Keskustan viimeiset linnakkeet jäivät syrjäseuduille

Suomen poliittinen kartta oli aiemmin keskustanvihreä koko maassa suurimpia asutuskeskuksia lukuun ottamatta. Kartta muuttui keväällä, kun perussuomalaiset voitti aiemmin keskustalaisia vaalipiirejä. Voitetun kannatuksen säilyttämiseksi perussuomalaisten olisi hyvä tunnistaa, mistä se tuli ja mihin pohjaa keskustan kymmenen prosentin ydinkannatus, joka sillä vielä on. Tiedetoimittaja Marko Hamilo analysoi eduskuntavaalien maantiedettä.

Vanha ajatus maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta yksinkertaistaa aluepoliittisia kysymyksiä. Jos tarkastellaan väestön muuttoliikkeitä, ei voida puhua mistään yksiselitteisestä kaupungistumisesta, vaan kasvukeskuksia ovat lähinnä suurimmat yliopistokaupungit. Moni perinteinen tehdaskaupunki on taantunut teollisen rakennemuutoksen kourissa on nyt ns. ruostevyöhykettä.

Maaseutukaan ei ole monoliitti. Moni perhe arvostaa maaseutua turvallisena lastenkasvatusympäristönä ja on valmis muuttamaan – vastoin megatrendiksi julistettua kaupungistumista – suuresta yliopistokaupungista maaseutumaiseen kehyskuntaan sen liepeille.

Tämä tietysti yleensä edellyttää sitä, että työnantaja sallii etätöitä ja että autolla pääsee töihin kohtuuhintaan, koska työpaikoista valtaosa kuitenkin syntyy isoihin keskuksiin.

Kauempana suurista keskuksista on sitten se alkutuotannosta riippuvainen maaseutu, joka ihmisillä yleensä on mielessä, kun pohditaan maaseudun elinvoimaa ja hiipuvaa tulevaisuutta.

Kun Suomen vaalitulosta katsotaan kartalta vaalipiireittäin, erottuu vain perussuomalainen maanvyörymävoitto ja keskustan tappio. Kun tarkastellaan vaalipiiri kerrallaan karttaa, joka näyttää kunkin kunnan suurimman puolueen kevään eduskuntavaaleissa, myös keskustan vihreää löytyy.

Lapissa keskusta piti idän

Aloitetaan Lapista, jonka vaalipiirin ykkönen PS nyt on. Lappi on laajalti syrjäseutua, ja keskusta onkin ykkönen yhä kolmessatoista kunnassa. Perussuomalaiset on nyt suurin kuudessa. Eduskuntaan molemmat puolueet saivat kaksi kansanedustajaa, kun vuoden 2019 vaaleissa keskusta voitti perussuomalaiset 3-1. Demarit ja kokoomus saivat yhden paikan. Demarit oli suurin Utsjoella sekä Kemissä, jossa pitkät ajat vasemmistoliitto on ollut suurin.

Perussuomalaiset oli suurin Rovaniemellä, Kittilässä, Inarissa, Muoniossa, Enontekiöllä ja Keminmaalla.

Rovaniemi on ensimmäinen yliopistokaupunki, jossa perussuomalaiset on suurin. Rovaniemellä kuitenkin kaikkein urbaanein äänestysalue, Kauppatori, meni demareille. Suurin osa kunnasta on kaupunkia ympäröivää maaseutua, isoksi osaksi entistä Rovaniemen maalaiskuntaa, ja siellä perussuomalaiset on nyt ykköspuolue.

Inari, Kittilä, Muonio ja Enontekiö eroavat Lapin keskustalaisista kunnista siinä, että niissä turismi on keskeinen elinkeino ja Muoniota lukuun ottamatta niillä on lentokenttäkin. Perussuomalaisten Keminmaa taas istuu kategoriaan kaupunkia ympäröivä maaseutu. Ovathan aivan vieressä sekä Kemin että Tornion tehdaskaupungit. Poikkeus säännöstä oli teollisuuskaupunki Kemijärvi, jonka suurimpana puolueena säilyi keskusta. Perussuomalaiset nostivat Kemijärvellä kannatustaan lähes 12 prosenttiyksikköä, mutta suurin häviäjä oli vasemmistoliitto.

