

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmatyö käyntiin – käsillä kansallisestikin merkittäviä kasvun mahdollisuuksia
Hallituksen Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmatyö nytkähti eteenpäin, kun yhteinen aloitusseminaari torstaina pidettiin Helsingissä. Pohjoisen Suomen ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo muistutti puheenvuorossaan pohjoisen Suomen valtavista mahdollisuuksista ja investointipotentiaalista.
Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmien tavoitteena on edistää pohjoisen ja itäisen alueiden mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista.
Pääministeri Petteri Orpo asetti Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmien valmistelutyöryhmät ja neuvottelukunnat jo maaliskuussa. Työryhmien ja neuvottelukuntien tehtävänä on laatia ehdotukset alueidensa toimenpideohjelmiksi tämän vuoden loppuun mennessä.
Puhdasta energiaa ja digivihreää osaamista
Pohjoisen Suomen ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo muistutti puheenvuorossaan, kuinka pohjoisen Suomen merkitystä muuttuneessa maailmantilanteessa pohdittiin jo viime vuonna Säätytalolla.
– Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut, ja pohjoisen strateginen painoarvo on kasvanut. Suomessa katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Itäisen Suomen asema pitkänä raja-alueena on perinteisesti ollut merkittävä painopiste, mutta nyt hallitusohjelmaan kirjattiin uutena pohjoisen ohjelman valmistelu, Slunga-Poutsalo sanoo.
Tulevassa Pohjoisen Suomen ohjelmassa keskeisenä lähtökohtana on alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistaminen.
– Pohjoisessa on puhdasta energiaa, digivihreää osaamista, matkailun vetovoimaa sekä alueellisen, tiiviin yhteistyön valmiuksia. Pohjoisen investoinnit ja energiantuotanto ovat vaikutuksiltaan kansallisesti merkittäviä. Unohtamatta pohjoisen ihmisiä.
Satojen miljardien investointipotentiaali
Pohjoisen ohjelman valmistelussa etsitään yhdessä alueiden toimijoiden ja eri ministeriöiden kanssa tapoja tehdä asioita pohjoisen Suomen, mutta myös koko Suomen hyväksi.
Slunga-Poutsalo muistuttaa myös pohjoisen Suomen valtavista mahdollisuuksista.
– Lapin kauppakamarin viimeisimmän selvityksen mukaan pohjoisen rajat ylittävän alueen investointipotentiaali on jopa 187 miljardia euroa. Selvityksen mukaan vihreään siirtymään liittyviä investointeja on jopa noin 128 miljardin euron arvosta.
– Selvityksessä investointihankkeita listattiin vuoteen 2035 saakka Pohjois-Suomesta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Pohjois-Suomi nousee potentiaalisten investointien luvuissa 76 miljardiin. Pohjois-Ruotsin osalta selvityksen tuloksena on noin 79 miljardin investoinnit, joista suurin osa on vahvistettuja, kun Pohjois-Suomessa painottuvat suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet. Emme voi jättää tarttumatta tähän.
Pohjoinen esillä hallitusohjelmassa
Hallituksen kehysriihessä sopiman kasvupaketin osana päätettiin myös muun muassa luoda tilapäinen yhteisöverohyvitysjärjestelmä, joka koskee ensi vuoden loppuun mennessä aloitettavia suuria, puhtaan siirtymän investointeja.
– Tämän uuden investointikannustimen yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta tavoite on saada käyntiin nettonollatalouteen siirtymistä tukevia investointeja, esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Myös kasvuyritysten tukemiseksi hallitus on päättänyt uudistaa Teollisuussijoituskonsernin ja pääomittaa sitä 300 miljoonalla eurolla. Tällä lisäpanostuksilla tavoitellaan 900 miljoonan euron rahoitusta kasvuyrityksiin. Näen itse näissä valtavia mahdollisuuksia pohjoiselle, Slunga-Poutsalo sanoo.
Valtiosihteeri jatkaa, että hallitusohjelmassa on yleisestikin paljon asioita, jotka kohdentuvat pohjoiseen tai joiden kohdentuminen pohjoiseen tulee varmistaa.
– Hallitus on tänä vuonna myöntänyt pohjoiseen Suomeen (Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta yhteensä noin 106 miljoonaa euroa alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen ja työllisyyden ja osaamisen parantamiseen. Rahoitusta on käytetty mm. alueiden pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen, TKI-hankkeisiin ja matkailuun. Julkisen talouden kehyksissä on varattuna vajaa 300 miljoonaa euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta itäiseen Suomeen vuosille 2025-2027.
Ihmisen ja työn kohtaamiseen uusia ratkaisuja
Slunga-Poutsalo toteaa, että myös alueiden edustajien omat kokemusperäiset näkemykset kehittämisen tilannekuvasta ja tarpeista ovat olennaisia ohjelmatyön onnistumiselle.
– Tavoitteena on lisätä koko Suomen menestymistä investointien houkuttelussa sekä tukea suunniteltujen ja jo toteutettujen investointien onnistumista. Globaali tilanne, ehkä kiristyväkin, vaikuttaa myös pohjoiseen. Ihmisten ja työn kohtaaminen, osaava työvoima oikeissa paikoissa, hyvän elämän edellytykset ja pärjääminen vaativat pohjoisessa omanlaisiaan ratkaisuja.
– Pohjoisen asenteella, teollisella osaamisella ja vihreällä energialla voidaan alueellisten toimijoiden ja hallituksen tuella sekä Pohjoismaiden ja EU-yhteistyön vauhdittamana kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävä kasvuvyöhyke, joka tukevoittaa huomattavasti koko Suomen kilpailukykyä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kasvuohjelma Pohjois-Suomi matkailu energiantuotanto Itä-Suomi työpaikat Pohjoismaat Investoinnit Yritykset Petteri Orpo Riikka Slunga-Poutsalo hallitus talous Kilpailukyky Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Keskustan viimeiset linnakkeet jäivät syrjäseuduille

EU:n liikenneverkkoratkaisu on voitto Lapille – Seppänen: “Näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon”

Hallituksen toisessa lisätalousarviossa panostuksia liikenteeseen, poliisille ja rajalle – Purra: ”Valtion ydintehtäviin kuuluu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen”
Viikon suosituimmat

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Teemu Keskisarja: Nälkä-Suomi säästyi kehitysavun kiroukselta, supisuomalaiset ihmiset ottivat vastuun omasta elämästään (video)

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Pekka Aittakumpu: Yhdysvaltain varapresidentti Vance osui herkkään paikkaan, koska hän oli oikeassa
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmetteli Riikka Purran ja muiden perussuomalaisten myönteisiä kommentteja puheesta, jonka Yhdysvaltojen varapresidentti J.D. Vance piti Münchenissa. Erilaisena ja yllättävänäkin Vancen puhetta pitävä perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää puheessa olennaisena asiana sitä, että Vance toi esiin Euroopan arvorappion. Monen on vaikea tunnustaa, että on menty väärään suuntaan.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Haaga-Helian opiskelijakunta estää Perussuomalaiselta Nuorisolta pääsyn vaalitorille – syy haiskahtaa woketukselta
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Antikainen: Kasvisruokahörhöily menee liian pitkälle – Marttaliitto myötäilee vihervasemmistoa
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.