

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava
Perussuomalaiset katsoo, että maa- ja metsätalouspolitiikka on Suomen oma asia – myös EU:n jäsenenä. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisten metsiin, ohjeistaa metsänhoidossa tai sen käytössä.
Tänään julkaistussa EU-vaaliohjelmassa perussuomalaiset linjaa, että maataloutta koskevat ilmasto- ja ympäristöpoliittiset toimenpiteet, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia, on torjuttava.
Esimerkiksi maankäytön sääntelyllä ei saa estää maatalouden investointien toteutumista. Suomi elää luonnonvaroista ja niiden kestävä käyttö on suomalaisille tärkeää.
Maatalouden tärkein tehtävä on ruoantuotanto. Kansallisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maataloustukien onkin kohdistuttava entistä paremmin ruoantuotantoon ja aktiiviviljelyyn.
Hajautettu ruoantuotanto on koko Euroopan ja Suomen etu, joten kansalliset erityispiirteet on huomioitava kaikessa päätöksenteossa.
Suomi on maailman paras paikka tuottaa lihaa ja maitoa. Perussuomalaiset katsoo, että muiden EU-maiden onkin katsottava mallia Suomesta ja tultava esimerkiksi eläintenpidossa samalle korkealle tasolle.
EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa
Viime vuodet ovat olleet suomalaisille metsänomistajille ja metsäteollisuudelle haastavia. Ideologinen ja metsää heikosti ymmärtävä komissio on yrittänyt hivuttaa EU-lainsäädäntöä metsäpolitiikkaan ympäristöpolitiikan varjolla. Tällä toimivallan siirrolla olisi kauaskantoiset seuraukset metsistä elävälle Suomelle.
Perussuomalainen linja on, että myös Suomen metsäpolitiikasta päättäminen kuuluu Suomelle. Jo EU:n perussopimuksessa on määritelty, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden päätäntävaltaan eikä EU:lla ole yhteistä metsäpolitiikkaa.
Suomalaiset metsät ovat kansallisomaisuuttamme ja toisin kuin monissa muissa maissa, myös vahvasti yksityisomisteista. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisten metsiin, ohjeistamaan metsänhoidossa tai sen käytössä.
Maamme hyvin hoidetut metsät toimivat myös maamme hiilinieluina, eikä niillä pidä kompensoida muiden EU-jäsenvaltioiden kyvyttömyyttä pitää omista metsistään huolta. Pinta-alatavoitteet luonnonsuojelussa eivät ole tarkoituksenmukaisia, vaan suojelun on kohdistuttava arvokkaimpiin kohteisiin kansallisista lähtökohdista.
Suomalaista eräperinnettä vaalittava myös jatkossa
Suomalaista metsästys- ja eräperinnettä on myös vaalittava EU:ssa.
Perussuomalaisen linjan mukaan EU:ssa on vaikutettava, jotta sekä susi, karhu että ilves siirretään luontodirektiivin alemmalle suojelutasolle, jolloin kantoja voidaan metsästyksellä helpommin säädellä.
Myös muiden lajien, kuten valkoposkihanhen, osalta luontodirektiivi on otettava tarkasteluun ja annettava nykyistä huomattavasti enemmän kansallista liikkumatilaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ruuntuotanto ympäristö- ja ilmastopolitiikka metsäpolitiikka maankäyttö luontodirektiivi kansallisomaisuus päätösvalta Vaaliohjelma Petopolitiikka Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen kasvupaketti on maataloudenkin tukena

Ritva Elomaa kehottaa kansaa kantamaan pöytään laadukasta kotimaista ruokaa – ”Ruuantuotannon arvostuksen nostaminen on kaikkien vastuulla”

Suomi äänestää ennallistamisasetusta vastaan – Jani Mäkelä: Ainoa oikea ratkaisu

Perussuomalaiset: Suomi on tehnyt ryhtiliikkeen EU-vaikuttamisessa

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Oletko sinäkin ihmetellyt sivuun roikkumaan jäävää limsapullon korkkia? – EU:n ylisääntely aiheuttaa haittaa yrityksille ja jäsenvaltioiden hallinnolle

Jos hallitus ei olisi sopeuttanut taloutta, Suomen velkaantuminen olisi jyrkässä kasvussa vuosikymmenen lopussa – katso karu kuva

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto: Lisäsopeutukset vielä mahdollisia mutta lähtökohta on, että näillä mennään
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää