– Olen nähnyt hyväntekeväisyystyössä paljon apua tarvitsevia ihmisiä. Halusin ryhtyä toimimaan sen puolesta, että ongelmiin voitaisiin puuttua jo ennaltaehkäisevästi niin, että ihmisten ajautuminen vaikeuksiin voitaisiin välttää, tuore kansanedustaja Ari Koponen sanoo.

Brother Christmas –hyväntekeväisyyshahmona tunnettu Ari Koponen nousi ensimmäisellä yrityksellä kansanedustajaksi. Uudeltamaalta Koposelle antoi tukensa jopa 5 413 äänestäjää.

Ajatus eduskuntavaaliehdokkuudesta alkoi voimistua Koposelle jo noin vuosi ennen vaaleja hänen saatuaan yhteydenottoja useilta ihmisiltä, jotka kehottivat pyrkimään kansanedustajaksi valvomaan ja huolehtimaan tavallisten ihmisten asioista.

Vaaliohjelma vastaa omia ajatuksia

Koponen katsookin, että hänelle on vuosien varrella karttunut tietotaitoa ja osaamista ihmisten auttamisesta, joita taitoja hän haluaa hyödyntää kansanedustajana.

– Olen nähnyt hyväntekeväisyystyössä paljon apua tarvitsevia ihmisiä, ja heidän ongelmiaan. Monen tavallisen kansalaisen elämä on muuttunut selviytymistaisteluksi. Halusin ryhtyä toimimaan sen puolesta, että ongelmiin voitaisiin puuttua jo ennaltaehkäisevästi niin, että ihmisten ajautuminen vaikeuksiin voitaisiin välttää, Koponen sanoo.

Koponen arvioi, että hänen kaltaisensa ehdokas olisi voinut kelvata useammallekin puolueelle. Perussuomalaisten kanssa asiat kuitenkin osuivat kohdilleen melko vaivattomasti.

– Perussuomalaisten vaaliohjelma myös vastaa hyvin pitkälle sitä, miten itse ajattelen asioista.

Uudenlaista apua alakouluihin

Koposen eräänä keskeisenä vaaliteemana oli lasten ja nuorten hyvinvointi. Koponen ryhtyikin vaikuttamaan eduskunnassa asiaan saman tien.

Kesäkuussa eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttumisesta alakouluissa. Koponen käynnisti kyseisen aloitteen jo viime vuonna, jolloin hän ei vielä ollut edes ehdolla eduskuntaan.

Aloitteessa esitetään säädettäväksi lakia, joka velvoittaa saamaan jokaiseen maamme alakouluun ratkaisukeskeisiä ja terapeuttisia valmiuksia omaavan aikuisen. Aloite tulee syksyllä sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi, jonka jäsen myös Koponen on.

– Suomalainen koulumaailma on pyörinyt viimeiset kymmenen vuotta melko samalla tavalla: sinne tungetaan jatkuvasti uusia hankkeita, jotka kuormittavat opettajia entistä enemmän. Aloitteen tarkoitus on tuoda uudenlaista apua koulun henkilökunnan joukkoon sekä oppilaiden että opettajien tueksi.

Erityisopetus turvattava

Koponen tietää, että keskeisenä ongelmana tämän päivän kouluissa on myös se, että erityisluokkia on viime vuosina vähennetty. Inkluusioperiaatteen mukaisesti kaikki lapset opiskelevat yhdessä, mikä on johtanut siihen, että erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita on siirretty omista pienryhmistään yleisopetuksen piiriin.

– Se homma ei vaan oikein toimi. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden pitää saada tuki ja samalla muille oppilaille pitäisi turvata häiriötön oppimisympäristö. Koulumaailmaan tarvitaan siis lisää resursseja, Koponen sanoo.

– Myös erityisopettajia tarvitaan lisää. Kyse on siitäkin, että nimenomaan alakouluissa pystytään tehokkaimmin vaikuttamaan lapsiin ja nuoriin. Asiat vaikeutuvat, kun ongelmiin ryhdytään puuttumaan vasta myöhemmässä vaiheessa.

Koponen on eduskunnassa myös käyttänyt aiheesta puheenvuoron hallituksen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä. Koponen muistutti, että lisärahoitusta tarvitaan toisen asteen lisäksi alakouluihin, koska siellä luodaan pohjaa toisen asteen opiskelulle.

– Eli kärjistäen voisi sanoa, että jos ei tule hyvää opiskelijamateriaalia alakouluista, niin on aivan sama, kuinka paljon sitten toisen asteen opettajia on, Koponen esitti.

Hallitus pyrkii antamaan kaikille kaikkea

Koponen on tutustunut pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan. Koposen mukaan ongelmana on se, että hallitus pyrkii nyt antamaan kaikille kaikkea.

– Kaikki saavat vähän jotakin, jolloin vaikuttavuus jää heikoksi. Parempi ratkaisu olisi ollut valita ja kohdentaa tarkemmin ketä autetaan.

