
Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

LEHTIKUVA/ARKISTO
Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2026 kolmannen lisätalousarvion, jossa panostetaan muun muassa tekoälyn gigatehdashankkeeseen, puolustuskykyyn, huoltovarmuuteen sekä maatalouden toimintaedellytyksiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli asiaa tänään eduskunnassa.
Lisätalousarviossa ehdotetaan 80 miljoonan euron valtuutta tekoälyn gigatehtaan toteuttamiseksi Suomeen, 22,7 miljoonan euron tukea Lähi-idän kriisistä kärsiville viljelijöille, 3,4 miljoonaa euroa afrikkalaisen sikaruton torjuntaan.
Lisäksi puolustuskykyä vahvistetaan muun muassa korottamalla Laivue 2020 -hankintavaltuutta 152,2 miljoonalla eurolla ja Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2026 -valtuutta 62 miljoonalla eurolla. Samalla kasvava talous näkyy valtion kassassa: verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi yli miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan hallituksen talouspolitiikka tuottaa tuloksia. Talous kasvaa lähes kahden prosentin vuosivauhtia, investoinnit lisääntyvät, verotulot kasvavat ja työnteon sekä yrittämisen kannustimet vahvistuvat.
– Hallituksen talouspolitiikka on osoittautunut viisaaksi ja oikeaksi. Talous kasvaa melkein kahden prosentin vuosivauhtia, ja kasvu on laaja-alaista, Purra iloitsee.
Hallitus on yhdistänyt mittavat kasvutoimet ja julkisen talouden sopeutuksen. Samalla yritysten ja palkansaajien verotusta on kevennetty miljardiluokassa.
– Kasvuriihessä tehdyt panostukset kantavat hedelmää. Olemme luoneet myönteisen ilmapiirin investoinneille ja kasvulle.
– Kokonaisveroaste laskee prosenttiyksikön verran, mikä on hyvä saavutus isojen sopeuttamisten oloissa, ja tämä näkyy nyt taloudellisena aktiviteettina ja suomalaisissa kodeissa. Työnteko ja yrittäminen kannattaa entistä enemmän.
Kasvun myötä myös valtion verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi yli miljardilla eurolla. Verotulojen arvioidaan kohoavan erityisesti ansio- ja pääomatuloverossa (316 miljoonaa euroa), yhteisöverossa (221 miljoonaa euroa), perintö- ja lahjaverossa (330 miljoonaa euroa), arvonlisäverossa (294 miljoonaa euroa) sekä apteekkiverossa (6 miljoonaa euroa).
Valtion nimellisarvoiseksi nettolainanotoksi vuonna 2026 arvioidaan noin 13,6 miljardia euroa.
– Nettolainanoton määrä on edelleen huomattavan suuri. Siksi meidän on tunnustettava tosiasiat, ja oltava realisteja tulevan hallituskauden osalta: tarvitsemme sitkeää jatkoa varsinkin valtiontalouden menoleikkauksille. Veronkorotuksilla tätä maata ei nosteta, joten sopeutukset ensi kaudella on todella syytä tehdä voittopuolisesti suorilla leikkauksilla valtion kehysmenoihin.
Vaikka talouden suunta on kääntynyt paremmaksi, julkisen talouden haasteet edellyttävät Purran mukaan edelleen vastuullista päätöksentekoa.
– Olemme oikealla tiellä, ja suunta on hyvä pitää jatkossakin.
Purran mukaan Suomen tulevaisuus rakentuu kasvun, työn, yrittäjyyden ja vahvan julkisen talouden varaan.
– Suomalaisilla on aihetta toivoon ja parempaan huomiseen. Kaikki ratkaisut ovat vielä omissa käsissämme. Ei pidä langeta opposition valheelliseen seireenikutsuun. Opposition vaihtoehto tarkoittaa useiden miljardien veronkiristyksiä yrittämiseen ja työntekoon sekä holtittoman linjan palaamista maahanmuuttoon. Vastuullinen politiikka kantaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.

Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää