Purra: “Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta

Saksan hallituspuolueet yrittävät torjua tulevan vaalitappion käynnistämällä rajavalvonnan kaikilla maarajoilla – oppositio syyttää vaalitempusta, koska turvapaikanhakijoilla on yhä vapaa pääsy maahan

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Työ

Perussuomalaiset Naiset vaatii, että naisvaltaisten alojen, kuten hoito- ja palvelualojen, palkkoja tarkastetaan pikaisesti ylöspäin. PS-Naiset toteaa, että on valitettavasti tarvittu globaali koronakriisi näiden ammattikuntien arvostuksen nostamiseksi. 


&#8211; Esimerkiksi hoitoalan työntekijöistä puhutaan aina kauniisti juhlapuheissa, mutta palkassa se ei näy. Jotta lähihoitaja tulee toimeen palkallaan, hänen on kerättävä tuntilistalle pyhäpäiviä, iltoja ja öitä, jotta edes inhimillinen palkka jäisi käteen, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.
Palvelualat tärkeässä huoltovarmuusroolissa
PS-Naiset muistuttaa, etteivät työntekijät tule toimeen kauniilla puheilla, vaan arvostuksen tulee näkyä palkassa.
&#8211; Erityisessä palkkakuopassa ovat yksityisten palvelualojen työntekijät. Vasta tällaisen kriisin kohdatessa olemme huomanneet, miten jo huoltovarmuudenkin kannalta on tärkeää, että elintarvikkeiden jakeluketjussa on ihmisiä töissä aina ruoantuotannosta kaupan kassaan saakka.
&#8211; Nämä henkilöt eivät voi hoitaa töitään etänä. Ilman heitä elintarvikehuolto kärsisi pahoin ja yhteiskunta ei kerta kaikkiaan pyörisi. Lisäksi he vaarantavat myös terveytensä palvellessaan meitä.
Omaishoitajat säästävät
PS-Naisten mukaan myös omaishoitajan palkkioita on nostettava. Alkuun olisi yksinkertaisin asettaa omaishoidontuki verovapaaksi ja määritellä, ettei omaishoidontuki vaikuta muihin mahdollisiin tukiin.
&#8211; Suuri osa omaishoitajista on eläkeläisiä. Jos he eivät hoitaisi omaisiaan, yhteiskunnalle aiheutuisi miljardien lisäkulut puhumattakaan inhimillisesti tärkeästä työstä.
Kuntia ei saa jättää maksumiehiksi
PS-Naiset korostaa, että palkankorotuksia ei saa jättää yksin kuntien vastuulle. Perussuomalaiset on esittänyt valtion kuluja leikattavaksi muista menoista kuten tehottomasta kehitysavusta sekä taloudelle haitallisesta maahanmuutosta.
&#8211; Näistä voidaan vuositasolla säästää miljardi – jopa enemmän. Tämä raha on saatava suomalaisten käyttöön.

PS-Naisten vappuvaatimus: Työn arvostuksen tulee näkyä palkassa

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen on tehnyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallitukselta työasuntovähennyksen perhesuhteiden oikeudenmukaisuudesta.
Työasuntovähennys on oikeus vähentää työasunnon vuokraa verotuksessa.

&#8211; Vähennyksen saa ainoastaan aviopari tai avopari, joka on ollut avioliitossa tai jolla on tai on ollut lapsia. Miksi avoparit ilman aiempaa avioliittoa tai lapsia ovat eriarvoisessa asemassa? Ronkainen kyseenalaistaa.
&#8220;Ei ole enää tätä päivää&#8221;
Työasuntovähennyksen tarkoituksena on kannustaa verovelvollisia hakemaan ja vastaanottamaan työtä pitkänkin matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan. Vähennyksen edellytykset vaihtelevat mm. perhesuhteiden mukaan.
&#8211; Jos tarkoituksena on houkutella ihmisiä liikkumaan työn perässä, niin ainakaan mielivaltaisesti ei kannata jättää ihmisryhmiä vero-oikeuden piiristä, Ronkainen sanoo.
Tuloverolaki on tullut voimaan vuonna 1992. Tänä aikana avoliitossa asuvien osuus parisuhteista on kasvanut merkittävästi.
&#8211; Lain kirjain ei ole enää tätä päivää. Esitän hallitukselle, että tässä olisi päivittämisen paikka, Ronkainen kertoo.

Ronkainen: Työasuntovähennys kohtelee avopareja eriarvoisesti

Uusi kansanedustaja Jenna Simula pyrkii tekemään politiikkaa alhaalta ylöspäin, ihmisiä ja heidän huoliaan kuunnellen. &#8211; Mielestäni poliitikkojen keskeinen tehtävä on etsiä ratkaisut miten tavallisten ihmisten asioita voi muuttaa parempaan suuntaan. Kansanedustajien olisi muutenkin syytä pitää mielessä, miksi meidät on sinne valittu ja kenen asialla olemme, Simula sanoo.

