Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ei ole yllättynyt tuoreen TNS-gallupin kyselyn tuloksesta, jonka mukaan 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kaikilla Suomeen tulevilla ulkomaalaisilla ei pidä olla oikeutta samoihin sosiaalietuuksiin ja palveluihin kuin Suomen kansalaisilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen toimi viime vaalikauden ajan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Hyvinvointiyhteiskunta-jaoston puheenjohtajana.

– Maailman ja suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa myös kansallisen tason hyvinvointipolitiikan on kyettävä uudistumaan ja vastaamaan ajan mukanaan tuomiin haasteisiin. Globaalissa maailmassa haasteita suomalaiselle hyvinvointijärjestelmälle muodostavat erityisesti hallitsemattomat muuttoliikkeet, kansainvälisen finanssijärjestelmän epävakaisuus, maailmantalouden voimakkaat suhdannevaihtelut ja häiriöt sekä sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kasvu, Immonen luettelee.

Auttaminen on aloitettava omasta kansasta

Immosen mukaan maailma on muuttunut ja nykyinen tilanne on monin tavoin kestämätön suomalaisen hyvinvointijärjestelmän kannalta.

– Suomi ei kykene huolehtimaan tällä hetkellä edes omista kansalaisistaan, mutta silti maamme rajat ovat jatkuvasti auki uusille autettaville ja järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahantulijoille.

– Pienen valtion resurssit eivät riitä kaikkien ihmisten auttamiseen ja elättämiseen. Auttaminen on aloitettava läheltä, omasta kansasta. Vasta sen jälkeen, kun suomalaisten asiat ovat kunnossa voidaan auttaa muita. Oma kansa ensin.

Sosiaalietuudet ja palvelut rajattava

Immosen mukaan vanhat puolueet, erityisesti vasemmistopuolueet, haluavat globaalissa rajattomassa maailmassa säilyttää raskaan valtiokoneiston suurine sosiaalisektoreineen ja tulonsiirtoineen, vaikka ne eivät itsekään tiedä, miten se olisi käytännössä mahdollista toteuttaa.

– Rahaa ja hyvinvointia ei riitä loputtomasti kaikille maailman ihmisille. Suomen piikki on tällä hetkellä auki käytännössä lähes kaikille rahaa ja hyvinvointia haluaville. Suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttäminen tulevaisuudessa vaatii vähintäänkin hyvinvointipalveluiden rajaamista kansallisen yhteisön raameihin; vain Suomen kansalaisille, Immonen sanoo.

Vastuuttomia poliittisia linjavetoja

Hyvinvointipalveluiden rajaamisen kansalaisuuden perusteella muodostaa haasteelliseksi Immosen mukaan esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen tietyt linjaukset. Lisäksi EU:n alueella jäsenmaiden kansalaiset saavat äänioikeutta lukuun ottamatta käytännössä samat kansalaisoikeudet kaikissa EU-maissa.

– Näiden lisäksi esimerkiksi Helsingissä on tehty kestämätön päätös, että kaupunki tarjoaa maassa laittomasti oleville maahantulijoille laajat sosiaali- ja terveyspalvelut veronmaksajien kustannuksella.

– Nämä vastuuttomat poliittiset linjavedot suorastaan velvoittavat Suomen laatimaan maahanmuuttopoliittisen uudistuksen, jolla pyritään karsimaan kaikki maahanmuuton epäterveet vetovoimatekijät ja estämään suomalaista hyvinvointijärjestelmää kuormittava maahanmuutto.

Haittamaahanmuutto romuttaa hyvinvointivaltion

Immosen mukaan humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle valtava taloudellinen rasite. Väestön vanhetessa ja huollettavien määrän lisääntyessä haittamaahanmuutto osaltaan entisestään heikentää maan taloudellista huoltosuhdetta.

– Suomella on vain tietty määrä veronmaksajilta kerättyä julkista rahaa, eikä se riitä kaikkeen. Velkaakaan emme voi ottaa loputtomiin. Jos maahanmuuttopolitiikkaa ei saada kestävälle pohjalle, joudutaan hyvinvointipalveluja leikkaamaan entisestään. Maahanmuuttoon ja sen jälkihoitoon käytetty raha on automaattisesti pois suomalaisten palveluista kuten koulutuksesta ja terveydenhuollosta.

