Keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet – sote-palveluista ei olla leikkaamassa

Eduskunta käsitteli keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela oikaisee välikysymystekstissä ja opposition puheenvuoroissa toistunutta väitettä siitä, että sote-palveluista oltaisiin leikkaamassa.

Jari Koskela toteaa tämän olevan väärää tietoa. Todellisuudessa hallituskauden aikana sote-palveluihin laitetaan 4,6 miljardia lisää eli noin miljardi euroa joka vuosi.

Samalla kun rahoitusta lisätään, sote-kustannusten nousua pyritään hillitsemään 1,4 miljardilla eurolla, mutta se tehdään pitkälti yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Koskela muistuttaa, että kustannusten nousun hillitseminen on myös yksi syistä, joiden takia sote-uudistusta ylipäänsä on tarvittu.

– Nykyiset oppositiopuolueet käyttävät merkittävää valtaa alueilla ja koko soten rahoitusmalli on edellisen hallituksen hyväksymä. Marinin hallitus myös varoituksista huolimatta alibudjetoi koko uudistuksen. Tässä pahasti keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet, ja kaikkia tarvitaan ratkaisujen löytämisessä, Koskela toteaa.

Henkilöstöpula vaikea ratkaista

Kansanedustaja Koskela huomauttaa, että tavoite hillitä sote-kustannuksia 1,4 miljardilla eurolla ei tule olemaan helppo. Parempi johtaminen ja esimerkiksi digitalisaation järkevä käyttö ovat hänen mielestään välttämättömiä keinoja säästöjä hakiessa, mutta ne eivät vielä yksin riitä kattamaan koko tavoitetta.

– Sote-kriisin keskeinen syy on vähäinen hoitohenkilöstön määrä. Tämän ratkaisemiseksi ei ole helppoja keinoja. Lyhyellä tähtäimellä voidaan houkutella alaa vaihtaneita takaisin ja pitkällä tähtäimellä pitää lisätä koulutusmääriä, jolloin soveltuvuuskokeet ovat myös ehdottoman tärkeitä, Koskela painottaa.

Kunnilla jatkossakin merkittävä rooli

Vaikka välikysymyskeskustelu keskittyi pitkälti hyvinvointialueiden rahoitukseen ja toimintoihin, on Koskelan mukaan muistettava myös kuntien rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnat tekevät jatkossakin paljon ennalta ehkäisevää työtä, jossa onnistuminen vähentää sote-palveluiden käyttöä etenkin tulevaisuudessa.

– Hyvinvointialueiden ja kuntien välillä on paljon harmaata aluetta ja rajapintoja, joiden yhteensovittamisessa riittää vielä työtä. Liikkuvat palvelut, esimerkiksi erilaiset hyvinvointibussit, tulevat todennäköisesti olemaan merkittävässä osassa tulevaisuudessa. Silloin syrjäisempienkin alueiden pitää olla tavoitettavissa. Voi olla, että kuntien pitää silloin ottaa vastuuta myös yksityisteiden huollosta, Koskela pohtii.

Koskela muistuttaa, että sote-uudistus ei ole valmis ennen kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus saadaan toimimaan.