Oululainen Jenna Simula nousi keväällä eduskuntaan keräten jopa 9 197 ääntä. Nuoren naisen poliittinen ura on ollut nousujohteinen, sillä jo vuoden 2015 eduskuntavaleissa Simula keräsi 2 500 ääntä.
&#8211; Äänimäärä oli kyllä iloinen yllätys. Tulos ylitti kirkkaasti sen, mitä olin asettanut itselleni tavoitteeksi, eli 5 000 ääntä. Vaaleissa pärjääminen on kuitenkin aina tulos pitkästä työnteosta. Itse olen ollut politiikassa mukana jo 11 vuotta.
Häirintää vaalien alla
Simula aloitti oman vaalipiirin kiertämisen viime vuoden elokuussa, ja ehti kiertää kenttää laidasta laitaan. Oulun vaalipiiri Pohjois-Pohjanmaalla on laaja ja välimatkat pitkiä, joten kampanjointi vaati useiden päivien matkustamista autolla.
Viime eduskuntavaaleissa joitakin perussuomalaisten ehdokkaita häirittiin, uhkailtiin ja myös useita vaalimainoksia rikottiin. Simulakaan ei välttynyt kiusanteolta, sillä keväällä hänen autoaan naarmutettiin tahallisesti Oulun keskustassa. Syy oli siinä, että auton kylkeen oli teipattu Simulan vaalimainos.
&#8211; Tapaus oli ikävä, mutta en antanut sen vaikuttaa vaalityöhöni. Tilasin autoon uudet teippaukset ja korjautin auton.
Politiikkaa tehtävä alhaalta ylöspäin
Eduskunnassa Simula haluaa edistää Suomen kansan etua.
&#8211; Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että politiikkaa tehdään alhaalta ylöspäin, ihmisiä ja heidän huoliaan kuunnellen. Perussuomalaiset yleensäkin tekee politiikkaa ihan tavallisia ihmisiä varten. Heiltä sitten saa suoraan tietoa, mitkä asiat ovat tärkeitä ja miten poliittiset päätökset vaikuttavat tavallisen ihmisen arkeen. Mielestäni poliitikkojen keskeinen tehtävä on etsiä ratkaisut, miten niitä ihmisten asioita voi muuttaa parempaan suuntaan.
Simula sanookin, että hänelle on tärkeää pitää yhteyttä kansalaisiin myös vaalien välillä.
&#8211; Pyrin kiertämään mahdollisuuksien mukaan eri paikoissa, jotta voin tavata ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Myös sähköposteihin vastaaminen ja yhteydenpito sosiaalisessa mediassa on minulle arkipäivää.
&#8211; Karsastan kansanedustajien ja päättäjien kuplautumista Arkadianmäelle. Meidän kansanedustajien olisi syytä pitää mielessä, miksi meidät on sinne valittu ja kenen asialla olemme. Kaikkien kansanedustajien pitäisi muutenkin hyödyntää paremmin sosiaalisen median mahdollisuuksia, koska siinä voi olla suoraan yhteydessä kansalaisiin, Simula sanoo.
Uusi kansanedustaja on myös toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja samalla Oulun kaupunginhallituksen jäsen. Simula näkee, että kuntatasolla vaikuttaminen tukee työtä valtakunnanpolitiikassa tavallisten ihmisten hyväksi.
&#8211; Kuntapolitiikassa toimiessa näkee hyvin, miten eduskunnassa tehdyt päätökset vaikuttavat kansalaisten elämään. Kuntatasolta myös välittyy arvokasta tietoa eduskuntaan.
Kansalaiset huolissaan arjessa selviytymisestä
Vaalikevään aikana Simula huomasi, että tänä päivänä yhä useamman kansalaisen suurimmat huolenaiheet liittyvät arjessa selviytymiseen.
&#8211; Monet tuntevat epävarmuutta työpaikan säilymisen puolesta samaan aikaan kun asumisen, liikkumisen ja ruuan hinta on kasvanut. Jokainen kuitenkin haluaisi pärjätä ja tulla toimeen omalla työllään.
Simula sanookin, että hän oudoksuu pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen veropolitiikkaa, joka tulee entisestään nostamaan asumisen, liikkumisen ja ruuan hintaa.
&#8211; Toisella kädellä hallitus aikoo jakaa vappusatasia ja muuta, mutta toisella kädellä otetaan pois esimerkiksi nostamalla autoilun kustannuksia ja kiristämällä energiaverotusta. Ne iskevät voimakkaasti tavallisiin palkansaajiin ja lapsiperheisiin ja leikkaavat ostovoimaa. Monilla on myös pitkä matka työpaikalle ja työmatka on usein pakko tehdä omalla autolla.
&#8211; On myös selvää, että se syö ihmisiltä motivaatiota tehdä enemmän tai vaikka ottaa vastaan lisää työtunteja, jos siitä ei jää yhtään enemmän käteen. Ahkeruudesta pitäisi päinvastoin palkita, Simula sanoo.
Maaseutu säilytettävä elinvoimaisena
