LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman vaatii Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävien, työnjaon ja vastuun perusteellista tarkastelua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa koulutuspolitiikan strategisista linjauksista, lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvoston päätöksistä. Opetushallitus puolestaan toimii keskeisenä koulutuksen toimeenpanon ja kehittämisen asiantuntijavirastona sekä laatii muun muassa opetussuunnitelmien perusteita. Ministeriön vuoden kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuonna 2027.
Jaana Strandmanin mukaan vastuiden pitää näkyä myös koulun arjessa.
– Suomalainen koulutus tarvitsee nyt napakkaa ohjausta. Maamme lasten ja nuorten Pisa-tulokset laskevat edelleen. Opettajien ja rehtorien työpöydälle ei saa syntyä tilannetta, jossa eri viranomaisten ohjeet, suositukset ja uudistukset muodostavat vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden. Vastuun ja päätösvallan pitää olla selkeä.
Opetushallitus vastaa muun muassa opetussuunnitelmien perusteista, tutkintojen perusteista, koulutuksen kehittämisestä, tiedon tuottamisesta ja useista valtakunnallisista digitaalisista palveluista.
– Nyt pitää katsoa kokonaisuutta myös veronmaksajan näkökulmasta. Mitä tehdään ministeriössä, mitä Opetushallituksessa ja mitä voidaan tehdä päällekkäisyyksiä vähentämällä? Jos samaa asiaa valmistellaan tai ohjataan useassa paikassa, rakenteita on uskallettava yksinkertaistaa.
Strandman korostaa, ettei hallinnon kehittämisessä saa unohtaa koulujen todellisia tarpeita.
– Koulut eivät kaipaa hallinnollista pyörittämistä. Ne tarvitsevat selkeitä ohjeita, toimivia työkaluja ja konkreettista tukea arkeen. Opettajan pitää saada keskittyä opettamiseen ja rehtorin koulun johtamiseen, Strandman vaatii.
Suomalaisessa koulutuksessa on parhaillaan useita samanaikaisia uudistuksia, kuten oppimisen tuen uudistus ja osaamistakuun valmistelu. Opetushallitus valmistelee parhaillaan vuoden 2027 opetussuunnitelmiin liittyvää työtä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden kanssa.
– Uudistuksia tarvitaan, mutta niiden toimeenpanon pitää olla hallittua. Koulujen pitää tietää, mitä niiltä odotetaan ja mistä ne saavat tukea. Nyt tarvitaan vähemmän päällekkäisyyttä ja enemmän selkeää johtamista.
Strandmanin mukaan mahdolliset päällekkäisyydet ja tehottomat rakenteet on tunnistettava ja niistä on myös voitava luopua.
– Jos virastot ja ministeriö eivät pysty toimimaan saumattomasti yhteen, asia pitää korjata. Silloin on syytä kysyä, tarvitaanko Opetushallitusta lainkaan? Hallinnon pitää palvella koulua eikä päinvastoin. Jokainen veroeuro on käytettävä mahdollisimman vaikuttavasti lasten ja nuorten oppimisen hyväksi, Stranman sanoo.
Samaan hengenvetoon Strandman vaatii koulutarkastajien palauttamista suomalaisiin kouluihin.
– Suomen kouluissa tarvitaan ulkopuolista arviointia. Tällä hetkellä kukaan ei käytännössä katso koulujen kokonaisuutta, valvo opetusta, ohjaamista ja oppimateriaaleja. Opettajalla on pedagoginen vapaus, mutta oppilaalla on oltava oikeus tasalaatuiseen opetukseen.
– Kun osaaminen laskee jo vuosikymmenten trendinä, emme voi tyytyä seuraamaan kehitystä tilastotaulukoista. Koulujen arkeen tarvitaan silmät ja korvat.
Strandman muistuttaa, että koulutarkastajilla oli Suomessa tärkeä rooli aina 1990-luvun alkuun saakka. Tarkastuksissa voitiin tarkastella opetuksen toteutumista ja antaa kouluille palautetta muun muassa arvioinnin kriteereistä. Näin vahvistettiin yhteistä käsitystä koko valtakunnan tasolla siitä, mitä koulussa tulee opettaa ja millä perusteilla oppilaiden osaamista arvioidaan.
– Tarkastajan tehtävänä olisi varmistaa, että opetuksen tavoitteet täyttyvät, arviointi on perusteltua ja oppimisen ongelmiin puututaan ajoissa.
PISA 2025 osoittaa myös, että oppimistulosten vaihtelua on tarkasteltava koulun sisällä. OECD julkaisee erikseen tiedot oppimistulosten vaihtelusta koulujen välillä ja koulujen sisällä.
– Oppilaan tulevaisuus ei saa riippua siitä, millaiseen luokkaan hän sattuu päätymään. Jos saman koulun sisällä syntyy merkittäviä eroja oppimisessa, niiden syyt pitää pystyä tunnistamaan.
Strandman pitää ongelmallisena sitä, että Opetushallituksen ohjaus tapahtuu etäällä koulun jokapäiväisestä työstä.
– Opetushallitus ei näe sitä, mitä koulun arjessa tapahtuu. Opetushallituksen roolin on vahvistuttava tai sitten se täytyy yhdistyä opetus- ja kulttuuriministeriön. Tarvitsemme kouluihin ulkopuolisen, rakentavan arviointijärjestelmän, joka tuntee opetuksen arjen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Opetus- ja kulttuuriministeriön juuri käynnistämä selvitys Opetushallituksen tehtävistä on tarpeellinen. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on vaatinut Opetushallituksen roolin kriittistä arviointia jo aiemmin. Selvitys valmistuu helmikuun 2027 loppuun mennessä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mielestä Opetushallitus pitäisi lakkauttaa ja vaarallinen islaminopetus kouluissa kieltää kokonaan.
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.
Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kritisoi Opetushallituksen uutta erityisoppilaiden arviointimallia, joka hänen mukaansa murentaa suomalaisen peruskoulun arvioinnin uskottavuutta. Hän viittaa kritiikissään Helsingin Uutisten juttuun, jossa koulutuskentän ammattilaiset antoivat omat näkemyksensä.
Iltalehden tuoreet paljastukset islamin opetuksen tunnustuksellisista sisällöistä suomalaisissa kouluissa herättävät vakavan ja perustellun huolen siitä, valvotaanko uskonnonopetusta Suomessa yhdenvertaisesti ja lain edellyttämällä tavalla. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mielestä näyttää siltä, että kyseessä ei ole yksittäisen ongelman esiintulo, vaan rakenteellinen ja pitkäaikainen ongelma.
Viikon suosituimmat
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Ceutaan laittomasti tunkeutuneet ja sinne jääneet nuoret miehet ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja raiskauksiin, mutta mitkään laittomuudet eivät näköjään tulijoille riitä. Nyt rikosten kohteena ovat viattomat eläimet.
Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.
Monikulttuurisuus muokkaa yhteiskuntaa monella tavalla. Keskeinen kysymys on, miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon tosipaikan tullen? Maahanmuuttajaryhmät ovat keskenään erilaisia siinä, miten kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen – eli maanpuolutukseen – suhtaudutaan.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
