Puolet Ruotsissa asuvista vuonna 2000 syntyneistä lapsista on kokenut köyhyyttä. Viidesosa vuosiluokan lapsista on syntynyt ulkomailla ja heistä köyhyydessä ovat eläneet lähes kaikki. Millenniebarnen-tutkimuksesta vastaavat Malmön yliopisto sekä Pelastakaa Lapset -järjestö ja siitä raportoi muun muassa SVT.

Malmön yliopiston professori Tapio Salonen on halunnut koko ikänsä selvittää kokonaisen lasten vuosiluokan taloudelliset olot syntymästä aikuisuuden kynnykselle. Millenniebarnen-tutkimus antaa samalla kuvan siitä, mitä Ruotsilla on mahdollisesti odotettavissa tulevina vuosikymmeninä.

– Tutkimuksen tulokset alleviivaavat tarvetta uudistaa koko perhepoliittinen tukijärjestelmä siten, että kaikkein syrjäytyneimmät perheet voitaisiin nostaa pois taloudellisesta kurjuudesta, Salonen korostaa SVT:n haastattelussa.

Salonen ei sitä tutkimuksessaan sano, mutta Ruotsissa on satojen tuhansien syrjäytyneiden lasten ja kasvavien nuorten joukko, josta kuullaan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ongelmalähiöiden jengeillä ja klaaneilla on vankka tieteellinen taustansa.

Toinen puoli totuutta

Ruotsissa syntyneiden ja maahan muuttaneiden vuonna 2000 syntyneiden määrä on kokonaisuudessaan 113 432 lasta. Runsaat puolet lasten molemmista vanhemmista ovat syntyneet Ruotsissa. Köyhyyttä lapsista on kokenut 53 726 eli 47,4 prosenttia koko joukosta. Ulkomailla syntyneiden määrä vuosiluokasta on 26 000 lasta ja heistä 22 500 on elänyt puutteessa ainakin jonkin aikaa.

– Perheet ovat erityisen haavoittuvia heti maahan saavuttuaan. Näyttää olevan myös niin, että taloudellinen syrjäytyminen kulkee ulkomailla syntyneiden lasten mukana koko heidän lapsuutensa ajan, Salonen sanoo.

Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla tilanne on hankala. Kokonaista 9 000 lasta 11 000 lapsen joukosta on ollut taloudellisesti ahtaalla, kun tarkastellaan koko tutkimusajanjaksoa 17 ikävuoteen asti.

Köyhyys myös kantaruotsalaisten riski

Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa köyhyyden riski on muuta ryhmää pienempi, tosin merkittävä edelleen. Noin 29 prosenttia eli 20 000 lasta 69 000 lapsen joukosta on joutunut kokemaan taloudellista vähäosaisuutta.

Yksinhuoltajien kohdalla lasten syrjäytyminen kasvaa erityisen suureksi. Köyhyysriski perusperheen lapsilla on 19 prosenttia, kun se yksinhuoltajien lapsilla on tutkimuksen mukaan 87 prosenttia.

– Tutkimuksen tulokset heittävät varjon ennen kaikkea perhepoliittisen tuen ylle, sitä on huononnettu viimeiset 20 vuotta. Tukitasot ovat pysyneet samana, vaikka esimerkiksi vuokrat ovat nousseet.

Railot kasvavat väestöryhmien välillä

Vuodesta 2000 vuoteen 2016 mediaanitulot kasvoivat Ruotsissa 60 prosenttia. Lapsiköyhyys on pienentynyt, mutta kuilu väestöryhmien välillä on kasvanut. Ja nyt päälle on iskenyt vielä pandemia. Suljetussa yhteiskunnassa perheen merkitys kasvaa.

Perheissä, joissa on lapsia neljä tai enemmän, köyhyysriski korostuu ja se myös jatkuu pidempään. Kaksi kolmannesta lapsista, vaikka perheen molemmat vanhemmat olivat läsnä, kärsi köyhyydestä tai sen uhasta.

Matemaattisesti Ruotsin tulevaisuutta tutkaillen näkyvissä on haastavia aikoja. Jos vuoden 2000 jälkeisistä ikäluokista puolet ovat syrjäytymässä tai sen uhan alla, se tarkoittaa ajan myötä miljoonaa vihaista 12-30 vuotiasta nuorta ihmistä, jotka vaativat ehkä keinojakin kaihtamatta osaansa hyvinvointivaltion menestyksestä.

Professori Salosen tutkimus valottaa kyllä ansiokkaasti vuonna 2000 syntyneiden lasten taloudellista arkea, mutta löytää esilletulevien ongelmien ratkaisuksi ainoastaan lisärahan lappaamisen tukijärjestelmään. Raha on eittämättä yksi osa ratkaisua, mutta yksin sillä ei saada aikaan valoisampaa tulevaisuutta.

SUOMEN UUTISET