Simula on koulutukseltaan tradenomi, ja lisäksi hän on valmistunut eläintenhoitajaksi. Aiemmalla työurallaan hän on toiminut esimerkiksi myyjänä. Eduskunta oli Simulalle työympäristönä tuttu, sillä hän on myös toiminut kahdeksan vuotta kansanedustaja Olli Immosen avustajana.
&#8211; Eduskunnassa työt ovat lähteneet käyntiin melko rauhallisesti. Talo ja sen toimintatavat ovat kyllä tuttuja. Siirtymä avustajan roolista kansanedustajaksi on mennyt sujuvasti. Valiokuntatyöskentely on kuitenkin uusi juttu. Avustajana olen aiemmin esivalmistellut valiokunnissa käsiteltäviä asioita, joten on ollut mielenkiintoista päästä itse istumaan päättäviin pöytiin.
Simula on maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen sekä varajäsenenä suuressa valiokunnassa ja lakivaliokunnassa. Maaseudun elinvoimaisena pitäminen ja maaseudun asiat muutenkin ovat Simulalle tärkeitä.
&#8211; Maanviljelijöinä työskentelee tällä hetkellä väsynyttä ja stressaantunutta porukkaa. Se johtuu siitä että monia pieniä maatiloja on lopetettu. Nykyään tilalliset joutuvat tekemään kalliita investointeja ja hankkimaan isoja eläinmääriä, jotta toiminta olisi kustannustehokasta. Siitäkin huolimatta omalla työllä voi olla hankalaa tulla toimeen. Se polttaa tilallisia loppuun.
Keskeisenä ongelmana Simula näkee maataloustukien jakamisen, jota säädellään pitkälti EU:n kautta.
&#8211; Ongelmat ovat alkaneet jo pidemmän aikaa sitten. Tukipolitiikka on meidän kannaltamme hankala systeemi. Maataloustukiasioista pitäisi ehdottomasti päättää vain kansallisesti. Se mahdollistaisi myös toimeentulon pienemmillä maatiloilla. Suomalaiset myös arvostavat puhdasta kotimaista lähiruokaa. Ruuan tuottaminen menee vain nykysysteemillä hankalaksi, koska tuottajalle jää työstään niin vähän käteen.
Verot käytettävä suomalaisten hyväksi
Suomen kansan edun mukaisena Simula näkee myös maahanmuuttopolitiikan kiristämisen.
&#8211; Suomalaisten maksamat verot pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten hyväksi, eikä ulkoisiin kohteisiin kuten kehitysapuun tai turvapaikanhakijoihin. Miksi ihmeessä Suomi harjoittaa maahanmuuttoa, joka rasittaa entisestään julkista taloutta vaikka monet perusasiat, kuten vanhusten hoivapalvelut, koulutus ja terveydenhuolto kärsivät tarvittavien resurssien puutteesta? Simula kysyy.
&#8211; Samaan aikaan hallitus aikoo kasvattaa kuntien velvoitteita. Karu tosiasia kuitenkin on, että kuntien kantokyky ei tule kestämään. Monelle pienelle kunnalle voi olla hyvin hankalaa järjestää vaikka subjektiivinen päivähoito tai oppivelvollisuuden pidentäminen. Ne edellyttävät aina investointeja ja uusia rekrytointeja, mutta millä tämä kaikki rahoitetaan kun rahaa on käytössä vain rajallinen määrä? Valtionosuudet eivät millään tule riittämään.
Kansa vaatii kiristyksiä maahanmuuttoon
Simula sanoo, että kentällä kiertäessään hänelle on käynyt hyvin selväksi, että kansalaiset haluavat kiristää maahanmuuttopolitiikkaa. Tällä hetkellä Suomessa on esimerkiksi useita tuhansia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita ei eri syistä saada poistettua maasta.
&#8211; Se ei ole kenenkään mielestä oikeutettua, että tällä hetkellä Suomeen voi tulla ja tänne jäädä, olipa päätös sitten mikä hyvänsä. Suurempi ongelma kuitenkin on, että hallituksella on jopa haluttomuutta lähteä palauttamaan maassa laittomasti olevia, jopa rikollisia.
Perussuomalaiset esittää, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja maassa laittomasti olevat otettaisiin säilöön. Sen sijaan päähallituspuolue sdp:stä sekä pääministeri Rinne että liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ovat esittäneet, että kielteisen päätöksen saaneet voisivat jäädä Suomeen töihin. Simula ei käsitä demariministerien suunnitelmia.
&#8211; Turvapaikkajärjestelmä ylipäätään ei tällä hetkellä ole enää toimiva. Ainoa oikea ratkaisu olisi palauttaa kaikki kielteisen päätöksen saaneet, eikä antaa heille uusia oikeuksia, koska heillä ei ole mitään syytä jäädä maahan. Demarien esitys vain houkuttelee Suomeen entistä enemmän porukkaa, kun sana kulkee, että tänne saa jäädä &#8211; olipa päätös mikä tahansa.