Melkein koko Kainuu jäi keskustalle

Oulun vaalipiiristä keskusta ja perussuomalaiset saivat molemmat viisi edustajaa, kun vuonna 2019 keskusta voitti vielä 6-4. Oulun kaupungin voitti PS.

Rovaniemen tapaan Oulun urbaaneilla äänestysalueilla ykkösiä olivat demarit ja kokoomus. Perussuomalaiset veivät lähimaaseudun, johon kuuluivat muun muassa entiset kunnat Haukipudas ja Oulunsalo. Keskusta piti kuitenkin suurimman puolueen asemansa pinta-alaltaan suurimmalla alueella Oulua itään ja koilliseen keskustasta.

Vaalipiiriin kuuluvasta Kainuusta koko todellinen nälkämaa, harvaan asuttu itä, pysyi keskustan hallussa. Sen sijaan maakuntakeskus Kajaanissa, jossa on kohtalaisesti teollisuuttakin, persut ohittivat keskustan peräti 8,3 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2019 vaaleissa keskusta oli vielä prosenttiyksikön suurempi.

Perussuomalaiset oli suurin myös teollisessa Raahessa, jonka ykkönen oli aiemmin keskusta. Perussuomalaisten yli kymmenen prosenttiyksikön jytky tuli kuitenkin lähinnä vasemmistopuolueiden kustannuksella. Keskusta menetti vain 2,4 prosenttiyksikköä.

Maaseutumaisista kunnista perussuomalaiset voitti Raahen naapuri Oulaisen, Kajaanin naapuri Vaalan sekä Oulun naapurit Kempeleen, Muhoksen ja Iin. Lisäksi maaseudun ympäröimässä mutta pienteollisessa Sievissä tapahtui dramaattinen muutos, jossa keskusta menetti yli 15 prosenttiyksikköä ja perussuomalaiset voitti lähes saman verran.

Yleiskuva Oulun vaalipiirissä siis on sama kuin Lapissa. Perussuomalaiset teki valtavaa tulosta nimenomaan kaupunkien läheisellä maaseudulla.

Vaasan vaalipiirissä PS ruotsalaistenkin ohi

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla Vaasan vaalipiirissä perussuomalaiset nousi sekä keskustan että RKP:n ohi ykköseksi. Odotetusti RKP pysyi ykkösenä rannikkokunnissa, paitsi Kokkolassa, jonka PS vei niukasti keskustalta. Toinen poikkeus oli Luoto, jonka ykkönen oli aiempaan tapaan kristillisdemokraatit ennen RKP:tä.

Vaasan vaalipiirin maaseudulla sisämaassa ei ollut yhtä selkeää logiikkaa kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Seinäjoen kaupunki ja siitä lounaaseen olivat Kauhajokea lukuun ottamatta nyt perussuomalaisten lakeuksia. Keskusta voitti maaseudun siitä koilliseen, lukuun ottamatta Lapuan kaupunkia ja Vimpelin kuntaa, joissa suurin puolue oli kokoomus.

Draamaa ei silti puuttunut kunnista, joissa keskusta piti ykköstilan. Esimerkiksi Perhossa keskusta voitti runsaalla kahdella prosenttiyksiköllä, vaikka tulikin alas yli 16 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset taas paransi tulostaan Perhossa yli kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

Keski-Suomen veivät demarit

Perinteisesti keskusta on hallinnut Keski-Suomea. Vuonna 2019 se olikin ainoa puolue, joka sai vaalipiiristä kolme edustajaa läpi. Nyt kolme edustajaa otti SDP, ja niin perussuomalaisille, keskustalle kuin kokoomuksellekin jäi kullekin kaksi.

Demarit olivat ykkösiä teollisuuskaupungeissa Jämsässä ja Äänekoskella, maakuntakeskus Jyväskylässä sekä maaseutumaisessa Viitasaaren kaupungissa. Muuramessa eniten ääniä sai kokoomus.

Perussuomalaisten ja keskustan rintamalinja oli selvä: pohjoisen Keski-Suomen maaseutumaiset kunnat vei keskusta. Perussuomalaiset voittivat etelässä kunnat, joista voi hyvin pendelöidä Jyväskylään töihin: Keuruu, Petäjävesi, Laukaa, Toivakka ja Joutsa. Siistiä rintamalinjaa sotki vain vaalipiirin eteläisin kunta Luhanka, jonka voitti keskusta.

