LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman järjestää yhdessä Pro Teknologia ry:n kanssa paneelikeskustelun teknisen työn ja teknologian asemasta suomalaisessa koulutuksessa. Keskiviikkona eduskunnassa tapahtuvan tilaisuuden osanottajat etsivät yhteistä näkemystä kädentaitojen, teknologiaosaamisen ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman haluaa vahvistaa teknisen työn ja teknologian asemaa suomalaisessa perusopetuksessa. Hänen mukaansa lasten ja nuorten erilaiset kyvyt, kiinnostuksen kohteet ja oppimistavat on huomioitava nykyistä paremmin.
– Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisesta, tekemisestä ja yrittämisestä. Meidän on huolehdittava siitä, että lapset ja nuoret saavat koulussa riittävät kädentaidot, teknologisen ymmärryksen ja valmiudet tulevaisuuden työelämään. Kaikki eivät opi samalla tavalla tai innostu samoista asioista. Myös käytännön tekemiselle ja tekniselle osaamiselle on annettava koulussa vahva asema, Strandman toteaa.
Strandman jätti alkuvuodesta 2026 lakialoitteen, jossa hän esittää perusopetuslain 11 §:n muuttamista. Aloitteen tavoitteena on korvata nykyinen yhteinen käsityön oppiaine kahdella erillisellä oppiaineella: teknisellä työllä ja teknologialla sekä tekstiilityöllä.
– Teknisen työn asema on heikentynyt vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen. Pakolliset ja valinnaiset teknisen työn opinnot ovat vähentyneet erityisesti yläkouluissa. Tekninen työ ja tekstiilityö ovat molemmat arvokkaita oppiaineita, mutta niiden sisällöt, menetelmät, oppimisympäristöt ja opettajien osaamisvaatimukset ovat erilaisia. Molemmille tulee turvata mahdollisuus kehittyä omista lähtökohdistaan, Strandman perustelee.
Strandmanin mukaan tekninen työ ja teknologia tarjoavat oppilaille konkreettisen mahdollisuuden oppia suunnittelua, ongelmanratkaisua, materiaalien tuntemusta, koneiden käyttöä ja teknisten järjestelmien ymmärtämistä.
– Tekninen työ motivoi erityisesti monia poikia. Koulujen tulee tunnistaa lasten ja nuorten erilaiset vahvuudet ja tarjota monipuolisia tapoja oppia. Käsillä tekeminen kehittää ajattelua, pitkäjänteisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Se antaa myös onnistumisen kokemuksia ja voi auttaa löytämään oman tulevaisuuden alan.
Suomessa on Strandmanin mukaan monissa kouluissa hyvät teknisen työn tilat, koneet ja välineet, joiden käyttöä tulee hyödyntää opetuksessa. Lisäksi teknisen työn ja teknologian opettajien koulutus ja saatavuus on turvattava, jotta opetuksen laatu voidaan varmistaa koko maassa.
Teknisen työn opetuksen kehittäminen liittyy suoraan Suomen talouskasvuun, teollisuuden kilpailukykyyn ja tulevaisuuden työpaikkoihin.
Teknologiateollisuuden vuonna 2025 julkaistun osaajatarveselvityksen mukaan ala tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 140 000 uutta osaajaa. Osaajatarpeesta 74 prosenttia kohdistuu korkeakoulutettuihin ja 26 prosenttia ammatilliseen osaamiseen.
– Meidän on rakennettava osaamispolku jo peruskoulusta lähtien. Perusopetuksen, lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen tulee muodostaa kokonaisuus, joka antaa valmiudet suomalaisen teollisuuden ja teknologian tarpeisiin. Osaajia tarvitaan suunnittelemaan, valmistamaan, rakentamaan, korjaamaan ja kehittämään tulevaisuuden ratkaisuja.
– Osaaminen ei synny tyhjästä. Se rakentuu jo lapsuudessa ja koulun oppimisympäristöissä. Emme saa hukata lasten ja nuorten kiinnostusta teknologiaan ja tekemiseen, Strandman painottaa.
Lakialoite on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Käsityönopettajien Liitto on puolustanut nykyistä yhteistä käsityön oppiainetta ja nostanut esille sen laaja-alaisuuden, materiaalirajat ylittävän suunnittelun ja tasa-arvoisuuden.
Strandman pitää tärkeänä, että erilaiset näkemykset tuodaan samaan keskusteluun.
– En halua asettaa käsityön eri osa-alueita vastakkain. Haluan keskustella siitä, miten turvaamme kaikille lapsille ja nuorille monipuoliset kädentaidot, teknisen osaamisen ja mahdollisuuden löytää omat vahvuutensa. Tarvitsemme tähän sekä opettajien että teollisuuden ja teknologian asiantuntijoiden näkemyksiä.