Simula haluaa edistää Suomen kansan etua: ”Perussuomalaiset tekee politiikkaa tavallisia ihmisiä varten”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ei ole yllättynyt tuoreen TNS-gallupin kyselyn tuloksesta, jonka mukaan 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kaikilla Suomeen tulevilla ulkomaalaisilla ei pidä olla oikeutta samoihin sosiaalietuuksiin ja palveluihin kuin Suomen kansalaisilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen toimi viime vaalikauden ajan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Hyvinvointiyhteiskunta-jaoston puheenjohtajana.
&#8211; Maailman ja suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa myös kansallisen tason hyvinvointipolitiikan on kyettävä uudistumaan ja vastaamaan ajan mukanaan tuomiin haasteisiin. Globaalissa maailmassa haasteita suomalaiselle hyvinvointijärjestelmälle muodostavat erityisesti hallitsemattomat muuttoliikkeet, kansainvälisen finanssijärjestelmän epävakaisuus, maailmantalouden voimakkaat suhdannevaihtelut ja häiriöt sekä sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kasvu, Immonen luettelee.
Auttaminen on aloitettava omasta kansasta
Immosen mukaan maailma on muuttunut ja nykyinen tilanne on monin tavoin kestämätön suomalaisen hyvinvointijärjestelmän kannalta.
&#8211; Suomi ei kykene huolehtimaan tällä hetkellä edes omista kansalaisistaan, mutta silti maamme rajat ovat jatkuvasti auki uusille autettaville ja järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahantulijoille.
&#8211; Pienen valtion resurssit eivät riitä kaikkien ihmisten auttamiseen ja elättämiseen. Auttaminen on aloitettava läheltä, omasta kansasta. Vasta sen jälkeen, kun suomalaisten asiat ovat kunnossa voidaan auttaa muita. Oma kansa ensin.
Sosiaalietuudet ja palvelut rajattava
Immosen mukaan vanhat puolueet, erityisesti vasemmistopuolueet, haluavat globaalissa rajattomassa maailmassa säilyttää raskaan valtiokoneiston suurine sosiaalisektoreineen ja tulonsiirtoineen, vaikka ne eivät itsekään tiedä, miten se olisi käytännössä mahdollista toteuttaa.
&#8211; Rahaa ja hyvinvointia ei riitä loputtomasti kaikille maailman ihmisille. Suomen piikki on tällä hetkellä auki käytännössä lähes kaikille rahaa ja hyvinvointia haluaville. Suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttäminen tulevaisuudessa vaatii vähintäänkin hyvinvointipalveluiden rajaamista kansallisen yhteisön raameihin; vain Suomen kansalaisille, Immonen sanoo.
Vastuuttomia poliittisia linjavetoja
Hyvinvointipalveluiden rajaamisen kansalaisuuden perusteella muodostaa haasteelliseksi Immosen mukaan esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen tietyt linjaukset. Lisäksi EU:n alueella jäsenmaiden kansalaiset saavat äänioikeutta lukuun ottamatta käytännössä samat kansalaisoikeudet kaikissa EU-maissa.
&#8211; Näiden lisäksi esimerkiksi Helsingissä on tehty kestämätön päätös, että kaupunki tarjoaa maassa laittomasti oleville maahantulijoille laajat sosiaali- ja terveyspalvelut veronmaksajien kustannuksella.
&#8211; Nämä vastuuttomat poliittiset linjavedot suorastaan velvoittavat Suomen laatimaan maahanmuuttopoliittisen uudistuksen, jolla pyritään karsimaan kaikki maahanmuuton epäterveet vetovoimatekijät ja estämään suomalaista hyvinvointijärjestelmää kuormittava maahanmuutto.
Haittamaahanmuutto romuttaa hyvinvointivaltion
Immosen mukaan humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle valtava taloudellinen rasite. Väestön vanhetessa ja huollettavien määrän lisääntyessä haittamaahanmuutto osaltaan entisestään heikentää maan taloudellista huoltosuhdetta.
&#8211; Suomella on vain tietty määrä veronmaksajilta kerättyä julkista rahaa, eikä se riitä kaikkeen. Velkaakaan emme voi ottaa loputtomiin. Jos maahanmuuttopolitiikkaa ei saada kestävälle pohjalle, joudutaan hyvinvointipalveluja leikkaamaan entisestään. Maahanmuuttoon ja sen jälkihoitoon käytetty raha on automaattisesti pois suomalaisten palveluista kuten koulutuksesta ja terveydenhuollosta.
&#8211; Ne, jotka peräänkuuluttavat taloudellisesti kestävää maahanmuuttoa, tekevät tosiasiassa töitä sen eteen, että suomalaisille voitaisiin vielä jatkossakin turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, julkinen päivähoito, koulutus ja vanhustenhuolto, Immonen sanoo.
Uudistusten tekeminen on liian hidasta
Immosen mukaan hyvinvointipolitiikassa uudistusten tekeminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka niiden takana olisi suuri osa kansanedustajista.
&#8211; Historian saatossa on nähty, että ympärillämme tapahtuvat muutokset ovat olleet usein nopeita, mutta sosiaalipoliittisten järjestelmien uudistaminen on ollut hidasta ja kömpelöä. Uudistuksia on vaikea toteuttaa, vaikka vaihtoehtoja uudistuksille olisi olemassa. Jokaisessa uudistuksessa joudutaan ottamaan huomioon erilaisten eturyhmien intressejä, perustuslaillisia näkökulmia ja kansainvälisiä sopimuksia, Immonen sanoo.
&#8211; Nämä kaikki asiat on syytä ottaa uudistuksissa huomioon, mutta ne eivät saisi kuitenkaan liikaa kahlita poliittista päätöksentekoa, jolloin uudistusten läpivieminen ei yksinkertaisesti onnistu.
Suomalaista hyvinvointijärjestelmää paisutettu
Immonen painottaa, että merkittävän haasteen uudistuksille muodostaa myös se, että uudistusten täytyy olla riittävässä määrin yhteensopivia jo olemassa olevien järjestelmien kanssa.
&#8211; Suomalaista hyvinvointijärjestelmää on rakennettu ja paisutettu vuosikymmenien ajan, jolloin siitä on muodostunut erittäin byrokraattinen. En usko, että kukaan vastuullinen poliitikko haluaa paisuttaa byrokratian määrää entisestään. Päinvastoin järjestelmää tulisi pyrkiä yksinkertaistamaan. Erilaisia uudistuksia tehtäessä olisi entistä tarkemmin arvioitava niiden vaikutukset myös byrokratian näkökulmasta.
&#8211; Koska hyvinvointijärjestelmän uudistaminen on monin tavoin vaikeaa, nopeampi tapa vaikuttaa osaltaan järjestelmämme kestävyyteen olisi järkevöittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, Immonen sanoo.
Suomalaisten etu edellä
Immosen mielestä Suomessa tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon suomalaisten edun.
&#8211; Sosiaaliturvauudistusta tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden verotuksen oikeudenmukaisuus. Osa-aikaisilla pienipalkkaisilla ja silpputöissä olevilla tilanteen auttamiseksi tärkeä lähtökohta olisi sosiaaliturvan, asumistuen, ansioiden ja niistä suoritettavan verotuksen parempi yhteensovittaminen. Tarvitsemme byrokratia- ja kannustinloukkujen purkamista sekä nykyistä joustavampaa sosiaaliturvaa.
Huono-osaisuus murentaa luottamusta
Immosen mielestä työnteko on ihmisille parasta sosiaaliturvaa, ja työntekoon on syytä kannustaa.
&#8211; Suomessa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene työntekoon. Myös eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma. Näitä ihmisiä ei saa unohtaa. Poliitikkojen yhtenä ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä taistelemaan huono-osaisuutta vastaan ja puolustaa heikossa asemassa olevia. Kaikki suomalaiset on pyrittävä pitämään mukana samassa veneessä, Immonen painottaa.
&#8211; Huono-osaisuus murentaa kansalaisten luottamusta muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan yleisesti. Usein hyvinvoinnin puutteet myös kasautuvat samoille ihmisille. On tärkeää pohtia tarkkaan niitä keinoja, joilla huono-osaisten hyvinvointia voidaan parantaa.
Immosen mielestä Suomi tarvitsee poliittisessa päätöksenteossa suuria linjavetoja, mutta myös läheisiä käytännön ratkaisuja.
&#8211; Näitä kaikkia perussuomalaiset pyrkivät jatkossakin kansalaisille omissa vaihtoehdoissaan tarjoamaan, Immonen sanoo.