Yhtenä esimerkkinä Koponen nostaa esille hallituksen tavoitteen oppivelvollisuuden pidentämisestä peruskoulusta toiselle asteelle.

– Käytännössä se tarkoittaisi maksuttomia kirjoja ja muita maksuttomia opiskelumateriaaleja kaikille, vaikka läheskään kaikki eivät niitä tarvitse. Rahaa menee ihan hukkaan, kun sitä annetaan sellaisille lapsille ja nuorille, joiden perheillä olisi muutenkin varallisuutta opiskelun kustantamiseen.

Tukea lapsiperheille

Koponen kuitenkin tietää, että Suomessa on edelleen köyhiä lapsiperheitä. Köyhyys ilmenee niukkana elämänä, jolloin esimerkiksi lapsilla ei ole mahdollisuuksia harrastaa mitään. Koposen mukaan kyse on monitahoisesta ongelmasta.

– Lapsiperheköyhyyden taustalla on usein matala koulutustaso ja työelämän muutokset, jotka johtavat siihen, että ongelmat alkavat kasaantua. Lisäksi asuntojen vuokrat ovat viime vuosina nousseet melko paljon, jolloin ihan elämän perusasioihin tarvitaan perheissä yhä enemmän rahaa.

Koponen esittää joitakin toimenpiteitä lapsiperheiden tilanteen helpottamiseksi.

– Lapsilisien ja vanhempainpäivärahan riittävä taso on jatkossa turvattava. Lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, kuten varhaiskasvatukseen, tarvitaan investointeja. Asumisen kustannuksiin pitäisi puuttua ja pyrkiä yleisesti alentamaan kuluja. Lapsiperheille voisi myös suunnata lisää verohelpotuksia. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei hallitus ole menossa tähän suuntaan, Koponen harmittelee.

Lapsiperheköyhyys voi johtaa syrjäytymiseen. Koponen muistuttaa, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet kannattaa tehdä niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

– Kyse on arvovalinnoista ja viime kädessä päätöksistä, mihin rahaa halutaan ohjata. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvittavaa rahaa voidaan leikata esimerkiksi yritystuista ja maahanmuutosta, Koponen sanoo.

Arvokas vanhuus turvattava kaikille

Koponen aikoo eduskunnassa toimia myös sisäilmasairastuneiden sekä laajemminkin huonosta sisäilmasta kärsivien puolesta. Hän on jo esittänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen huonosta sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien työelämäosallisuudesta.

Eräs tavoite Koposelle on vaikuttaa arvokkaan vanhuuden turvaamiseen kaikille. Asiaan liittyy keskeisesti hallitusohjelmaan kirjattu lupaus hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään. Koponen ihmettelee venkoilua ja viivyttelyä asiassa.

– Ministeri Krista Kiuru sanoi aiemmin keväällä, että kirjaus hoitajamitoituksesta saataisiin lakiin nopealla aikataululla. Kiurun mukaan yksi lause riittäisi, ja asia olisi kunnossa. Nyt kun hallituksella olisi tilaisuus tehdä muutos, niin eipä riittänytkään. Vieläkään ei ole tiedossa, millä aikataululla hoitajamitoitusta tullaan nostamaan. Jos jotain asioita luvataan, lupaukset myös täytyisi pitää, Koponen sanoo.

Hän muistuttaa, että hallitus heikentää vanhusten hyvinvointia muillakin toimillaan.

– Rinteen lupaama vappusatanen kutistui jo 19 euroon. Hallitusohjelmaan kirjattu kotitalousvähennyksen leikkaus useiden uusien veronkorotuksien kanssa heikentää ostovoimaa ja se osuu moniin vanhuksiin.

Perussuomalaisten ääni kuuluu vahvasti

Koponen on sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen. Valiokunnat ovat jo järjestäytyneet, mutta varsinainen työ pääsee kunnolla vauhtiin vasta lähempänä syksyä.

Koponen lupaa, että perussuomalaisten ääni tulee kuulumaan vahvasti oppositiosta.

– Perussuomalaisilla on hyvä eduskuntaryhmä, joka myös pystyy vaikuttamaan asioihin. Lakiesityksiin voidaan puuttua jo valiokuntatyössä. Käytössä on iso valikoima erilaisia keinoja, kuten myös ministereille osoitetut kirjalliset kysymykset sekä puheenvuorot.

– Asioita ei ehkä aina ole mahdollista muuttaa nopeasti, joten pitkäjänteisellä työskentelyllä on merkitystä. Tärkeitä asioita on pidettävä jatkuvasti esillä. Yhteistyötä on tehtävä myös muiden puolueiden kansanedustajien kanssa, ja siihen on olemassa hyvät edellytykset. Edessä on varmasti mielenkiintoinen syksy, Koponen arvelee.

SUOMEN UUTISET