Eduskunta keskustelee tänään Suomen avaintavoitteista Euroopan unionissa. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä kiittää puheessaan hallitusta siitä, että se on tehnyt lupaamansa ryhtiliikkeen EU-vaikuttamisessa.

– Suomen edun ajamista ei enää aristella. Esimerkiksi viime kuussa Suomi esitti ensimmäistä kertaa koko jäsenyyshistoriansa aikana epäluottamusta EU-komissiolle sen tilinpidosta. Suomi teki myös tärkeän aloitteen 13 muun EU-maan tukemana Euroopan investointipankin roolin vahvistamiseksi EU:n puolustuksen tukemiseksi, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Asiat ovat muuttumassa

Ongelmana on Mäkelän mukaan ollut Suomen heikko ja linjaton ennakkovaikuttaminen EU:ssa.

– Asia on kuitenkin muuttumassa. Nykyinen hallitus on siirtynyt jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan. Olemme tehostaneet hallitusohjelman mukaisesti ennakkovaikuttamista ja lisänneet yhteistyötä samanmielisten EU-maiden kanssa.

– Lisäksi Suomi torppasi vastikään EU:n ennallistamisasetuksen yhdessä muiden kriittisten maiden kanssa, muistuttaa Mäkelä.

– Ennallistamisaseuksesta olisi arvioiden mukaan koitunut Suomelle varovaisesti arvioiden 700 miljoonan euron vuosittaiset kulut, jotka arvioitiin unionimaiden suurimmiksi EU-maiden talouksien kokoon suhteutettuna. Näin ei voi eikä saa olla. EU:n tarkoitus on olla hyvä renki, ei huono isäntä.

Suomi haluaa kädenjälkensä unioniin

Ajatus siitä, että odotamme aina komission esityksiä, merkitsee Mäkelän mukaan sitä, että olemme vuosia myöhässä vaikuttamisessa.

– Tällöin mahdollisuutemme muovata esityksiä toivomaamme suuntaan ovat jo lähes olemattomia. Keskeisintä on saada kädenjälki EU:n työsuunnitelmiin, joista tärkeimpiä ovat strateginen ohjelma ja komission viisivuotisohjelma.

Mäkelän mukaan Suomen EU-prioriteeteissa lähdetään toimintakykyisestä EU:sta, joka parantaa erityisesti jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta. Suomi edistää EU-tason rahoituksen kohdentamista erityisesti kokonaisturvallisuutta ja EU:n ulkorajoja vahvistaviin toimiin.

– Yksinkertaisesti sanottuna unionin ulkorajat on turvattava ja muuttoliikkeen välineellistäminen estettävä.

Puolustussektoria vahvistettava

Perussuomalaisten mukaan Euroopan tulee saada puolustustarviketuotantonsa ylös.

– On hieman hämmentävää nähdä, ettei vielä kahden sotavuoden jälkeenkään tähän olla saatu toimivaa ratkaisua. Suomen olisi syytä etsiä muiden jäsenmaiden kanssa kustannustehokas tapa etsiä tuotantoon aivan uudet vaihteet. Lisäksi Euroopan investointipankin mahdollisuuksia lainoittaa eurooppalaista puolustussektoria nykyistä laajemmin on edistettävä nopeasti.

EU:n uusi maahanmuuttopakti ei puolestaan Mäkelän mukaan sisällä tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua. Tästä syystä hallitus aikoo rakentavasti edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa.

Talousvastuu jokaisella jäsenmaalla itsellään

Talouden ja rahoituksen osalta on välttämätöntä, että kukin jäsenmaa kantaa vastuun julkisen taloutensa kestävyydestä. Hallitus ei suhtaudu myönteisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen, kertoo Mäkelä.

– Pienelle vientivetoiselle maallemme tärkeää on puuttua sisämarkkinoiden kannalta ongelmalliseen tekijään, valtiontukiin. Suuret maat eivät voi loputtomiin jatkaa omien yritystensä tukemista yhteismarkkinalle haitallisilla tukimuodoilla.

Suomen Uutiset