Immonen: Suomi ei kykene huolehtimaan tällä hetkellä edes omista kansalaisistaan, mutta silti rajat ovat jatkuvasti auki järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahantulijoille

Meri: Perussuomalaisessa Suomessa oma kansa on etusijalla – “Meillä ei ole varaa jakaa olemassa olevaa kakkua muille”

Perussuomalaiset kansanedustajat Sami Savio, Toimi Kankaanniemi ja Ville Vähämäki ovat tehneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka tarkoituksena on vapauttaa työpaikan perässä oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelle muuttavat henkilöt asuntokaupan yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta.

&#8211; Asumisen ja liikkumisen kalleus vaikeuttavat työllistymistä uudella paikkakunnalla. Vuokra-asuntojen heikon saatavuuden lisäksi ostajan asuntokaupassa maksama varainsiirtovero hankaloittaa entisestään työn perässä muuttamista, Savio arvioi.
Tuhansien eurojen verohelpotus
Kansanedustajat haluaisivat vapauttaa henkilön varainsiirtoveron maksamisesta esimerkiksi silloin, kun tämä ostaa asunnon uudelta työssäkäyntialueelta toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään puoli vuotta kestävän määräaikaisen työsopimuksen saadessaan. Varainsiirtoveron määrä on nykyään 2-4 % asunnon velattomasta kauppahinnasta, ellei kyseessä ole ensiasunnon ostaja.
&#8211; Erityisesti kasvukeskuksiin työn perässä muutettaessa varainsiirtoverosta vapauttaminen voisi tarkoittaa useiden tuhansien eurojen helpotusta asunnon uuden työpaikkansa lähistöltä ostavalle työntekijälle. Tämä olisi merkittävä kädenojennus ahkeralle työnhakijalle, Kankaanniemi toteaa.
Lisäisi työvoiman liikkuvuutta
Suomen talouden käännyttyä lopulta nousuun syntyy uusia työpaikkoja varsinkin kasvukeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Kansanedustajien näkemyksen mukaan asumiskulujen alentaminen parantaisi kannustetta etsiä ja vastaanottaa pienipalkkaistakin työtä.
&#8211; Toimenpidealoite on jatkumoa perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemille avauksille asumisen halpuuttamiseksi. Varainsiirtoverotulomenetysten vastapainona esittämämme muutos edistäisi merkittävällä tavalla työvoiman liikkuvuutta vähentäen samalla työttömyyttä ja kasvattaen valtion tuloverokertymää, Vähämäki perustelee.

PS-kansanedustajat: Työn perässä muuttavat vapautettava asuntokaupan varainsiirtoverosta

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola vastasi kansalaisten lähettämiin kysymyksiin, jotka koskivat perustoimeentuloa ja eläkeläisiä.

