

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat
Ruotsi on rikkaampi kuin koskaan ennen, mutta ennätysmäärä kansalaisia luokitellaan silti suhteellisen köyhiksi. Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2019 ja koronavuonna 2020 on jo saattanut tapahtua käänne, arvelee tietotoimisto TT.
Kokonaista 15 prosenttia ruotsalaisista luokiteltiin valtion tilastokeskuksen (SCB) laskelmien mukaan köyhiksi vuoden 2019 tietojen perusteella. Eli heidän tulonsa olivat korkeintaan 60 prosenttia keskimääräisistä ruotsalaistuloista. Köyhä ei välttämättä siis itse koe tulleensa entistä köyhemmäksi, muilla vain on mennyt paremmin.
– Jokaisella työllisellä ansiot ovat nousseet uskomattomalla tavalla viimeisen 20 vuoden aikana, valaisee professori Daniel Waldenström.
– Tästä syystä eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat pudonneet kelkasta, vaikka heidänkin lompakkonsa on saanut lisää täytettä. Absoluuttisesti köyhien määrä on toki pienentynyt kaiken aikaa.
Tukijärjestelmä tasaa tuloeroja
Jos hyvinvointivaltion avokätiset tuet lasketaan mukaan, kapenevat tuloerot dramaattisesti erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten osalta. Tilastokeskuksen laskelmat perustuvat tuloihin, ei tukiin, joten erilaiset tuet ja avustukset jäävät tämän tilastoinnin ulkopuolelle.
Erityisen huono-osaisiksi tilastokeskus luokittelee yli 80-vuotiaat naiset, joista köyhiä on 40 prosenttia sekä 0-19-vuotiaat lapset, joista elää köyhissä oloissa kokonaista 20 prosenttia. Ylipäänsä tuloerot kasvoivat jonkin verran vuonna 2019.
Professori Waldenström ounastelee, että tuloeroissa on tapahtunut tasoittumista koronan myötä, huolimatta kovista ajoista ja irtisanomisista.
Rikkailla suhteellista takapakkia
Koronavuoden lopputulema saattaa olla, että pieni- ja keskituloiset ovat pärjänneet valtion massiivisten taloudellisten tukitoimien ansiosta suhteellisen hyvin. Suhteellisesti rikkaampien henkilöiden vaurastuminen ei taasen ole edennyt normaalia kiivasta tahtiaan.
– Korona on iskenyt heihin kovemmin, sanoo professori Waldenström.
Tilastoihin saattaa tosin kätkeytyä vielä toisenlainen totuus. Asuntojen ja osakkeiden hinnat ovat nimittäin jatkaneet pandemiasta huolimatta nousuaan. Pääomatulot ilmestyvät tilastoihin vasta sitten, kun omaisuutta eli asuntoja tai osakkeita myydään. Osinkotulot puolestaan olivat epätavallisen matalalla tasolla ja tukivat siten näkymää rikkaiden suhteellisen niukoista ajoista vuonna 2020.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Daniel Waldenström asunto-osakkeet rikkaat köyhät tukiopolitiikka suhteellinen köyhyys Covid-19 korona pandemia hyvinvointiyhteiskunta osingot pieni- ja keskituloiset työttömät tuloerot tuet Osakkeet Köyhyys opiskelijat Eläkeläiset lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi on pudonnut talouskehityksessä useiden EU-maiden kyydistä – Koskenkylä: “verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava”

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: “Ihmisillä on hätä”

Halla-aho: Köyhyys lisääntyy tietoisen politiikan seurauksena – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vie työpaikkoja

Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää