Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

köyhät

Edellisessä elämässäni puuhastelin Ylellä, joten talo on tavallaan tuttu. Yhä vain se yllättää. Mitä kaikkea riippumattomat, sitoutumattomat, puolueettomat vallan vahtikoirat keksivät. Kuinka tutkimattomia ovatkaan tutkivan journalismin tiet.

Koska “mehu- ja smoothie-ketju Jungle Juice Barin työoloista on viime päivinä esitetty runsaasti raskauttavia väitteitä sosiaalisessa mediassa“, Ylen “uutiset pyrkii todentamaan, millaiset työolosuhteet yrityksessä on“.
Todennus tapahtuu netin lomakkeella, joka kerää mehutyöläisten kokemuksia.
Mikä on ilmiantojen tarve juuri tuossa työnantajassa? Ohikulkija näkee omin silmin hedelmien puristamisen ja puristajat. Toisin kuin Ylen strategian kiintopisteet.
Baarin perustaja, nykyinen poliitikko, päästi suustaan pöyristyttävän, kammottavan, hirvittävän nuolimyrkkysammakon: ihmisten pitää mennä töihin.
Patistus hyökkäyssotii yleläistä arvomaailmaa vastaan. Yleisradio on olevinaan vähäosaisten tuki ja turva. Journalisti-lehti otsikoi hiljan pääkirjoituksensa: “Yleltä leikkaaminen satuttaisi köyhiä eikä anna heille mitään“.
Äveriäät pulittavat Yle-verolla ilmaispalvelun köyhälistölle, jolla ei ole varaa maksullisiin suoratoistoihin. Ylen ”sisällöt” korvaavat lehdistöä, joka eriarvoisesti laskuttaa paperiversiosta tai lymyää maksumuurin takana.
Veronmaksajien piikki on kiva kilpailuvaltti. Mutta mikä on Yle-tuutin hinta-laatu-suhde?
Propaganda-annos maksaa pakkoasiakkaalle vuodessa saman verran kuin sata mukillista viidakkomehua. En tiedä, kumpi tarjous on terveellisempi köyhäläisellekään.
Yleisradio kyselee: “Oletko ollut töissä Jungle Juice Barissa&#8230; Jos vastasit kyllä, kerro vapaamuotoisesti kokemuksistasi (palkka, koeaika, tauot, perehdytys, johtaminen, yhteishenki, rekrytoinnin kriteerit, työpaikan säännöt jne.)”
Käsittääkseni yhteiskunnan kannalta tähdellisempi kysely kuuluisi:
“Oletko ollut töissä Yleisradiossa&#8230; Jos vastasit kyllä, kerro vapaamuotoisesti kokemuksistasi&#8230; Oletko havainnut: verovarojen haaskausta, tarpeettomia ja haitallisia byrokratian portaita, ylenmääräistä päälliköintiä, ylipolitisoitunutta journalismia, sensuuria ja itsesensuuria, väärinajattelun vainoamista&#8230;”
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Viidakkomehut ja verovarat virtaavat Yleisradiossa

”Eat or heat” – joutuvat kysymään miljoonat britit, kun on valittava lämmön tai lounaan välillä. Molempiin ei ole rahaa. Yhteiskunnan korttitalo vapisee lokakuun alussa, kun kaasun ja sähkön hintaa jälleen kerran nostetaan Englannissa – nyt pöyristyttävät 80 prosenttia. 