Kyselytunnilla Juho Eerola ilmaisi huolensa erityisesti niiden kansalaisten jaksamisesta, joiden kaikki tulot hupenevat välttämättömiin elämisen kustannuksiin. Eerolaa haastatteli poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Miksi perussuomalaiset eivät ole ottaneet puheeksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean moitetta Suomen perusturvan liian alhaisesta tasosta. Valtio on saanut jo useita huomautuksia, mutta mikään puolue ei ole puhunut tästä. Onko perussuomalaiset vain hyvin toimeentulevien puolue?
&#8211; Ei perussuomalaiset tietenkään ole vain hyvin toimeentulevien puolue. Olemme myös pienituloisten tai huonosti toimeentulevien puolue. Itse koen &#8211; kun oletan tietäväni millaiset ihmiset äänestävät perussuomalaisia &#8211; että me olemme hyvinvoinnin tekijöiden eli kakunleipojien puolue. Niiden, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin.
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/RndYu5qVeUg" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
&#8211; Itse olen kuitenkin eniten huolissani niistä, jotka nippa nappa pärjäävät omillaan. Heistä, joilla on työpaikka, mutta se ehkä ei ole hyvin palkattu. He pystyvät palkastaan maksamaan kaikki perheensä menot itse, mutta he eivät saa mitään tukia mistään. Tästä ryhmästä ja heidän jaksamisestaan olen itse eniten huolissani. Ryhmä on tällä hetkellä iso, mutta se pienenee koko ajan ja samalla heidän maksuosuutensa pienenee. Osa on joutunut eri syistä työelämän ulkopuolelle. Samalla rajojen yli on tullut vielä lisää niitä, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja jotka ovat saamassa apua ja tukia.
Pienempi joukko maksaa kaikkien kulut
Eerola huomauttaa, kuinka usein puhutaan siitä, että täällä on paljon ihmisiä, jotka joutuvat elämään sosiaaliturvan varassa.
&#8211; Näin varmasti onkin, mutta siitä koko ajan kasvava määrä on muualta tulleita. Sitten samalla koko ajan pienempi määrä on niitä, jotka tuottavat verokertymän, josta kustannetaan kaikki. Olen siis eniten huolissani niistä ihmisistä, jotka päivittäin tekevät töitä kahdeksasta neljään, joskus pidempäänkin. Heidän elintasonsa ei kuitenkaan ole juuri yhtään sen parempi kuin niiden, jotka eivät kenties koskaan tee yhtään mitään.
&#8211; Tavallisella suomalaisella ei välttämättä ole varaa edes tulla pääkaupunkiseudulle töihin, koska asuminen on niin kallista. Mutta jos tilanne on se, että henkilö ei ole töissä ollenkaan, niin sitten yhteiskunta kustantaa elämisen ja asunnon. Pitäisi kuitenkin aina muistaa, että ne ihmiset jotka käyvät töissä ja maksavat paitsi omat menonsa, myös maksavat veroina näiden muiden kulut.
Mitä mieltä olet taitetusta indeksistä luopumisesta tai demarien eläkeläispopulismista? Entä ylipäätään kasvavan eläkeläisten joukon hyvinvoinnista?
&#8211; Eläkeläisten määrä on tosiaan kasvamassa vuosi vuodelta. Olennaista olisi huomata, että siellä on hyvinkin erilaisia eläkeläisiä. Nyt ne, jotka jäävät työeläkkeelle täyden työuran tehneenä, ovat minua noin parikymmentä vuotta vanhempia henkilöitä. Jos he ovat työskennelleet perusteollisuudessa, kuten monet ovat työskennelleet jo 1970-luvulta lähtien, niin heidän eläkekertymänsä on paljon parempi kuin esimerkiksi ”Laura lähihoitajan” palkka. Eli heillä ei ole mitään hätää, oli indeksi mikä tahansa.
&#8211; Sitten toinen ryhmä on esimerkiksi iäkkäät naiset, joiden koko elämä on mennyt lasten kasvattamisessa ja heillä työura on jäänyt melko olemattomaksi. Heidän tilanteensa on aivan kohtuuton. Tämä on sellainen porukka, joka joutuu oikeasti pohtimaan sitä, että ostavatko he lääkkeitä vai ostavatko ruokaa.
