

LEHTIKUVA
Polvinen Hukkajoen raakkutuhosta: Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä
Kainuussa sattui elokuussa ikävä ja kaikille jo tutuksi käynyt vahinko Hukkajoella. Uhanalainen jokihelmisimpukka joutui metsäkoneen yliajamaksi, ja onnettomuus herätti paljon meteliä mediassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää raakkuvahinkoa ikävänä, mutta muistuttaa metsäteollisuuden merkityksestä maakuntien toimeentulon ja elinmahdollisuuksien kannalta.
Syitä vahingolle selvitetään, ja korjaaviin toimenpiteisiin varmasti ryhdytään vahingon toistumisen välttämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että raakut ja luonto saavat siltä osin rauhansa. Tekeville sattuu ja opiksi täytyy ottaa.
Luontovahinko kuitenkin pysyi asiakeskeisenä vain vajaan viikon ennen kuin ympäristöaktivistit huomasivat tilaisuutensa tulleen.
– Kainuustakin lähti syyttäviä sormia heristelemään jokaiseen ilmansuuntaan. Kyytiä saivat niin metsäkonekuljettaja, hakkuuyritys, metsänomistaja kuin Stora Ensokin. Joukkohysterian rakentaminen metsäteollisuutta vastaan lähti täyteen vauhtiin, Polvinen kertoo.
Eduskuntaan on tullut lukemattomia vaatimuksia niin suoraan kansalaisilta kuin julkisenkin sanan kautta suojelun lisäämiseksi, metsäteollisuuden paheksumiseksi ja erilaisten suojaetäisyyksien rakentamiseksi hakkuiden vähentämiseksi.
Mahdollistanut elokapinallistenkin elintason
Kun tarkastellaan suomalaisen metsänomistajan ja metsäteollisuuden toimintaa maailmanlaajuisesti, niin suomalainen omistajuus ja yrittäjyys alalla ovat maailman huippua. Metsä kasvaa hakkuita nopeammin, ja tieto metsien monimuotoisuudesta ja luontoarvoista ovat keskeisiä tekijöitä päätöksenteossa.
– Maassamme on aivan tarpeeksi suojeltua metsää. Kehä kolmosen ulkopuolinen kansanosa on oppinut luonnon merkityksen kaikissa muodoissaan osaksi suomalaisuutta, ja sen hyödyntäminen on kaikella tavalla arvokasta.
– Kun elokapinalliset istuvat Mannerheimintiellä lisäsuojelun ja paheksunnan ilmapiiriä rakentamassa, siinä unohtuu helposti se, että heidänkin elämänsä, koulutuksensa, terveydenhoitonsa ja jopa risutelttansa alla oleva tie on mahdollistettu isolta osin metsäteollisuuden viennin rahoilla, Polvinen muistuttaa.
Suomi elää metsästä
Metsäteollisuuden vienti oli vuonna 2023 12,1 miljardia euroa, mikä vastasi 16 %:a Suomen tavaraviennistä. Jos rinnalle otetaan Suomen opetuksen ja kulttuurin vuosibudjetti, 8 miljardia euroa, niin päästään kiinni siihen yhteiskunnalliseen mittakaavaan, jonka yli-innokas raakkuminen riskeeraa.
– Sitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus, opetus, tiede, peruskoulu, korkeakoulu ja osaaminen eivät olisi mahdollisia tällä tasolla ilman maamme metsäteollisuuden vientituloja.
– Sanonta ”jäitä hattuun” sopii tähänkin. Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä. Metsäteollisuus tuo leipää maakuntiin, perheille toimeentuloa ja elämisen mahdollisuuksia. Cityvihreät ja innokkaimmatkaan sormea heristävät maaseutupäättäjät eivät saa vaarantaa näitä elämisen edellytyksiä maakunnissamme.
– Suomi elää metsästä ja näin sen kuuluukin. Ja niin tänään kuin huomennakin metsäalan yrittäjä ja työntekijä voivat käydä päivän askareisiinsa ammatistaan ylpeänä, tietäen rakentavansa Suomea toimialalla, joka pitää Suomen pyörät pyörimässä kestävästi ja luontoa kunnioittaen myös tulevaisuudessa, Polvinen sanoo.

KUVA PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- raakkuvahinko Hukkajoki Mikko Polvinen ympäristöaktivismi maaseudun elinvoimaisuus metsien suojelu Elokapina Stora Enso ympäristövahingot maakunnat Vienti Metsäteollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turpeella on edelleen oma roolinsa huoltovarmuudessa

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Björn Wahlroos kritisoi Ylen ykkösaamussa ilmastopolitiikkaa: Suomessa ei ole enää raaka-ainetta metsäteollisuudelle

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”
Viikon suosituimmat

Kohuprofessori Jason Arday löydettiin kuolleena
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.

Woket taas vauhdissa: Suomen Akatemian brittiesikuva myöntää miljoonarahoituksen homopornon tutkimiseen, vetää rahat pois avaruusteknologialta
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.

SDP lupaa veronkiristyksiä ja aikoo palauttaa rahat järjestörälssille
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

Seppänen tyrmää vaatimukset sharia-laista länsimaissa: ”Suomessa laki on kaikille sama”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.

Kuljettajien koti-ikävään vetoava vaalimainos suututti bussikuskit – jäivät joukolla saikulle
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.

SDP aiheutti itse ongelmat, nyt esittää maahanmuuton kiristyksiä – ”Kun todellisuutta ja täysin tietoisten tekojen seurauksia ei enää pääse karkuun, alkaa tällainen veivaus”
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.

Päivän pointti: Valtamedia väittää Ceutan laittomien rajanylittäjien olevan siirtolaisia tai paperittomia

Piisinen nauraa demarien takinkäännölle: ”Toverit vetivät lennosta maiharit jalkaansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.

Perussuomalaisten tappamisella uhkaillut ehdolla eduskuntavaaleissa – vasemmistolainen väkivaltaretoriikka yleistynyt ja normalisoitunut
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.

Lehtinen: Vasemmistoliiton kansanedustaja vähättelee äärivasemmiston uhkaa – ”Vasemmisto tekee toiseksi eniten terrori-iskuja”
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













