Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra: Suomalaisilla ei ole syytä huoleen – julkisen talouden vaikea tilannekin on ratkaistavissa

Hallitus korjaa Marinin hallituksen epäreilun YEL-järjestelmän – Strandman iloitsee: Perussuomalaiset tuovat helpotusta pienyrittäjille

Junnila toppuuttelee ”sakset seis” -vaatimuksia pahenevassa taloustilanteessa: ”Ennemmin pitäisi siirtyä saksista raivaussahaan

SDP vaatii yhteisöveron alennuksen perumista – ideologiaa vai verotuloja?

Hallitus ehdottaa kattoa koppikorvauksille

STEA-avustuksiin tulossa uusia leikkauksia kehysriihessä – hallitus kiristää taas järjestöjen rahoitusta

Yrittäjät tyytyväisiä Purran ajamaan YEL-korjaukseen – monilla eläkemaksu jatkossa pienenee

Purra: Kehysriihen kasvu- ja työllisyystoimista jo alustava sopu, yrittäjien eläkemaksuihin tulossa helpotusta

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä 50 uutta norminpurkuehdotusta – Junnila: ”Juuri sellaista norminpurkua, jota suomalaiset yritykset ja työntekijät tarvitsevat”

Elinkeinoministeri Puisto kritisoi luvitusta: Hankkeiden hyödyt on huomioitava päätöksenteossa

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Kolumni: Kaikki tietää

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Petopolitiikka

Perussuomalaiset katsoo, että maa- ja metsätalouspolitiikka on Suomen oma asia – myös EU:n jäsenenä. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisten metsiin, ohjeistaa metsänhoidossa tai sen käytössä.

Tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2024/04/PS-eurovaaliohjelmaVerkko.pdf">EU-vaaliohjelmassa</a> perussuomalaiset linjaa, että maataloutta koskevat ilmasto- ja ympäristöpoliittiset toimenpiteet, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia, on torjuttava.
Esimerkiksi maankäytön sääntelyllä ei saa estää maatalouden investointien toteutumista. Suomi elää luonnonvaroista ja niiden kestävä käyttö on suomalaisille tärkeää.
Maatalouden tärkein tehtävä on ruoantuotanto. Kansallisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maataloustukien onkin kohdistuttava entistä paremmin ruoantuotantoon ja aktiiviviljelyyn.
Hajautettu ruoantuotanto on koko Euroopan ja Suomen etu, joten kansalliset erityispiirteet on huomioitava kaikessa päätöksenteossa.
Suomi on maailman paras paikka tuottaa lihaa ja maitoa. Perussuomalaiset katsoo, että muiden EU-maiden onkin katsottava mallia Suomesta ja tultava esimerkiksi eläintenpidossa samalle korkealle tasolle.
EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa
Viime vuodet ovat olleet suomalaisille metsänomistajille ja metsäteollisuudelle haastavia. Ideologinen ja metsää heikosti ymmärtävä komissio on yrittänyt hivuttaa EU-lainsäädäntöä metsäpolitiikkaan ympäristöpolitiikan varjolla. Tällä toimivallan siirrolla olisi kauaskantoiset seuraukset metsistä elävälle Suomelle.
Perussuomalainen linja on, että myös Suomen metsäpolitiikasta päättäminen kuuluu Suomelle. Jo EU:n perussopimuksessa on määritelty, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden päätäntävaltaan eikä EU:lla ole yhteistä metsäpolitiikkaa.
Suomalaiset metsät ovat kansallisomaisuuttamme ja toisin kuin monissa muissa maissa, myös vahvasti yksityisomisteista. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisten metsiin, ohjeistamaan metsänhoidossa tai sen käytössä.
Maamme hyvin hoidetut metsät toimivat myös maamme hiilinieluina, eikä niillä pidä kompensoida muiden EU-jäsenvaltioiden kyvyttömyyttä pitää omista metsistään huolta. Pinta-alatavoitteet luonnonsuojelussa eivät ole tarkoituksenmukaisia, vaan suojelun on kohdistuttava arvokkaimpiin kohteisiin kansallisista lähtökohdista.
<iframe loading="lazy" title="EU-vaaliohjelman julkistus – Purra, Lith, Huopainen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/YvxbJT-AUH4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomalaista eräperinnettä vaalittava myös jatkossa
Suomalaista metsästys- ja eräperinnettä on myös vaalittava EU:ssa.
Perussuomalaisen linjan mukaan EU:ssa on vaikutettava, jotta sekä susi, karhu että ilves siirretään luontodirektiivin alemmalle suojelutasolle, jolloin kantoja voidaan metsästyksellä helpommin säädellä.
Myös muiden lajien, kuten valkoposkihanhen, osalta luontodirektiivi on otettava tarkasteluun ja annettava nykyistä huomattavasti enemmän kansallista liikkumatilaa.

Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n petopolitiikasta, jota esimerkiksi karhujen osalta tulkitaan Suomessa paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.

EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. EU:n lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa.
&#8211; Karhun kannanhoidollinen metsästys voi päättyä tähän jahtikauteen. Syy löytyy korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksesta 30.10., jonka mukaan Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia, toteaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
Ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys
Vaikka KHO:n käsittelemät valitukset koskivat vain osaa myönnetyistä kaatoluvista, ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys. Riistakeskus on perustellut myöntämiään lupia usein alueen vahvalla karhukannalla, karhumäärään mukautuvalla eli kestävällä metsästyksellä ja karhunmetsästyskulttuurin säilymisellä. KHO:n mukaan tämä ei riitä, vaan kaikkien poikkeusluvan edellytysten on täytyttävä.
&#8211; Oikeus viittaa EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa &#8221;vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua&#8221;. Oikeus toteaa, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
&#8211; Jatkossa suurpetojen pyytäminen nojaa vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin sekä karkotuslupiin, joilla petokantaa ei kyetä säätelemään.
Karhukanta kasvanut jahdista huolimatta
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1 700–1 900 karhua. Kanta on kasvanut jahdista huolimatta: karhuja on kaadettu 2000-luvulla 100–350 vuodessa. Menneen syksyn saalis oli 180 karhua.
&#8211; Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon. Ruotsissa poikkeusluvista päättää lääninhallitus ja jahti todennäköisesti jatkuu, Hakkarainen kertoo.
Komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Hakkarainen kysyikin komissiolta, onko Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätös EU:n luontodirektiivin mukainen. Ja mikäli on, olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa?
&nbsp;

Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Luonnonvarakeskus tiedotti kuluvan viikon tiistaina, että susien pannoituksessa ja sen myötä pantaseurannassa pidetään välivuosi metsästyskaudella 2020-2021. Vuoden aikana Luke aikoo kehittää susien merkitsemiseen liittyviä tietopalveluita ja toimintamalleja, koska pantapalvelussa on esiintynyt häiriöitä ja tietoliikennekatkoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jenna Simula pitää luonnonvarakeskuksen ilmoitusta uhkana tulevalle metsästyskaudelle.
&#8211; Susien pantaseurannalla on suuri merkitys susivahinkojen ehkäisyssä koiralla metsästystä suunniteltaessa. Ensi metsästyskaudella metsästäjillä ei ole käytössään palvelua, jonka avulla he saisivat ajantasaista tietoa pannoitettujen susilaumojen liikkeistä, Simula sanoo huolestuneena.
Hän epäilee, että pantaseurannan keskeyttäminen vaikuttaa esimerkiksi tulevan metsästyskauden hirvilupien käyttämiseen.
&#8211; Jos lupia jää käyttämättä, on tilanteella iso vaikutus muun muassa liikenneturvallisuuteen. Lisäksi suurriistavirka-aputoiminnan mielekkyys kaventuu välivuoden takia entisestään, Simula huomauttaa.
Metsästäjiä kuultava
Jo vuonna 2017 luonnonvarakeskus ilmoitti luopuvansa jossain vaiheessa susien pantaseurannasta. Uusimmassa Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa pantaseuranta on kuitenkin yksi keskeisimmistä toimista helpottaa metsästyskoirien käyttöä metsästyksessä myös jatkossa.
Simula kysyykin nyt hallitukselta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, millä toimilla se pyrkii estämään koiriin kohdistuvia susivahinkoja metsästyksessä pantapalvelun ollessa pois käytöstä, ja onko hallituksen tavoitteena jatkaa susien pannoitusta ja metsästäjienkin käytössä olevaa pantaseurantapalvelua välivuoden jälkeen.
&#8211; Tiedottamisen ristiriitaisuus ja korvaavan järjestelmän puute huonontavat entisestään metsästäjien suhtautumista luonnonvarakeskuksen toimintaa kohtaan, vaikka metsästäjiä tulisi nimenomaan kuulla ja kunnioittaa metsästykseen liittyvissä kysymyksissä, Simula summaa.