&#8211; Kysymys on siitä, että nyt, kun lähdetään parantamaan eläkeläisten tilannetta, meidän täytyy tarkasti katsoa, kenen tilannetta oikeastaan parannetaan. Indeksin korjaaminen on siis perusteltu vaatimus. Sitä ei kuitenkaan tule kohdistaa koko eläkeläiskaartille vaan kohdennetusti niille, joita se palvelisi ikään kuin eniten arjessa selviämisestä. Tämä on minun linjani: ei tasan kaikille eläkeläisille vaan niille, jotka ovat suurimmassa hädässä.
&#8211; Toki on olemassa myös itseni ikäisiä eläkeläisiä, jotka eivät ole tehneet päivääkään töitä. Jotenkin siksi tuntuisi väärältä sellainen, että eläkkeitä nostettaisiin kaikille niin, että parannus tulisi myös sellaiselle henkilölle, joka on elämässään lähinnä ”sluibaillut” &#8211; ja ehkä osin itse aiheuttanut sen, ettei nelikymppisenä ole enää työkykyinen. Hänellekö pitäisi maksaa saman suuruinen eläke kuin sellaiselle, joka on koko ikänsä raatanut töissä? Pitää siis olla oikeudenmukainen.
Monet puolueet, erityisesti perussuomalaisten poliittiset vastustajat puhuvat mielellään oikeudenmukaisuudesta. Monesti heille oikeudenmukaisuus vain tarkoittaa sitä, että kaikille pitää antaa tasapuolisesti. Monesti jää huomaamatta, että oikeudenmukaisuuden toisessa päässä on epäoikeudenmukaisuus. Perussuomalaiset haluavat katsoa myös sitä.
&#8211; Näin juuri. Työnteon pitää olla kannattavaa myös niille, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle. Eli niiden, jotka ovat tehneet työuraa, pitää pärjätä paremmin kuin niiden, jotka eivät ole tehneet töitä. Mutta tässä on edelleen muistettava ne iäkkäät naiset, jotka ovat olleet koko ikänsä kotiäiteinä. Heidän tilanteensa on kohtuuton ja haluaisin heille helpotusta.
&#8211; Kun puhutaan eläkeläisten tilanteen helpottamisesta, niin tässä yhteydessä usein nostetaan esille eläkerahastot, joissa on kymmeniä tai satoja miljardeja, että ne varat pitäisi ottaa käyttöön. Rahastot ovat kasvaneet pääasiassa lähimpien kymmenien vuosien aikana, eli suunnilleen silloin, kun meidän sukupolvemme on ollut työelämässä mukana.
&#8211; Rahastovaroista riittäisi varmasti rahaa eläkeläisille 2020- tai 2030-luvuilla, jos ne rahastot purettaisiin. Samalla on kuitenkin kysyttävä, että olisiko se oikeudenmukaista vaikka nykyisiä nelikymppisiä kohtaan. Kun he ovat eläkkeellä 2040-luvulla, niin mistä heidän eläkkeensä rahoitettaisiin? 2000- ja 2010-luvulla luvulla syntyneiden lasten vastuu ja kantokyky myöhempien eläkkeiden maksamisesta nousisi tällöin kohtuuttomaksi. On siis ajateltava myös tulevia sukupolvia. Tässä asiassa tarvitaan nyt sukupolvet ylittävää sisäistä solidaarisuutta.
Oletko onnellinen, ja mitä onnellisuus sinulle tarkoittaa?
&#8211; Olen erityisen onnellinen. Asiat ovat pääsääntöisesti hyvin, ja ne asiat jotka eivät ole hyvin, ovat erinomaisesti. Minulla on hyvä puoliso ja kolme lasta. Tällaiset asiat tekevät minut onnelliseksi.
Mitä kesäsuunnitelmiisi kuuluu, eli mitä aiot tehdä loppukesän aikana?
&#8211; Voi, kun vain ehtisin urheilla enemmän, kuin mitä olen tähän saakka ehtinyt. Minulla on hieman huono omatunto siitä, että liikunnan harrastaminen tuppaa joskus jäämään vähälle.
&#8211; Tarkoitus olisi myös kiertää koko Suomi ja hieman myös pohjoismaita oman porukan kesken. Toki myös rock-yhtyeeni Suuri tuntematon tekee kesän aikana muutamia keikkoja. Ehkä pääsemme myös nauhoittamaan uutta materiaalia bändin kanssa.
Artikkelia muokattu 27.6.2018 lasten lukumäärän osalta.