Kaikissa viidessä kunnassa, joissa PS nyt oli suurin, oli keskusta ykkönen vuoden 2019 vaaleissa.

Pirkanmaalla keskusta on jo lyöty

Keskusta menetti Pirkanmaalla yhden edustajan ja sai vain yhden. Virrat ja Punkalaidun ovat Pirkanmaan viimeiset kunnat, joissa keskusta sai eniten ääniä eduskuntavaaleissa. Ne ovat samalla vaalipiirin syrjäisimpiä kuntia.

Pirkanmaalla kaikki pyörii kasvavan Tampereen ympärillä, ja ykkönen maakuntakeskuksessa oli odotetusti Sanna Marinin SDP. Demarit ja kokoomus jakoivat ykköstilat Tampereen kaupunkimaisissa naapureissa, mutta perussuomalaiset kärkkyy heti kaupungin reunoilta alkaen. Tampereen pohjoisosat – yli puolet kaupungin pinta-alasta – voitti PS. Samoin Ylöjärven kunnassa perussuomalaiset oli suurin.

Syrjäisempi Pirkanmaa äänesti Pirkanmaata lukuun ottamatta kahta aiemmin mainittua kepukuntaa (Virrat ja Punkalaidun) sekä Parkanoa, jossa perussuomalaiset jäi huikeasta äänimäärän kasvusta huolimatta kakkoseksi kristillisdemokraattien jälkeen.

Savo-Karjalassa keskusta piti syrjäseudut

Teoria keskustan vetäytymisestä kaikkein syrjäisimpiin maaseutukuntiin saa tukea Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta, jotka muodostavat nykyään Savo-Karjalan vaalipiirin.

Vaalipiiri on kartalta katsottuna voittopuolisesti keskustan vihreä. Yliopistokaupungit ja maakuntakeskus Kuopio meni kokoomukselle, toinen yliopistokaupunki ja maakuntakeskus Joensuu taas demareille. SDP oli suurin myös teollisuuskaupunki Varkaudessa ja sen naapurissa Joroisilla, jossa keskusta romahti peräti 13 prosenttiyksikköä.

Perussuomalaiset oli ykkönen Kuopion ympärillä varsinkin vitostien varressa seitsemässä kunnassa Suonenjoelta Sonkajärvelle. Lisäksi PS oli suurin Joensuun naapurissa Kontiolahdella, jossa keskusta romahti lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

Joensuun kaupunki oli kuin pienoismalli Suomesta: kaupunkimaisen osan ykkönen oli demarit, pientalovaltainen yliopistokaupunginosa Linnunlahti meni kokoomukselle. Seuraava vyöhyke meni perussuomalaisille ja kaikkein syrjäisimmät äänestysalueet idässä piti keskusta.

Satakunta on perussuomalaisten parhaita alueita

Satakunnan vaalipiirissä perussuomalaiset otti kolme paikkaa kahdeksasta, niin maalta kuin kaupungeistakin. Keskusta oli suurin vain Säkylässä, ja sielläkin vain 0,3 prosenttiyksikön marginaalilla perussuomalaisiin nähden. Vuonna 2019 marginaalia oli 16,8 prosenttiyksikköä, joten politiikan mannerlaatat ovat liikkuneet Satakunnassakin.

Rauma ja sen naapurit Eurajoki ja Eura menivät demareille, vaikka PS kiri sielläkin.

Varsinais-Suomi lähes täysin perussuomalainen

Varsinais-Suomen maaseutu on nyt lähes kokonaan perussuomalaisten hallussa. Keskusta on suurin enää Kosken ja Oripään kunnissa, ja niissäkin persut hönkivät niskaan. Todella syrjäistä maaseutua ei Varsinais-Suomessa oikein olekaan, joten ei ihme, ettei keskustalle jäänyt vahvoja linnakkeita.

Poikkeuskuntana mainittakoon Taivassalo, saaristokunta Kustavin itäpuolella. Siellä perussuomalaiset olivat jo vuonna 2019 ykkösiä, keskusta heti perässä. Keväällä 2023 ykköseksi nousi kuitenkin rakettimaisesti kokoomus, joka tuplasi kannatuksensa 40,3 prosenttiin. Perussuomalaiset menetti muutaman prosenttiyksikön ja tuli toiseksi. Suurin häviäjä oli yleisen kaavan mukaisesti keskusta, joka jäi kolmanneksi.