Koillis-Englannin Newcastlessa asuva Fiona Rebeir on 56-vuotias siivoja, joka tienaa osa-aikaisesta työstään 604 puntaa eli vajaat 700 euroa kuukaudessa. Vuokran jälkeen hänelle jää käteen 201 puntaa eli 232 euroa, <a href="https://www.dn.se/varlden/heat-or-eat-kan-bli-valet-for-miljoner-britter-i-vinter/">kertoo</a> DN.
Sähkö ja kaasu maksavat kumpainenkin 80 puntaa eli yhteensä 185 euroa. Vuodessa energian hinta on tuplaantunut. Lokakuun alussa koittaakin sitten totuuden hetki, kun kaasun ja sähkön <a href="https://www.cnbc.com/2022/08/26/uk-energy-bills-to-rise-by-80percent-in-october-as-regulator-announces-hike.html">hinnat</a> nousevat 80 prosenttia.
Tällöin osa-aikatyöläisen energialasku nousee 330 euroon kuukaudessa eli rahat eivät enää periaatteessa <a href="https://www.cnbc.com/2022/08/30/uk-inflation-could-top-22percent-as-energy-prices-soar-goldman-sachs-warns-.html">riitä </a>elämiseen. Vaikkakin hän saa asumistukea. Silloin Fionan valittava syömisen ja asunnon lämmittämisen välillä.
Hän aikoo pysyä talven lämpimänä ottamalla pienen koiransa kainaloon yöksi.
Kärsimykselle ei näy loppua
Tammikuussa energian hinnan odotetaan nousevan jälleen. Tuolloin sähköön voi tavalliselta perheeltä mennä yli 700 euroa kuukaudessa. Sähkö ja kaasu maksetaan moni paikoin kortilla, johon voi ladata arvoa tarpeen mukaan. Kun korttiin ladattu puntamäärä on loppu, loppuu myös sähkön ja kaasun tulo.
Englannissa on vahva työmoraali ja itsestään huolehtimisen perinne. Avun pyytäminen on häpeällistä ja siksi energian säästäminen on luonnollinen valinta sosiaalihuoltoon marssimisen sijasta.
Leipäjonoon sen sijaan kehdataan mennä ja ne ovatkin kasvussa. Pakkokin on liittyä jonon jatkoksi, sillä Koillis-Englannin lapsista 38 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.
Sähkön sidos kaasuun on ongelma
Englantiin ei juurikaan tuoda kaasua, mutta ongelma on se, että sähköstä 37 prosenttia tuotetaan kaasulla. Kodeista puolestaan 85 prosenttia lämpiää kaasulla. Ja kaiken pahan alku ja juuri on kaasun asema energian hintaveturina. Seikka, jota imperialistinen Venäjä käyttää surutta hyväkseen.
Oppositiopuolue Labour haluaisi jäädyttää energian hinnan nykytasolleen. Ratkaisun on laskettu maksavan valtiolle 34 miljardia euroa nykyhinnoilla. Rahat otettaisiin energiayhtiöiden muhevista voitoista.
The Timesin tekemän <a href="https://www.thetimes.co.uk/article/half-of-tory-voters-want-energy-to-be-nationalised-9mrtfp5fs">selvityksen</a> mukaan energialaitosten kansallistamista tukee 79 prosenttia työväenpuolueen ja 47 prosenttia konservatiivien kannattajista.
Yhteiskunnallinen rauhattomuus on oraalla ja <a href="https://dontpay.uk/">Don’t Pay</a> -tyyppiset kampanjat kannustavat kansaa jättämään hirmuiset energialaskut <a href="https://www.suomenuutiset.fi/energian-hinnat-ylittivat-brittien-kipurajan-dont-pay-liike-leviaa-100-000-brittia-uhkaa-jattaa-laskut-maksamatta-talven-tullen-koska-rahaa-ei-ole/">maksamatta</a>.
Uusi pääministeri tuskin lämpiä energiatuille
Britanniaa hallitseva konservatiivipuolue valitsee seuraajan pääministeri Boris Johnsonille ensi maanantaina. Johnson on ollut haluton kattaviin energiatukiin ja pitänyt kohdistettuja sekä rajoitettuja, vain kaikkein köyhimmille suunnattuja tukia parempina.
Johnsonin todennäköisin seuraaja, nykyinen ulkoministeri Liz Truss sen sijaan saisi teknokraattisilla kannanotoillaan jopa entisen pääministeri Margaret ”rautarouva” Thatcherin kääntymään haudassaan.
Truss ei juuri lämpene ”tukipolitiikalle”, vaan haluaa alentaa tuloverotusta sekä sähkön ja polttoaineiden arvonlisäveroa. Hän haluaisi myös parantaa saarivaltakunnan energiaomavaraisuutta lisäämällä liuskeöljyn sekä -kaasun tuotantoa.

