Eurovaaliehdokas Sanna Antikainen: “Rajaseutujen tyhjentyminen on estettävä”

Kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä europarlamenttiin tarvitaan nyt meppejä, jotka ovat perillä Venäjän tilanteesta ja sen uhasta Suomen itärajalle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen, 35, ei anna periksi hoitaessaan suomalaisten asioita eduskunnassa. Nyt hän haluaa vaikuttaa ja puolustaa Suomen etuja entistä laajemmin Euroopan parlamentin jäsenenä.

Pohjois-Karjalan Outokummussa asuvalle Antikaiselle oli helppo asettautua ehdolle kesäkuun europarlamenttivaaleihin.

– Päätökseen vaikutti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen aiheuttama epävarma maailmantilanne sekä Venäjän toiminta Suomen itärajalla, Antikainen kertoo.

Idän merkitys korostunut

Pohjois-Karjalan maakunta rajoittuu idässä Venäjään. Antikaisen kotipaikasta on ajomatkaa esimerkiksi Niiralan rajanylitysasemalle noin 120 kilometriä.

– Koen, että Euroopan parlamenttiin tarvittaisiin mahdollisimman paljon itärajan olosuhteet tuntevia edustajia, ja minä olen juuri sellainen. Haluan tuoda Suomen ja erityisesti Itä-Suomen näkökulman Euroopan unioniin, hän sanoo.

Suomen ja Venäjän välisen rajan pituus on 1 300 kilometriä. Suomen itäraja on myös Naton ja EU:n ulkoraja.

Antikainen on huomannut, että hänen asuinpaikkansa itärajan maakunnassa on herättänyt suurta kiinnostusta erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä.

– Idän merkitys on korostunut, sillä meillä Suomessa on pisin raja Venäjän kanssa. Ihmiset haluavat tietää olosuhteistamme.

Hänen mukaansa kiinnostus itärajaa kohtaan on hyvä keino viedä keskustelua eteenpäin koko Suomea ja Itä-Suomea koskevissa kysymyksissä.

– Esimerkiksi Euroopalla täytyy olla yhtenäinen linja Venäjän hyökkäyssotaa vastaan, Antikainen tähdentää.

Euroopan kohtalonkysymys

Venäjän suunnalta Suomen rajalle on ohjattu Suomesta kansainvälistä suojelua hakevia maahantulijoita.

Suomi ei hyväksy Venäjän toimintaa, ja tämän takia maiden välisen maarajan rajanylityspaikat on jouduttu sulkemaan.

Rajasulku on vaikuttanut rajaseutujen elinkeinoelämään, joka on jo aiemmin joutunut selviytymään maaseudun autioitumisen kanssa.

Väestön keskittyminen Etelä-Suomen kaupunkeihin uhkaa Antikaisen mukaan Suomen ja itärajan turvallisuutta.

Itä- ja Pohjois-Suomen raja-alueiden asuttuna pitäminen on hänestä erittäin tärkeää.

– Sitä voisi määritellä koko Euroopan kohtalonkysymykseksi. Tällä hetkellä Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa ja on osoittanut, että kykenee aggressiivisuuteen naapureitaan kohtaan. Rajaseutujen tyhjentyminen pitää estää EU:ssa, Antikainen katsoo.

Hänestä Suomessa pitäisi ymmärtää tuoda itärajan asiat esille EU:n rahanjakoa koskevassa päätöksenteossa.

– Suomi on ollut otsikoissa maailmalla, ja itärajasta ollaan kiinnostuneita. Tämä huomio pitäisi käyttää maamme hyväksi. Monilla EU-mailla on sympatiaa Suomea kohtaan, mutta olisipa myös solidaarisuutta meitä kohtaan, kun rahoituspäätöksiä tehdään, Antikainen toivoo.

EU:sta Suomeen suoraan tulevia rahoja ja rahoitusinstrumentteja voitaisiin Antikaisen mielestä suunnata enemmän Itä-Suomeen.

– Rajavartiolaitoksen osalta voitaisiin investoida esimerkiksi raja-aitaan tai tekniseen valvontalaitteistoon. Näihin haluaisin saada mahdollisimman paljon rahoitusta EU:lta. Se olisi äärimmäisen tärkeää tässä vaikeassa taloustilanteessa Suomelle, mutta myös muille EU:n jäsenvaltioille.

