Suomen poliittinen kartta oli aiemmin keskustanvihreä koko maassa suurimpia asutuskeskuksia lukuun ottamatta. Kartta muuttui keväällä, kun perussuomalaiset voitti aiemmin keskustalaisia vaalipiirejä. Voitetun kannatuksen säilyttämiseksi perussuomalaisten olisi hyvä tunnistaa, mistä se tuli ja mihin pohjaa keskustan kymmenen prosentin ydinkannatus, joka sillä vielä on. Tiedetoimittaja Marko Hamilo analysoi eduskuntavaalien maantiedettä.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa venäläisten tekemien kiinteistökauppojen riskeistä ja korostaa koko maan pitämisen elinkelpoisena olevan myös turvallisuuskysymys. Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta venäläisten kiinteistökauppojen määrä nousi vuonna 2022 jopa 64 prosentilla edellisvuodesta.  Lue lisää >

Alueellinen opintolainahyvitys on puhuttanut eduskunnassa lakialoitteiden muodossa. Kansanedustaja Jenna Simula totesi täysistunnossa pettyneensä siihen, ettei hallitus tällä vaalikaudella lopulta edistänyt alueellista kokeilua opintolainahyvityksestä. Hän muistutti, että maaseudun kehittämisellä ja asuttuna pitämisellä on myös omat turvallisuuspoliittiset motiivinsa.  Lue lisää >

Suomen Kylät ry ja eduskunnan kylätoimiverkosto järjestivät yhteisen ”kansainvälistyvä tai kuihtuva maaseutu”-tilaisuuden. Pääaiheina olivat maaseudun elinvoima, huippuosaajat ja työvoimapula. Perussuomalaisia edusti eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne, joka ihmetteli, miksi kaikki muut puolueet kuvittelevat, että työvoimapulaa ja maaseudun elinvoimaa elvytetään moninkertaistamalla maahanmuuttajien määrä.  Lue lisää >

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan koskien Suomen maaseutupolitiikkaa. Perussuomalaiset ovat huolissaan maatalouden kannattavuudesta ja haluavat tehdä oman osansa maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi.  Lue lisää >