

PS ARKISTO
Teemu Keskisarjan kolumni: Kaikkien aikojen kustannustehokkain sosiaalityöntekijä
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin 360 000 henkilöä. Vähempikin on joskus riittänyt.
Muutama sukupolvi sitten julkisrahoitteisia ammattiauttajia oli melkein nolla. Otan esimerkin Suomussalmelta, koska tänään on Ilmari Kiannon 150-vuotissyntymäpäivä.
Nälkämaassa käyskeli aikoinaan “sosiaalityöntekijä” nimeltä Rinsessa. Se oli lehmä. Kunta omisti Rinsessan ja kierrätti sitä aliravituimmissa mökeissä. Rinsessa liikkui kuin sote-bussi. Maitotilkka pelasti nälkäkuolemilta. Rinsessa oli toimeentulotuki ja viimesijainen etuus. Avustuskohteet keräsivät lehtikerput ja lypsivät itse ja toisinaan astuttivat “vasikkamasiinan”.
Kunnan lehmä tuskin muodostui kannustinloukuksi. Kurjassa heinätilanteessa sille ei löytynyt märehdittävää. Rinsessa pysyi jonkin ajan kullakin mökkiläisellä, jolta oma karja oli ehtynyt tai menehtynyt, sitten kierto jatkui ja vuoro siirtyi seuraavalle.
Nelijalkaisessa fattassa oli vikansa, kuten Kianto järkyttävästi kuvaa Ryysyrannan Joosepissa. Vaikea kuitenkin sanoa, mikä oli 1900-luvun alussa eläin- ja ihmisrääkkäyksen vaihtoehto. Muut palvelumallit ja sosiaalityön lisärahoitus puuttuivat tykkänään. Veronmaksajatkaan eivät olleet isoisia isäntiä ja emäntiä. Julkinen sektori ylsi vain Rinsessaan, jonka kustannustehokkuus korostui kesäisin luonnonlaitumella. Edes kaupungeissa ei rehottanut etuuskäsittelijän virkoja, saati supervirastoja.
En ihannoi kurjaliston kärsimyksiä enkä halaja takaisin Ryysyrantaan. Mutta peräänkuulutan aikalaisilta vuonna 2024 kiitollisuutta ja suhteellisuudentajua. ”Hyvinvointialueiden” utareista heruu historiallisessa katsannossa hillittömiä herkkuja. Osa menee harakoille, koska byrokratia kaataa piripintaisen kiulun. Näppäilijöiden ja käppäilijöiden kustannustehottomuus pahenee digitaalisilla lypsykoneilla. Rinsessan vastakohta on jokin “asiakastietojärjestelmien” navetta.
Leikkauksista mylvähtelijöille osoitan kaksi sanaa: Elettiinpä ennenkin. Tämän päivän “haavoittuvimmassa asemassa olevat” eivät tiedä mitään Joosepin hengenhädästä sekä asumisen, vaatetuksen ja ravinnon absoluuttisesta viheliäisyydestä.
Teemu Keskisarja
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ilmari Kianto sosiaalityöntekijät palvelumalli hyvinvointialueet julkiset palvelut Teemu Keskisarja sosiaali- ja terveyspalvelut Kannustinloukut Toimeentulotuki Byrokratia leikkaukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kehysriihen päätöksistä: Hoitoon pääsy saattaa jopa nopeutua

Perussuomalaiset: Oppositio tekee jälleen välikysymyksen omasta epäonnistumisestaan

Valtiovarainministeri Purra: Velkaannumme yli 11 miljardia euroa lisää ensi vuonna – ”Näin emme voi jatkaa”

Keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet – sote-palveluista ei olla leikkaamassa

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradio sonnia lypsämässä

Sote-palvelut kuuluvat ensisijaisesti suomalaisille – ”Ei ole meidän yhteiskuntamme etu, että ylläpidämme kalliita palveluita, jotka voivat lisätä halukkuutta jäädä laittomasti maahan”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.