– Ne, jotka peräänkuuluttavat taloudellisesti kestävää maahanmuuttoa, tekevät tosiasiassa töitä sen eteen, että suomalaisille voitaisiin vielä jatkossakin turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, julkinen päivähoito, koulutus ja vanhustenhuolto, Immonen sanoo.

Uudistusten tekeminen on liian hidasta

Immosen mukaan hyvinvointipolitiikassa uudistusten tekeminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka niiden takana olisi suuri osa kansanedustajista.

– Historian saatossa on nähty, että ympärillämme tapahtuvat muutokset ovat olleet usein nopeita, mutta sosiaalipoliittisten järjestelmien uudistaminen on ollut hidasta ja kömpelöä. Uudistuksia on vaikea toteuttaa, vaikka vaihtoehtoja uudistuksille olisi olemassa. Jokaisessa uudistuksessa joudutaan ottamaan huomioon erilaisten eturyhmien intressejä, perustuslaillisia näkökulmia ja kansainvälisiä sopimuksia, Immonen sanoo.

– Nämä kaikki asiat on syytä ottaa uudistuksissa huomioon, mutta ne eivät saisi kuitenkaan liikaa kahlita poliittista päätöksentekoa, jolloin uudistusten läpivieminen ei yksinkertaisesti onnistu.

Suomalaista hyvinvointijärjestelmää paisutettu

Immonen painottaa, että merkittävän haasteen uudistuksille muodostaa myös se, että uudistusten täytyy olla riittävässä määrin yhteensopivia jo olemassa olevien järjestelmien kanssa.

– Suomalaista hyvinvointijärjestelmää on rakennettu ja paisutettu vuosikymmenien ajan, jolloin siitä on muodostunut erittäin byrokraattinen. En usko, että kukaan vastuullinen poliitikko haluaa paisuttaa byrokratian määrää entisestään. Päinvastoin järjestelmää tulisi pyrkiä yksinkertaistamaan. Erilaisia uudistuksia tehtäessä olisi entistä tarkemmin arvioitava niiden vaikutukset myös byrokratian näkökulmasta.

– Koska hyvinvointijärjestelmän uudistaminen on monin tavoin vaikeaa, nopeampi tapa vaikuttaa osaltaan järjestelmämme kestävyyteen olisi järkevöittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, Immonen sanoo.

Suomalaisten etu edellä

Immosen mielestä Suomessa tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon suomalaisten edun.

– Sosiaaliturvauudistusta tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden verotuksen oikeudenmukaisuus. Osa-aikaisilla pienipalkkaisilla ja silpputöissä olevilla tilanteen auttamiseksi tärkeä lähtökohta olisi sosiaaliturvan, asumistuen, ansioiden ja niistä suoritettavan verotuksen parempi yhteensovittaminen. Tarvitsemme byrokratia- ja kannustinloukkujen purkamista sekä nykyistä joustavampaa sosiaaliturvaa.

Huono-osaisuus murentaa luottamusta

Immosen mielestä työnteko on ihmisille parasta sosiaaliturvaa, ja työntekoon on syytä kannustaa.

– Suomessa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene työntekoon. Myös eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma. Näitä ihmisiä ei saa unohtaa. Poliitikkojen yhtenä ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä taistelemaan huono-osaisuutta vastaan ja puolustaa heikossa asemassa olevia. Kaikki suomalaiset on pyrittävä pitämään mukana samassa veneessä, Immonen painottaa.

– Huono-osaisuus murentaa kansalaisten luottamusta muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan yleisesti. Usein hyvinvoinnin puutteet myös kasautuvat samoille ihmisille. On tärkeää pohtia tarkkaan niitä keinoja, joilla huono-osaisten hyvinvointia voidaan parantaa.

Immosen mielestä Suomi tarvitsee poliittisessa päätöksenteossa suuria linjavetoja, mutta myös läheisiä käytännön ratkaisuja.

– Näitä kaikkia perussuomalaiset pyrkivät jatkossakin kansalaisille omissa vaihtoehdoissaan tarjoamaan, Immonen sanoo.

SUOMEN UUTISET