurauksena luostarin esineistöä ja kalusteita joudutaan säilyttämään rakennuksissa, joita voitaisiin muuten käyttää esimerkiksi näyttelytiloina.

– Valamon luostari on arvokas pohjoismainen kokonaisuus. On hienoa, että nyt luostarille myönnettiin tukea sen tuhopoltetun varastorakennuksen uudelleenrakentamiseen.

Kuten ei menneidenkään hallituskausien aikana, ei tänäkään vuonna kaikkia maakunnan aloitteita pystytty huomioimaan, mutta niihin palataan seuraavien vuosien aikana.

Suomalaisuuden Liitolle vihdoinkin valtionapua

Suomalaisuuden liitto syntyi vuonna 1906 kielitaistelun aseeksi. Kirjailija Johannes Linnankosken ja muiden aktiivien ansiosta sadattuhannet kansalaiset suomalaistivat sukunimensä.

Perinteikäs järjestö puolustaa yhä suomen kieltä ja kulttuuria. Toiminta ulottuu liputusneuvonnasta kirjallisuuden kääntämiseen. Rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja yksityisiin lahjoituksiin. Sattuneista syistä valtionapu lakkasi 2010-luvulla tykkänään. Kansallismielisyyttä ei laskettu ansioksi anomuksissa.

Nyt Suomalaisuuden Liitto saa niin sanotuista eduskunnan joululahjarahoista 250 000 euroa. Avustuskohteena se epäilemättä ansaitsee paikkansa lukemattomien monikulttuuriyhdistysten lomassa.

”Liitolle tulisi saada lakisääteinen rahoitus”

Suomalaisuuden Liittoon kuuluvat perussuomalaisten kansanedustajat Vilhelm Junnila, Joakim Vigelius, Teemu Keskisarja (kunniajäsen) ja Onni Rostila (liittohallituksen jäsen).

Rostila iloitsee:

– Olemme hyvin tyytyväisiä päätökseen. Liiton käytössä rahat menevät taatusti hyvään käyttöön. Suomen kielen ja kulttuurin asema on meille sydämen asia, jota edistämme niin eduskunnassa kuin sen ulkopuolellakin.

Rostila toivoo, ettei joululahja jää ainokaiseksi.

– Liitolle tulisi saada lakisääteinen rahoitus, joka varmistaisi toiminnan jatkuvuuden, Rostila pohtii.

– Kysymys on siitä, ettei meillä suomenkielisillä ole mitään omaa etujärjestöä, vaikka olemme maailman mittakaavassa pikkuruinen kieliryhmä. Englannin ylivalta ja hallitsematon maahanmuutto ovat vaarantamassa kielemme säilymisen.

Suomen Uutiset