Eerola: Olemme hyvinvoinnin tekijöiden puolue

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio hämmästeli tänään tiistaina eduskunnan välikysymyskeskustelussa, kehtaako pääministeri Sipilän hallitus todella asettaa alle 30-vuotiaat muita työntekijöitä heikompaan asemaan.

Työlakien lähtökohta on juristitaustan omaavan Tavion mukaan ollut työntekijän suojaaminen heikompana osapuolena.
&#8211; Jos nyt heikennetään nuorten irtisanomissuojaa, niin seuraavaksi vuorossa ovat vanhemmat työntekijät ja sitten loput, Tavio epäilee.
Perussuomalaiset vaativat hallitusta perumaan suunnitelmansa nuorten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä.

Tavio: Hallitus ei tarjoa nuorille töitä – se tarjoaa nuorille potkut

Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi ottaa <a href="https://demokraatti.fi/sdp-ei-ole-aidosti-tyon-puolue-vaan-julkisen-tyon-puolue-eika-monen-mielesta-kaikki-tyo-ole-yhta-arvokasta/">kolumnissaan</a> kantaa ilmeiseen, joskin harvemmin ääneen sanottuun SDP:n kompastuskiveen. Salmen mukaan puolueensa on julkisen työn puolue. Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja.

&#8211; Jos olemme aivan rehellisiä, me sosialidemokraatit pidämme julkisen sektorin työpaikkoja helposti yksityistä sektoria arvokkaampina. Emme siis ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue. Kaikki työ ei ole yhtä arvokasta. Näin kuuluu meidän monien sisäinen ääni, Salmi kirjoittaa.
Salmi puuttuu myös ristiriitaan, että vaikka SDP vakuuttelee olevansa vastuullinen kuntatalouden hoitaja, mutta lääkkeet ovat liian usein joko veronkorotukset tai lainanotto.
&#8211; Me sosialidemokraatit vakuutamme olevamme vastuullinen ja luotettava kuntatalouden hoitaja, mutta kun on tullut aika laittaa kunnan tulot ja menot tasapainoon, vastauksemme on liian usein joko veronkorotukset tai lisälaina.
Salmen kirjoitus on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kirjoitus otettu vastaan erityisen innostuneesti kokoomuksessa.
&#8211; Taitaa olla ensimmäinen kerta kun jaan demokraatti-lehden julkaisun&#8230; Hyvää pohdintaa, <a href="https://www.facebook.com/outi.makela.505/posts/10155875746018395">kirjoittaa</a> kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä.
&#8211; Nyt on Demarin päätoimittaja ymmärtänyt oikeita asioita, <a href="https://www.facebook.com/juho.romakkaniemi/posts/10155098818943174">säestää</a> Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi. 
&#8211; Jos demarit olisivat itselleen näin rehellisiä kuin Mikko Salmi, ei olisi vaikeaakaan olla demari, <a href="https://www.facebook.com/eijariitta.korhola/posts/10155018330790886">kommentoi</a> puolestaan pitkän linjan kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola.

Demokraatti-lehden päätoimittaja poikkeuksellisen avoimena: ”SDP ei ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue. Kaikki työ ei ole yhtä arvokasta.”

Työ

PS-Naisten vappuvaatimus: Työn arvostuksen tulee näkyä palkassa

Ronkainen: Työasuntovähennys kohtelee avopareja eriarvoisesti

Simula haluaa edistää Suomen kansan etua: ”Perussuomalaiset tekee politiikkaa tavallisia ihmisiä varten”

Immonen: Suomi ei kykene huolehtimaan tällä hetkellä edes omista kansalaisistaan, mutta silti rajat ovat jatkuvasti auki järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahantulijoille

Meri: Perussuomalaisessa Suomessa oma kansa on etusijalla – “Meillä ei ole varaa jakaa olemassa olevaa kakkua muille”

PS-kansanedustajat: Työn perässä muuttavat vapautettava asuntokaupan varainsiirtoverosta

Eerola: Olemme hyvinvoinnin tekijöiden puolue

Tavio: Hallitus ei tarjoa nuorille töitä – se tarjoaa nuorille potkut

Demokraatti-lehden päätoimittaja poikkeuksellisen avoimena: ”SDP ei ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue. Kaikki työ ei ole yhtä arvokasta.”

Uusimmat

Purra: “Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta

Saksan hallituspuolueet yrittävät torjua tulevan vaalitappion käynnistämällä rajavalvonnan kaikilla maarajoilla – oppositio syyttää vaalitempusta, koska turvapaikanhakijoilla on yhä vapaa pääsy maahan

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Suosituimmat

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”