Simula: ”Susien pantaseurannan välivuosi uhka tulevalle metsästyskaudelle”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen hämmästelee EU:ssa Brysselin ehdoilla käytävää susikeskustelua, joka ei ollenkaan ota huomioon Suomen olosuhteita.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta ja vetoomusvaliokunta järjestävät susi-aiheisen paneelikeskustelun tänään aiheella &#8221;Revaluation of the wolf population in the EU&#8221;.
&#8211; Koko ympäristövaliokunta on pitkälti todellisuudesta irrallaan, olipa kyse sitten suurpedoista tai ilmastosta. Harva täällä edes tuntee suomalaista arkea luonnon keskellä, Teuvo Hakkarainen toteaa.
Suomen ei anneta päättää itse
Susi on aiheena ajankohtainen, sillä EU-tuomioistuin asetti 10.10.2019 päätöksellään monia tiukkoja lisäehtoja ns. häirikkösusien kaatamiselle. Itse oikeusprosessi lähti luontojärjestöjen valituksesta, joka koski kannanhoidollista metsästystä.
&#8211; Suomalainen maaseudun väestö näkee nyt, millaista &#8221;auvoa&#8221; on olla keskustapuolueenkin vahvasti kannattamassa EU-liittovaltiossa: Suomi joutuu perustelemaan omia kannanhoidollisia päätöksiään ulkomaisissa tuomioistuimissa sen sijaan, että se saisi itse päättää asioistaan, Hakkarainen selostaa.
”EU-pampuilta pelkkää märkää rättiä”
Hakkarainen korostaa, että kaiken metsä-, maatalous- sekä petopolitiikan tulisi olla kotimaisissa käsissä ilman Brysselin byrokraattien vaikutusta.
&#8211; Suomi ja suomalaiset kyllä kelpaavat maksamaan muiden laskuja, velkoja ja vastuita, mutta takaisin Brysselin EU-pampuilta ei tule kuin märkä rätti ja ylimielisyyttä, Hakkarainen painottaa.

Hakkarainen: EU ulvoo turhaan susista

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli eilen hallituksen esitystä talousarvioksi sekä valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta 2020-2023 ja antoi lausuntonsa edelleen valtiovarainvaliokunnalle. 

Valiokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Mikko Lundén ja Jenna Simula eivät olleet lausuntoon tyytyväisiä ja jättivät eriävän mielipiteen, sillä he pitävät hallituksen toimia riittämättöminä turvaamaan maaseudun elinmahdollisuudet.
&#8211; EU:n myötä tilakoot ovat suurentuneet ja viljelijät ovat joutuneet joko lopettamaan toimintansa, tai tekemään valtavia investointeja velkarahalla pystyäkseen jatkamaan maatilaa. Maatalousyrittäjät eivät saa tekemästään työstä edelleenkään heille kuuluvaa arvostusta saati riittävää rahallista korvausta, eivätkä hallituksen toimet aidosti paranna heidän asemaansa, Elomaa kommentoi ryhmän jättämää eriävää mielipidettä.
Suomalainen ruoka ekologista
Perussuomalaiset pitävät maatalouden kannattavuuden parantamisen ohessa tärkeänä, ettei ilmastotoimilla ja yleisellä asenteella kuriteta tai syyllistetä maanviljelijöitä, jotka ovat jo nyt tehneet mittavia toimia ilmaston ja ympäristön eteen.
Viimeaikainen naudanlihantuotannon ympärillä vellonut keskustelu on saanut perussuomalaiset ihmettelemään, miksei ilmastonmuutoksen torjunnassa huomioida lainkaan sitä tosiasiaa, että suomalainen ruoantuotanto on hyvin vastuullista ja ekologista verrattuna esimerkiksi ulkomailta tuotuun lihaan.
Maatalous vakavassa kriisissä
Perussuomalaiset näkevät hallituksen harjoittaman ilmastopolitiikan ajavan maaseutua yhä syvempään kriisiin.
&#8211; Maatalous on ajautunut EU:n, kotimaisen politiikan ja katovuosien seurauksena vakavaan kriisiin. Jos vahvoihin toimenpiteisiin ei nopeasti ryhdytä, on selvää, että maatalouden ongelmat ajavat tuhansia tiloja vararikkoon. Tämän seurauksena myös kymmenet tuhannet elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa. Kehitys uhkaa jo kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta, Lundén huomauttaa.
Metsästysharrastus turvattava
Niin ikään perussuomalaiset ovat jättämässään eriävässä mielipiteessä huolissaan suomalaisen metsästysharrastuksen turvaamisesta ja petokorvausten riittävyydestä niin elinkeinonharjoittajille kuin metsästäjille.
Uusi susikannan hoitosuunnitelma tähtää heidän näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti vääriin toimenpiteisiin, minkä lisäksi hallituksen mittavat panostukset uusiin luonnonsuojelualueisiin herättävät perussuomalaisissa huolta metsästyksen tulevaisuudesta kyseisillä alueilla.
&#8211; Metsästys on osa suomalaista elämänmuotoa, jota uhkaavat tänä päivänä aivan liian monet tekijät, kuten hallitsematon petopolitiikka ja EU:n suunnittelema lyijykielto. Esimerkiksi menetetyistä metsästyskoirista on valtion maksettava korvaus todellisen arvon mukaan, Simula painottaa.

Perussuomalaiset eivät luota hallituksen kykyyn turvata maaseudun elinmahdollisuuksia

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen ihmettelee Suomessa harjoitettua susipolitiikkaa ja erityisesti sitä, että keskustan ollessa pääministeripuolueena susiongelmaa ei ole saatu hoidettua kuntoon.

Ministeri vähätellyt ongelmaa
Immonen näkee, että seuraavan hallituksen on välttämätöntä helpottaa lupabyrokratiaa ja kasvattaa kaatolupien määrää. Lisäksi hänen mukaansa on tärkeää antaa mahdollisuus poistaa pihapiirissä liikkuvat sudet jo ennen, kuin ne aiheuttavat haittaa koti- tai tuotantoeläimille.
&#8211; Mielestäni on hyvin erikoista, että esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tällä vaalikaudella lähinnä vähätellyt susien aiheuttamaa uhkaa metsästyskoirille, vaikka häirikkösusitilanne on vain pahentunut, Immonen sanoo.
Koti- ja tuotantoeläimiä suojeltava
Susiongelma koskettaa laajasti erityisesti maaseudulla asuvien ihmisten arkea, mutta muualla Suomessa tilanne näyttää aivan toisenlaiselta johtaen hyvin erilaisiin näkemyksiin petopolitiikasta.
&#8211; Häirikkösusien tehokkaammalla poistamisella on tähdättävä nimenomaan kotieläinten, tuotantoeläinten, metsäpeurakannan sekä koiralla tapahtuvan metsästyksen suojelemiseen, Immonen perustelee.
Kaatolupaprosessi uusiksi
Ratkaisuiksi Immonen ehdottaa häirikkösusien kaatolupaprosessin helpottamista, sillä nykyisin se on liian byrokraattinen ja aikaavievä.
&#8211; Lupaprosessi täytyy laittaa uusiksi. Susivahinkoja tulee estää muun muassa häirikkösusien kaatolupaprosessia yksinkertaistamalla. Lisäksi susien kaatamiseen tarvittavien poikkeuslupien myöntämiseen on saatava lisää joustavuutta, ja lupia on myönnettävä lisää, Immonen toteaa.
Susipolitiikka on keskusteluttanut suomalaisia laajasti jo vuosia, sillä sudet liikkuvat yhä enemmän asutuksen läheisyydessä aiheuttaen huolta erityisesti lasten turvallisuudesta sekä metsästyskoirien ja tuotantoeläinten menetyksistä.

Kansanedustaja Immonen: Häirikkösusien kaatamista helpotettava