Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastasi Ylen tv-tentissä torstai-iltana myös talouteen ja sosiaalipolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. Halla-aho sanoi, että talouspolitiikassa tavoitteena pitää olla ihmisten vapauttaminen tukiriippuvuudesta.

Perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta kysyttiin Ylen tv-tentissä torstai-iltana talous- ja sosiaalipolitiikasta ja näkemystä siihen, mitä perussuomalaisilla on tarjottavana palvelujen varassa eläville suomalaisille.

– Mielestämme julkista taloutta ei saada tasapainoon, jos köyhyysongelmaa lähestytään aina tulonsiirtojen näkökulmasta. Talouspolitiikassa tavoitteena pitää olla ihmisten vapauttaminen tukiriippuvuudesta. Se tarkoittaa sitä, että pitää tehdä sellaista vero-, yritys-, ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka edistää tuottavien työpaikkojen syntymistä.

Velaksi elämisen on loputtava

Halla-aholta kysyttiin menoleikkauksista ja miten perussuomalaisten ohjelmassa näkyy erilaisiin asioihin panostaminen. Halla-aho vastasi, että perussuomalaisen talouspolitiikan ytimessä on näkemys siitä, ettei yhteiskunnan perustoimintoja voi rahoittaa velaksi tai kansallisomaisuutta myymällä.

– Valtiolla täytyy olla tuloja, jolla se pystyy rahoittamaan omat toimintansa. Toinen asia on se, että jaettavaa täytyy kasvattaa. Se tapahtuu mainitsemallani politiikalla, joka edistää työpaikkojen syntymistä.

Leikkaukset kohdistettava toissijaisiin menoihin

Halla-aho sanoi, että kun kyse on leikkauksista, perussuomalaiset eroaa kaikista muista puolueista siinä, että perussuomalaiset eivät halua leikata ”juustohöylällä.”

– Me korostamme, että politiikka on valintojen tekemistä. Suomessa päättäjien tehtävä on edistää suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Tällöin toissijaisista menokohteista on leikattava.

Halla-aholta kysyttiin, miten työllistettäisiin vaikeasti työllistyviä.

– Suomessa työllisyysaste on matalampi kuin muissa pohjoismaissa. Kuitenkin 80 prosentin työllisyysastetta ei pitäisi pitää utopistisena, vaan sen pitäisi olla ihan realismia.

– PK-yrittäjät jättävät palkkaamatta henkilökuntaa siitä syystä, että markkinatilanne ei luo tarvetta lisätyövoimalle. Kyse on siis siitä, että yritysten tarjoamille tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää.

Halla-aho totesi, että työttömien asema liittyy siten kiinteästi työpaikkojen syntymiseen.

– Siksi meidän täytyy miettiä, miten edistämme yritysten menestymistä. Eivät yritykset ilkeyttään ole palkkaamatta ihmisiä, vaan sen takia, että niillä ei ole joko varaa tai tarvetta palkata henkilökuntaa.

Palkkojen polkeminen ja kahdet työmarkkinat estettävä

Halla-aho sanoi, että perussuomalaiset haluaa pääsääntöisesti pitää kiinni työehtojen yleissitovuudesta

– Paikallinen sopiminen ei kuitenkaan ole kirosana. Se ei ole meille ideologinen kysymys, mutta me emme halua palkkojen polkemista emmekä kaksien työmarkkinoiden syntymistä. Tämä liittyy niin työehtosopimuksiin kuin työperäiseen maahanmuuttoon.

Työperäisestä maahanmuutosta Halla-aho totesi, että Suomeen pyrkivän työperäisen maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen on enimmäkseen kielteinen.

– Suuri osa työperäisestä maahanmuutosta suuntautuu matalapalkka-aloille, joissa ihmisten toimeentuloa pitää täydentää tulonsiirroilla.

– Elinkeinoelämä on viime aikoina puhunut, että meidän pitäisi luopua työvoiman saatavuusharkinnasta. Kuitenkin saatavuusharkinnan piirissä olevat ihmiset putoavat kahdessa-kolmessa vuodessa alle täällä olevan väestön työllisyysasteen. Tai lopulta hakevat turvapaikkaa tai etsivät jonkun muun perusteen jäädä tänne.

Haitallinen maahanmuutto vähennettävä minimiin

Halla-aho sanoi, että perussuomalaiset ei ole maahanmuuttovastainen puolue.

– Kyse on siitä, että maahanmuuttopolitiikalla voidaan minimoida yhteiskunnalle haitallinen maahanmuutto ja samalla jättää ovi raolleen sellaiselle maahanmuutolle, joka ei ole haitallista. Juuri tähän me haluamme vaikuttaa tiukalla maahanmuuttopolitiikalla.

Halla-aho arveli, että Suomeen saapuvat korkeakoulutetut maahanmuuttajat arvostavat samoja asioita kuin kantaväestökin.

– Uskon, että sellainen maahanmuuttaja, joka pystyy työllistymään ja jolla on rahaksi muutettavaa osaamista arvostaa myös turvallisuutta, tasa-arvoa ja sitä, että meillä ei ole gettoutuvia lähiöitä tai eriytyviä kouluja.

– Minusta olisi harhainen ajatus, että lähiöissä syrjäytyvät maahanmuuttajat olisivat jonkinlainen vetotekijä, jolla houkutellaan osaajia Suomeen ulkomailta.

Huonon politiikan seuraukset nähtävillä Ruotsissa

Halla-aholta kysyttiin, eikö hänen mielestään pitäisi pyrkiä siihen, että Suomessa kaikki tuntisivat olevansa ”samassa veneessä”.

– Siihen pitäisi pyrkiä, mutta siihen ei päästä huonolla maahanmuuttopolitiikalla, joka pirstaloi ja segregoi yhteiskuntaa. Sellaista on vain harrastettu viimeiset 30 vuotta.

– Sellaisen politiikan seuraukset ovat nähtävillä esimerkiksi Ruotsissa, paljon räikeämmin kuin mihin ne vielä ovat kehittyneet Suomessa. Voidaanko sanoa, että esimerkiksi jokin Malmö edustaa sellaista eheää yhteiskuntaa, jossa kaikki kokevat olevansa samassa veneessä? Halla-aho totesi.

SUOMEN UUTISET