”Eat or heat” – miljoonat britit joutuvat energian hintahelvetissä valitsemaan lämmittämisen ja syömisen välillä

Ruotsi on rikkaampi kuin koskaan ennen, mutta ennätysmäärä kansalaisia luokitellaan silti suhteellisen köyhiksi. Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2019 ja koronavuonna 2020 on jo saattanut tapahtua käänne, arvelee tietotoimisto TT.

Kokonaista 15 prosenttia ruotsalaisista luokiteltiin valtion tilastokeskuksen (SCB) laskelmien mukaan köyhiksi vuoden 2019 <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/hushallens-ekonomi/inkomster-och-inkomstfordelning/inkomster-och-skatter/pong/statistiknyhet/inkomster-och-skatter-2019/">tietojen</a> perusteella. Eli heidän tulonsa olivat korkeintaan 60 prosenttia keskimääräisistä ruotsalaistuloista. Köyhä ei välttämättä siis itse koe tulleensa entistä köyhemmäksi, muilla vain on mennyt paremmin.
&#8211; Jokaisella työllisellä ansiot ovat nousseet uskomattomalla tavalla viimeisen 20 vuoden aikana, <a href="https://www.gp.se/ekonomi/klyftor-ökar-relativ-fattigdom-rekordhög-1.40536033">valaisee</a> professori Daniel Waldenström. 
&#8211; Tästä syystä eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat pudonneet kelkasta, vaikka heidänkin lompakkonsa on saanut lisää täytettä. Absoluuttisesti köyhien määrä on toki pienentynyt kaiken aikaa.
Tukijärjestelmä tasaa tuloeroja
Jos hyvinvointivaltion avokätiset tuet lasketaan mukaan, kapenevat tuloerot dramaattisesti erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten osalta. Tilastokeskuksen laskelmat perustuvat tuloihin, ei tukiin, joten erilaiset tuet ja avustukset jäävät tämän tilastoinnin ulkopuolelle.
Erityisen huono-osaisiksi tilastokeskus luokittelee yli 80-vuotiaat naiset, joista köyhiä on 40 prosenttia sekä 0-19-vuotiaat lapset, joista elää köyhissä oloissa kokonaista 20 prosenttia. Ylipäänsä tuloerot kasvoivat jonkin verran vuonna 2019.
Professori Waldenström ounastelee, että tuloeroissa on tapahtunut tasoittumista koronan myötä, huolimatta kovista ajoista ja irtisanomisista.
Rikkailla suhteellista takapakkia
Koronavuoden lopputulema saattaa olla, että pieni- ja keskituloiset ovat pärjänneet valtion massiivisten taloudellisten tukitoimien ansiosta suhteellisen hyvin. Suhteellisesti rikkaampien henkilöiden vaurastuminen ei taasen ole edennyt normaalia kiivasta tahtiaan.
&#8211; Korona on iskenyt heihin kovemmin, sanoo professori Waldenström.
Tilastoihin saattaa tosin kätkeytyä vielä toisenlainen totuus. Asuntojen ja osakkeiden hinnat ovat nimittäin jatkaneet pandemiasta huolimatta nousuaan. Pääomatulot ilmestyvät tilastoihin vasta sitten, kun omaisuutta eli asuntoja tai osakkeita myydään. Osinkotulot puolestaan olivat epätavallisen matalalla tasolla ja tukivat siten näkymää rikkaiden suhteellisen niukoista ajoista vuonna 2020.
&nbsp;

Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>