Uudellamaalla ja Helsingissä keskustaa ei enää näy

Uusimaa noudattaa samaa kaavaa kuin muutkin vaalipiirit: perussuomalaiset on suurin puolue maaseutumaisissa kunnissa. Uudellamaalla ei missään ollakaan kovin kaukana isoista kaupungeista, joten keskustalle ei jää edes syrjäseutuja omaksi apajakseen. Ruotsinkieliset rannikkokunnat tietysti menivät RKP:lle.

Uudenmaan erityispiirre on oikeastaan se, että keskusta on voitettu jo aiemmissa vaaleissa. Kun PS voitti nyt vuonna 2023 Vihdin, Pornaisen, Mäntsälän, Askolan ja Pukkilan, se toki sai lisää kannatusta samalla kun keskusta sitä menetti, mutta jo vuonna 2019 PS oli näissä kunnissa Pukkilaa lukuun ottamatta suurin.

Perinteisesti vasemmistolaisen Karkkilan kaupungin ykkönen oli vuonna 2019 demarit, mutta nyt PS meni kirkkaasti ohi.

Keskustan Matti Vanhanen teki kuuluisaksi Nurmijärvi-ilmiön eli kehyskuntien pientalovaltaisen asumisen ja ison työssäkäyntialueen läheisyyden yhdistelmän. Keskusta ei kuitenkaan ole ollut Nurmijärven ykkönen, vaan sitä paikkaa piti jo vuoden 2019 vaaleissa kokoomus. Perussuomalaiset tuli toisena, keskusta vasta neljäntenä demarien jälkeen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että keskusta romahti nyt 5,2 prosenttiyksiköllä ja perussuomalaiset nousi täsmälleen saman verran.

Helsingin vaalipiirissä ei ole maaseutumaisia äänestysalueita, joissa perussuomalaiset kilpailisivat keskustan kanssa. Molemmat puolueet menettivät kannatustaan pääkaupungissa, perussuomalaiset prosenttiyksikön, keskusta 1,3 prosenttiyksikköä.

Hämeessä perussuomalaiset vei keskustalta kaiken

Hämeen vaalipiirissä on kaksi merkittävän kokoista kaupunkia, Hämeenlinna ja Lahti, joissa molemmissa ykkönen oli SDP. Mikään pikkukunnista ei ole kovin syrjässä niistä. Keskusta ei ollut suurin puolue vuonna 2023 enää yhdessäkään kunnassa. Kolmessa kunnassa tapahtui siirtymä keskustasta perussuomalaisiin. Perussuomalaiset pysyi suurimpana puolueena neljässä kunnassa, ja kuudessa kunnassa PS otti ykköspaikan demareilta.

Kaakkois-Suomesta ei saa selkoa

Kaakkois-Suomen vaalipiiri on monimuotoinen mosaiikki: on maakuntakeskuksia, yliopistokaupunki, teollisuus- ja satamakaupunkeja ja maaseutua. Muutokset vaalipiirissä eivät yleisesti ottaen olleet suuria. Demareilla, kokoomuksella, perussuomalaisilla ja keskustalla on kaikilla suurimman puolueen asema useammassakin kunnassa.

Keskusta elää tukiaisista

Keskustan ydinkannattajat näyttäisivät asuvan syrjäisimmällä maaseudulla, jossa ei juuri ole pienteollisuutta tai turismia ja pendelöintimatka töihin isompiin keskuksiin on pitkä. Tällaisissa kunnissa ainoat elinkeinot liittyvät maa- ja metsätalouteen.

Perussuomalaiset on puhunut maaseudun puolesta, mutta samalla pyrkinyt siihen, että yliopisto- ja teollisuuskaupunkien ulkopuolinen Suomi löytäisi oman elinvoimansa ilman tukipolitiikkaa.

Tässä taitaa kulkea perussuomalaisten ja keskustan raja. Keskusta on suurin puolue vielä niissä kunnissa, joiden elinvoima on vahvasti tukiaisten varassa.

Artikkelia on korjattu 14.11. klo 10.15 Pirkanmaan osalta. Keskusta sai Pirkanmaalta läpi ainoastaan yhden kansanedustajan kevään eduskuntavaaleissa.