Halla-aho peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua ilmastohysteriaan: Vaikka suomalaiset lakkaisivat hengittämästä, sillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi torstai-iltana Ylen tv-tentissä, että ilmastokeskusteluun täytyy tuoda suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta.

Perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta kysyttiin ilmastopolitiikasta: kuinka paljon maapallo lämpenee nykykehityksellä ja mihin tietoon Halla-aho luottaa, jos ilmastotoimia ei tehdä.

Halla-aho vastasi toimittaja Kirsi Heikelille, ettei sen paremmin hänellä kuin toimittajallakaan ole kompetenssia vastata tämän esittämiin kysymyksiin.

– Me joudumme luottamaan itseämme viisaampiin. Kun korostetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, niin kaikki tieteellinen tieto on teoreettista. Samasta datasta voidaan tehdä erilaisia tulkintoja, Halla-aho sanoi.

Hän jatkoi, ettei perussuomalaiset kiistä ilmastonmuutosta.

– Hyväksymme vähintäänkin poliittisesti relevanttina tosiasiana, että ihminen vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Kannatamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Koska kuitenkin meillä on yksi maapallo ja yksi ilmakehä, meidän täytyy tuoda suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta ilmastokeskusteluun.

Puolueet irtautumassa ilmastotavoitteista

Perussuomalaiset ei ole sitoutunut muiden puolueiden kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja päästöjen leikkaamiseen.

Halla-aho muistutti, että useimmat puolueet eivät vaalien alla nekään enää ole sitoutuneet vahvasti niihin tavoitteisiin, mihin ne vielä syksyllä olivat. Irtautuminen on näkynyt muun muassa kokoomuksen vaalimainoksissa, joissa esitetään autojen kuuluvan maanteille.

– Jos nyt mennään teiden varsille katsomaan, niin nämä kunnianhimoiset ilmastopuolueet kertovat olevansa yksityisautoilijan asialla ja puolustamassa suomalaista teollisuutta, Halla-aho hymähti saaden studioyleisöltä äänekkäät taputukset.

Ilmastopolitiikassa muistettava realismi ja mittasuhteet

Halla-ahoa pyydettiin kertomaan perussuomalaisten kunnianhimosta ilmastopolitiikassa

– Perussuomalainen kunnianhimo on realismi, todellisuudentaju ja suhteellisuudentaju. Keskustelussa täytyy muistaa mittasuhteet. Se, että Suomessa asuu alle promille maailman väestöstä. Ja se, että meidän osuutemme hiilipäästöistä on promillen luokkaa. Vaikka suomalaiset lakkaisivat hengittämästä, sillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ei tämä toki sitä tarkoita, että suomalaisten pitäisi olla tekemättä mitään.

– Mutta se tapa, jolla Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystaakkaa tällä hetkellä jaetaan, on epäoikeudenmukainen. Suuret saastuttajat ovat vapaamatkustajia.

1800-luvun hiilivelasta ei pidä kantaa syyllisyyttä

Ylen toimittaja ryhtyi puhumaan, kuinka Suomen hiilipäästöistä puhuttaessa unohdetaan historiallinen hiilivelka, jolla toimittaja viittasi muun muassa Suomen 1800-luvulta kasvaneisiin hiilipäästöihin ja ihmetteli, miksei tätä huomioida.

Halla-aho totesi, että historiallisesta hiilivelasta puhumisen tarkoitus on tehdä ilmastonmuutoksesta ja päästövähennystavoitteista moraalinen kysymys.

– Ikään kuin meidän pitäisi kantaa syyllisyyttä siitä, että mitä on tapahtunut aikaisemmin. Ilmaston kannalta tämä on täysin irrelevanttia.

Päästöjä vähennettävä siellä, missä se on vaikuttavinta

Halla-aho korosti, että ilmastokysymys on globaali, joten sitä on lähestyttävä globaalina haasteena.

– Päästövähennyksiä pitää pyrkiä tekemään siellä, missä se on kaikkein kustannustehokkainta ja vaikuttavinta. Tällä hetkellä kansainvälisessä taakanjaossa Kiinan kaltaiset toimijat ovat vapaamatkustajia.

– Suomi on viimeisen 30 vuoden aikana vähentänyt omia hiilipäästöjään kaksi kertaa enemmän kuin EU-maat keskimäärin. Toissa vuonna Suomi vähensi omia päästöjään enemmän kuin yksikään toinen EU-maa. Suomi tuottaa energiastaan seitsemän prosenttia kivihiilellä – siinä missä vastaava osuus Saksassa ja Tanskassa on neljäkymmentä prosenttia. Itä-Euroopassa osuus on vielä enemmän.

Pylväissä kiipeileminen ei auta

Halla-aho sanoi, että perussuomalaiset on aina korostanut ilmastotoimien vaikuttavuutta.

– Sillä, että kiipeillään eduskuntatalon pylväissä ei ole vaikuttavuutta ilmastonmuutoksen kannalta.

Halla-aholla oli myös viesti ilmastolakkoileville nuorille.

– Jos nuoret haluavat oikeasti tehdä jotain vaikuttavaa, he voisivat mennä esimerkiksi töihin vanhusten hoivakoteihin ja työnantaja voisi sitten maksaa työpanoksesta korvauksen, joka lyhentämättömänä sijoitettaisiin ilmastorahastoon. Tällä tavalla voitaisiin oikeasti aktivismilla vaikuttaa asioihin.

Mediassa nostetaan sankareiksi lapsettomia aikuisia

Suomessa syntyvyys on uusimpien tilastojen mukaan laskenut entisestään. Halla-aho näkee syntyvyyden laskemisen liittyvän osaksi ilmastonmuutoshysterian lietsontaa.

– Tuntuu vähän siltä, että mediassa nostetaan sankareiksi sellaisia nuoria aikuisia, jotka julistavat, että he eivät aio tuhota maapalloa, eivätkä he siksi hanki lapsia. Ahdistuksen lietsominen ihmisiin ei varmaankaan lisää heidän halukkuuttaan perustaa perhe.

– Syntyvyyden laskemista kysymyksenä lähestytään usein sosiaalipolitiikan ja perhe-etuuksien näkökulmasta. En kuitenkaan ihan usko, että ne olisivat ratkaisevassa asemassa. Koska jos ne olisivat, niin väestönkasvuhan olisi suurinta pohjoisessa ja matalinta kehitysmaissa – eikä päinvastoin kuten tällä hetkellä.