Metsäpolitiikka pidettävä omissa käsissä

Metsäteollisuus on yhä keskeinen Suomen talouden tukijalka, ja metsät ovat tärkein luonnonvaramme. Euroopan parlamentin jäsenenä Antikainen haluaisi vaikuttaa metsäsektorin asioihin.

– EU:n maa- ja metsätalouspolitiikka on sellaista, jossa parlamentaarikkojen täytyy pitää Suomen puolta. Se on nyt paremmilla kantimilla, kiitos tämän hallituksen. Hallitus vastusti ennallistamisasetusta, joka olisi ollut Suomelle epäedullinen, Antikainen toteaa.

Hänestä Suomen asioihin vaikuttaminen tapahtuu hyvin paljon EU:sta käsin.

– Toisin kovalla äänellä Suomen näkökulmaa Euroopan unioniin. Siellä ei välttämättä ymmärretä, miten asiat ovat Suomessa, ja olisi tärkeää tuoda esille, miten me eroamme muista jäsenmaista. Meiltä saatetaan kysyä, montako metsää täällä on. Suomihan on yhtä metsää, jossa on kaupunkeja ja kyliä. Tämä on erilaista Keski- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna, Antikainen selvittää.

Suurpetopolitiikka on yksi asia, joka pitäisi Antikaisen mukaan muuttaa. Tällä hetkellä Suomessa on hieman yli 300 sutta. Poronhoitoalueen ulkopuolella susi on tiukasti suojeltu.

Euroopan komissio ilmoitti viime joulukuussa, että suden suojeluasemaa lievennettäisiin tiukasti suojellusta suojeltuun asemaan. Tämä helpottaisi ihmisille ja kotieläimille vaaraa aiheuttavien petojen metsästämistä.

– Ajaisin parlamentissa sitä, että kansallisvaltioiden pitää saada päättää omista asioistaan esimerkiksi suden suojelussa. Komission ehdotus on askel oikeaan suuntaan, Antikainen sanoo.

Tiukempaa turvapaikkapolitiikkaa

Koulutukseltaan Antikainen on sairaanhoitaja ja pärjää maailmalla liikkuessaan hyvin englannin kielellä. Kahden pojan äiti on neuvottelupöydissä jämäkkä nainen, joka osaa antaa asioiden riidellä.

– Olen periksiantamaton ja tiukka neuvottelija, joka jaksaa jankata samoja asioita niin paljon, että ne saadaan kuntoon. Olen myös isänmaallinen ja huumorintajuinen nainen, Antikainen luonnehtii itseään.

Hän tahtoisi uudistaa EU:n turvapaikkapolitiikkaa.

– Sitä tarvitsee todellakin muuttaa. Kaikille alkaa olla selvää, että nykyinen tilanne ei voi jatkua. Italian rannikolle tulee veneillä paljon väkeä Afrikasta. Tämä tilanne on kestämätön, minkä takia Eurooppaan pääsyä pitää tiukentaa, Antikainen vaatii.

Ihmissalakuljettajat tietävät, että tällä hetkellä ihmiset saavat joka tapauksessa turvapaikan tai pääsevät oleskelemaan johonkin maahan. EU:n pitäisi olla Antikaisen mielestä vahvempi, oli sitten kysymys Afrikan suunnalta tulevasta väestöstä tai Venäjän työntämistä ihmisistä.

– Eurooppa ja moni muu läntinen maa on liian heikko. Monet päättäjät eivät uskalla puhua ja tehdä asioille yhtään mitään, vaikka on kiire. Haluan tietynlaisen suunnanmuutoksen EU:n turvapaikkapolitiikkaan, että vihdoinkin laitettaisiin kova kovaa vastaan, Antikainen katsoo.

Kesän europarlamenttivaaleissa hän toivoo suomalaisten äänestävän perussuomalaisia ehdokkaita.

– Suomi on ollut liian paljon EU:n mallioppilas. Perussuomalaiset on taatusti Suomen puolella. Yksittäiset parlamentaarikot voivat terävöittää Suomen linjaa ja sanoa asiat suoraan, Antikainen toteaa.