Seppänen kannattaa Opetushallituksen lakkauttamista: OPH ei ole pystynyt vastaamaan koulutuksen haasteisiin

Kannatan Opetushallituksen lakkauttamista. Suomalainen koulu on ajautunut vakaviin ongelmiin, mutta Opetushallitus ei ole kyennyt vastaamaan ajan haasteisiin riittävän tehokkaasti. Oppimistulokset ovat heikentyneet, perustaidot rapautuneet ja opettajien työ on muuttunut yhä kuormittavammaksi. Samaan aikaan hallintoa, ohjeistuksia ja erilaisia kehittämishankkeita on riittänyt. On perusteltua kysyä, mitä kaikkea tällä hallintokoneistolla on lopulta saatu aikaan, Sara Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan Opetushallituksen lakkauttamisessa ei ole kyse koulutuksen arvostuksen vähentämisestä, vaan päinvastoin tarpeesta uudistaa koulutuksen ohjausta ja kohdentaa voimavaroja nykyistä vaikuttavammin.

– Me emme tarvitse lisää hallintoa vaan parempaa opetusta. Opetushallituksesta on tullut liian raskas ja paisunut organisaatio suhteessa siihen, miten se pystyy vastaamaan koulujen arjen ongelmiin. Koulutusjärjestelmän pitää palvella oppilaita ja opettajia, ei ylläpitää itseään.

Myös hallintoa on tarkasteltava kriittisesti

Seppänen muistuttaa, että suomalaisen koulutuksen ongelmat ovat olleet nähtävissä jo pitkään. Lasten ja nuorten lukutaito, matematiikan osaaminen ja muut perustaidot ovat heikentyneet, eikä kehitystä ole onnistuttu kääntämään riittävän määrätietoisesti.

– Suomessa on vuosikausia puhuttu oppimistulosten laskusta. On laadittu strategioita, ohjelmia, selvityksiä ja hankkeita, mutta samaan aikaan yhä useammalla lapsella on vaikeuksia perustaidoissa. Emme voi loputtomasti jatkaa samalla mallilla ja odottaa erilaista lopputulosta.

Seppäsen mukaan Opetushallituksen toiminnan vaikuttavuutta on arvioitava erityisesti suhteessa siihen, mitä suomalaisissa kouluissa todella tarvitaan.

– Koulut tarvitsevat selkeää ohjausta, vahvat opetussuunnitelmat, toimivia ratkaisuja oppimisen ongelmiin ja mahdollisuuden keskittyä perustehtäväänsä. Sen sijaan koulutuksen kehittäminen on monin paikoin etääntynyt tavallisesta arjesta. Liian usein huomio kiinnittyy uusiin menetelmiin, hankkeisiin ja hallinnollisiin tavoitteisiin, vaikka keskeisin kysymys on edelleen se, oppiiko lapsi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

Opetushallitus ei ole tehtäviensä tasalla

Seppänen on aiemminkin arvostellut Opetushallituksen toimintaa ja nostanut esiin puutteita sen vastuulla olevissa tehtävissä. Hänen mukaansa esimerkiksi oppimateriaalien laadunvarmistuksessa ilmenneet ongelmat ovat osoittaneet, ettei viraston toimintaan voida suhtautua kritiikittömästi.

– Kun koulutuksen keskeisen asiantuntijaviraston toiminnassa ilmenee vakavia puutteita, niitä ei voida kuitata yksittäisinä epäonnistumisina. On arvioitava koko järjestelmän toimivuutta. Viraston olemassaolo ei voi olla itseisarvo, jos se ei kykene hoitamaan tehtäviään riittävän hyvin.

Hallinnon on kevennyttävä – vastuuta ja tehtäviä selkeytettävä

– Kyse ei ole siitä, että tarpeellinen työ pitäisi lopettaa. Kyse on siitä, tarvitaanko sen tekemiseen nykyisen kaltainen erillinen ja raskas virasto. Välttämättömät tehtävät voidaan järjestää uudelleen, vastuita selkeyttää ja päällekkäistä hallintoa purkaa. Meidän on uskallettava tarkastella myös sellaisia rakenteita, joiden olemassaoloon on totuttu.

Seppäsen mukaan julkisen talouden vaikeassa tilanteessa koulutuksen hallinnonkaan rakenteita ei voida jättää säästötarkastelun ulkopuolelle.

– Kun valtiontalous on tiukilla, jokaisen veroeuron käytöllä on merkitystä. On vaikea perustella raskaan hallintokoneiston ylläpitämistä samaan aikaan, kun kouluissa kamppaillaan riittävän opetuksen, oppimisen tuen ja työrauhan turvaamiseksi. Säästöjä pitää hakea ensisijaisesti hallinnon rakenteista, ei lasten mahdollisuuksista oppia.

Seppänen pitää tärkeänä, että koulutuksen uudistamista tarkastellaan ennen kaikkea oppilaiden, opettajien ja veronmaksajien näkökulmasta.

– Minulle tärkeintä ei ole Opetushallituksen olemassaolo, vaan suomalaisen koulun tulevaisuus. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi saa laadukasta opetusta, oppii perustaidot ja voi opiskella turvallisessa ympäristössä. Jos tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Opetushallituksen lakkauttamista ja tehtävien järjestämistä uudelleen, siihen on oltava valmiutta.

– Suomi ei tarvitse lisää koulutuksen byrokratiaa. Suomi tarvitsee jälleen koulun, jossa opettaja saa opettaa ja oppilas saa oppia. Siksi pidän perussuomalaisten esitystä oikeansuuntaisena ja kannatan Opetushallituksen lakkauttamista, Seppänen päättää.