Jani Mäkelä keskusteli liikenteen rahoituksesta, tieverkon korjausvelasta ja kuljetusalan kilpailukyvystä LiikenneSuomen eduskuntavaaliseminaarin poliitikkopaneelissa yhdessä vihreiden Atte Harjanteen, SDP:n Anna-Kristiina Mikkosen, vasemmistoliiton Timo Furuholmin, kokoomuksen Timo Heinosen ja keskustan Jouni Ovaskan kanssa.
Liikenteen verotuloista ei voida luopua
Mäkelän mukaan liikenne on muodostunut Suomessa julkisen talouden lypsylehmäksi. Valtiontalouden vaikean tilanteen vuoksi liikenteestä saatavien verotulojen merkittävä väheneminen ei hänen mukaansa ole realistista.
– Emme voi päästää sellaista tilannetta tapahtumaan, että liikenteestä kerättäisiin yhtäkkiä miljardi euroa vähemmän veroja. Olisi kyllä mukavaa, jos se olisi mahdollista, mutta valtion kassa ei kestä sitä, kun muutenkin pitää säästää.
Mäkelän mukaan tienpidosta ja investointihankkeista on jo tingitty liikaa. Hän arvioi sähköautoilun kallistuvan liikenteen sähköistyessä, kun kannustamisen tarve vähenee.
Mäkelä vastustaa myös ruuhkamaksuja, koska Suomessa ei ole niille perusteita. Hän katsoo, että autoilijoiden maksamien verojen pitäisi näkyä teiden kunnossa.
– Teiden pitäisi myös olla paremmat niillä veroilla, mitä autoilijoilta peritään.
Investoinnit nykyiseen tieverkkoon
Mäkelän mukaan tieverkon korjausvelkaa ei saada poistettua yhden hallituskauden aikana, joten investoinnit on kohdistettava tarkasti. Hän arvostelee liikennejärjestelmäsuunnitelmien ohittamista aluepoliittisten tavoitteiden ja oman vaalipiirin edun vuoksi.
– Kun investointirahaa on niin vähän, se pitäisi kohdistaa järkevästi sellaiseen, mikä oikeasti toimii.
Mäkelän mukaan ratahankkeet sekä uudet sillat ja tunnelit pitäisi jättää toteuttamatta rahan puutteen vuoksi. Sen sijaan hän painottaisi nykyisen tie- ja väyläverkon kunnostamista, kuten Karjalan radan kaltaisia perusparannuksia sekä teollisuuden toimintaedellytysten turvaamista Saimaan kanavan ollessa kiinni.
Mäkelä pitää valtiontalouden heikkoa tilannetta keskeisenä syynä teiden huonoon kuntoon ja vähäisiin liikenneinvestointeihin.
Polttoaineen hinnan pitäisi olla nykyistä alempi
Mäkelän mukaan polttoaineen pitäisi olla Suomessa nykyistä halvempaa. Häneltä kysyttiin, riittääkö ammattidieselin nykyinen 3,3 sentin litrapalautus vai pitäisikö se nostaa esimerkiksi 6–7 senttiin. Mäkelän mukaan korkeampikaan palautus ei olisi riittävä.
– Osittain tämä johtuu maailmanmarkkinoiden hinnoista. Lisäksi Suomessa on erittäin korkea polttoaineverotus johtuen siitä, että valtiontalous on niin huonossa jamassa.
Kansanedustaja arvosteli myös jakeluvelvoitetta koskevaa päätöksentekoa. Hänen mukaansa kaikki paneelissa edustetut puolueet ovat ilmoittaneet voivansa tarkastella jakeluvelvoitetta, mutta kokoomus ja RKP eivät ole muuttaneet sitä hallituksessa.
– Tämä on kylmä tosiasia, jonka kanssa tässä eletään. Jakeluvelvoite ei ole muuttunut näiden puolueiden ansiosta.