Eduskunnassa järjestettävässä paneelissa ovat mukana Strandmanin lisäksi Pro Teknologia ry:n koulutuspolitiikan asiantuntija Okko Ojanen, Insinööriliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen, Tampereen yliopiston tekniikan pedagogiikan professori Petri Nokelainen, Vilpe Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Saikkonen sekä Turun yliopiston käsityökasvatuksen professori Eila Lindfors. Paneelin juontaa toimittaja Jussi Eronen.
– Nyt tarvitaan avointa keskustelua ja konkreettisia ratkaisuja. Kysymys on suomalaisen koulutuksen suunnasta, nuorten tulevaisuudesta ja siitä, miten turvaamme osaamisen ja kasvun Suomessa, Strandman päättää.
Eduskunnan Pikkuparlamentissa 4.11. klo 10-12 järjestettävää tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä täältä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Wille Rydman herättelee koko tiedeyhteisöä kyseenalaistamaan Suomen Akatemian kestämätöntä rahanjakopolitiikkaa, jossa tukea tarjotaan rodullistettujen kynsisalonkien tarkasteluun, mutta kovien tieteenalojen tutkimuksille nyrpistellään.
Kansanedustaja Jani Mäkelä vaatii, että koko Suomi pysyy asuttuna ja että kaikkialla voisi elää ja perustaa perheen. Hän pitää pahimpana uhkakuvana työpaikkojen katoamista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kritisoi peruskoulun käsityönopetusta liian teoreettiseksi. Seppäsen mukaan oppilaat eivät saa riittävästi käytännön taitoja, mikä heikentää sekä työelämän osaajapohjaa että Suomen huoltovarmuutta. Ratkaisuksi hän esittää teknisen työn ja tekstiilityön eriyttämistä sekä käsityön opetuksen vahvistamista.
Perussuomalaiset esitteli torstaina säästölistansa, johon sisältyy esitys Opetushallituksen lakkauttamisesta. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sara Seppänen pitää esitystä tervetulleena ja tarpeellisena. Hänen mukaansa Opetushallitus on kasvanut raskaaksi hallintokoneistoksi, jonka toiminta ei ole vastannut suomalaisen koulutuksen todellisiin tarpeisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii suomalaisia peruskouluja kysymään avoimesti, pystyykö lapsi osallistumaan opetukseen ja toimimaan turvallisesti osana ryhmää. Strandman nostaa esiin vaietun kysymyksen lasten koulukuntoisuudesta. Hänen mukaansa koulujen täytyy turvata samanaikaisesti niin yksittäisen lapsen etu, oikeus oppimiseen kuin muiden oppilaiden ja opettajien turvallisuuskin.
Helsingin yliopiston kasvatustieteiden dosentti Jari Salminen on kommentoinut Suomen Kuvalehdessä tuoreita PISA 2025 -tuloksia ja suomalaisten oppimistulosten heikentymistä. Eduskunnan perussuomalainen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää Salmisen puheenvuoroa järkevänä ja tarpeellisena.
Yle kertoi sunnuntaina, että opettajat ovat järjestäneet erillistä toimintaa oppilaille, jotka eivät vakaumuksellisista syistä osallistu musiikintunneille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew peräänkuuluttaa samaa käytäntöä Seta ry:n kouluvierailuille ja sateenkaarityöpajoihin.
Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman vaatii opetusministeriltä, opetusministeriöltä ja Opetushallitukselta selkeää linjaa ja selkärankaa siihen, miten koulujen tulee toimia tilanteissa, joissa huoltajat vaativat muutoksia opetuksen sisältöön uskonnollisen vakaumuksen tai muun ideologisen näkemyksen perusteella.
Viikon suosituimmat
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
AssistEU-palvelun kautta meppien toimintaa seuraavalla perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysellä on jo pitkään ollut tuntuma kokoomuksen Sirpa Pietikäisen toimien vihervasemmistolaisuudesta. Enää se ei ole vain tuntuma, todistaa AssistEU:n uusi ominaisuus, joka yhdistää kaikkien meppien toimintadatan ja antaa valmiit graafit siitä, mikä mepin todellinen suuntautuminen on.
Helsingin poliisi otti perjantai-iltana useita henkilöitä kiinni huumausainerikoksista epäiltyinä Puhoksen ostoskeskuksen alueella. Poliisi epäilee, että rikolliset pyörittävät alueella järjestäytynyttä huumausainekauppaa.
SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.
Perussuomalaiset lakkauttaisi Sitran ja käyttäisi vapautuvan noin miljardin euron omaisuuden kasvuun, perusopetukseen tai velan lyhentämiseen.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo vastasi perussuomalaisten vaatimukseen lopettaa kehitysyhteistyö ”faktantarkistuksella”. Järjestö vaikenee täysin Suomen kehitysavun epäonnistumisista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
