LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalaisten koululaisten oppimistulosten heikkeneminen on lisännyt vaatimuksia nykyistä kattavammasta tiedosta oppilaiden osaamisessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdotti lokakuussa kansallisten tasokokeiden kokeilemista peruskouluissa. SDP:n sisällä ehdotus kuitenkin aiheuttaa ristiriitaa, ja myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ suhtautuu siihen torjuvasti.
Suomalaisten koululaisten osaaminen on heikentynyt viime vuosina kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Laskua on nähty niin matematiikan, lukutaidon kuin luonnontieteidenkin tuloksissa. Suomalaisnuorten osaaminen on tästä huolimatta edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella.
Oppimistulosten heikkeneminen on nostanut esiin huolen siitä, että Suomesta puuttuu systemaattisesti kerättyä ja vertailukelpoista tietoa peruskoulun oppimistulosten laskun syistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön entinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ehdotti viime keväänä Helsingin Sanomissa kansallisten tasokokeiden käyttöönottoa tilanteen selvittämiseksi. Myös vararehtori Laura Kuusela-Nordström ja opettaja Pekka Törrönen ovat hiljattain esittäneet samansuuntaisia näkemyksiä.
Yhdenmukaisilla tasokokeilla voitaisiin kerätä vertailukelpoista tietoa oppilaiden osaamisesta ja koulujen tilanteesta eri puolilla Suomea. Nykyisin koulujen antamissa arvosanoissa voi olla huomattavia alueellisia eroja, vaikka oppilaiden osaaminen olisi samalla tasolla.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdotti lokakuussa, että Suomessa kokeiltaisiin kansallisia kokeita peruskouluissa.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) suhtautuu kokeiluun myönteisesti. Hän on korostanut, että peruskoulun oppimistuloksista ja arvioinnin yhdenmukaisuudesta tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) suhtautuu puolestaan ehdotukseen kielteisemmin. Hänen mukaansa kokeista saatava hyöty ei vastaisi niiden kustannuksia.
SDP:n kansanedustajien näkemysten jakautuminen herättää esiin kysymyksen siitä, kuinka tärkeänä puolueessa pidetään oppimistulosten nykyistä järjestelmällisempää mittaamista.
Puolue on toistuvasti korostanut tietoon perustuvan päätöksenteon merkitystä. Se edellyttää myös valmiutta tarkastella sellaista tietoa, joka voi haastaa vakiintuneita koulutuspoliittisia näkemyksiä.
Kansallisia kokeita vastustaa myös OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Hän on todennut viestipalvelu X:ssä, etteivät kokeet selittäisi oppimistulosten heikkenemisen syitä.
Myös osa kasvatustieteen tutkijoista epäilee kokeiden hyötyjä. Heidän mukaansa pelkkä mittaaminen ei paranna oppimistuloksia ja saattaa pahimmillaan kaventaa opetuksen sisältöjä.
Kokeiden kannattajat muistuttavat, että oppimistulosten ongelmia on vaikea korjata kunnolla, jos niiden laajuudesta ja taustatekijöistä ei ole riittävästi tietoa. Koulutuspoliittisia ratkaisuja kun ei pitäisi jättää oletusten varaan.
Tasokoekeskustelussa herääkin kysymys: jos peruskoulun oppimistulokset heikkenevät, miksi niiden syiden järjestelmällinen tutkiminen herättää vastustusta?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö oppimistuloksista ja rahoituksesta valmistui 15. lokakuuta. Perussuomalaiset tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat pääosin tyytyväisiä valiokunnan ehdotuksiin, mutta vaativat ensi kaudella rohkeampaa otetta koulutuspolitiikan korjaamiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman vaatii kansallisia kokeita, vertailukelpoista tietoa koulujen resursseista sekä opettajien määrästä ja työn jakautumisesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että Suomen on jatkettava peruskoulun suunnan korjaamista ja uskallettava puhua myös maahanmuuton vaikutuksista koulutukseen.
Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet, työrauha kouluissa on kärsinyt ja nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Sivistysvaliokunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Ari Koposen mukaan yksi keskeinen ratkaisu näihin ongelmiin olisi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän ajaksi.
Perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esiin maahanmuuttajien huonot oppimistulokset.
Viikon suosituimmat
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
AssistEU-palvelun kautta meppien toimintaa seuraavalla perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysellä on jo pitkään ollut tuntuma kokoomuksen Sirpa Pietikäisen toimien vihervasemmistolaisuudesta. Enää se ei ole vain tuntuma, todistaa AssistEU:n uusi ominaisuus, joka yhdistää kaikkien meppien toimintadatan ja antaa valmiit graafit siitä, mikä mepin todellinen suuntautuminen on.
Helsingin poliisi otti perjantai-iltana useita henkilöitä kiinni huumausainerikoksista epäiltyinä Puhoksen ostoskeskuksen alueella. Poliisi epäilee, että rikolliset pyörittävät alueella järjestäytynyttä huumausainekauppaa.
SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.
Perussuomalaiset lakkauttaisi Sitran ja käyttäisi vapautuvan noin miljardin euron omaisuuden kasvuun, perusopetukseen tai velan lyhentämiseen.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo vastasi perussuomalaisten vaatimukseen lopettaa kehitysyhteistyö ”faktantarkistuksella”. Järjestö vaikenee täysin Suomen kehitysavun epäonnistumisista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
