LEHTIKUVA
Valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä vuoden 2027 tuloverotuksesta. Hallituksen esityksen mukainen työtulovähennyksen korotus keventäisi työn verotusta noin 230 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus tekisi veroasteikon kaikille tulorajoille täysimääräiset indeksitarkistukset.
Pieni- ja keskituloisten työn verotus kevenee entisestään vuonna 2027. Palkasta jää enemmän käteen, ja se vahvistaa ostovoimaa. Perussuomalaisten mielestä työn verotusta pitää keventää myös tulevalla vaalikaudella, sanoo kansanedustaja Ville Vähämäki.
Hallitus muuttaa myös startup-yhtiöiden työsuhdeoptioiden verotusta paremmin kasvua tukevaan suuntaan. Työsuhdeoptio antaa työntekijälle oikeuden hankkia yhtiön osakkeita ennalta sovittuun hintaan. Listaamattoman yhtiön osakkeita optiolla hankkiva työntekijä voisi tietyin ehdoin maksaa optioedun veron vasta osakkeiden myyntivuoden verotuksessa.
– Nykyisin työntekijä voi joutua maksamaan optioedun veron säästöistään jo ennen osakkeiden myyntiä. Kun veron voi maksaa myyntituloista, suomalaisilla kasvuyrityksillä on paremmat mahdollisuudet houkutella osaajia optioiden avulla, toteaa kansanedustaja Sami Savio.
Yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoitusvähennys laajenee vuonna 2027 muun muassa liikuntaa, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä terveyttä edistäviin lahjoituksiin.
– Lahjoitusvähennyksen laajennus helpottaa yhdistysten ja säätiöiden yksityisen rahoituksen hankintaa. Paikallisessa urheiluseurassa lahjoitukset voivat tuoda lisää harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille, sanoo Jari Koskela.
Yksityishenkilö voisi vähentää suoraan verostaan 30 prosenttia vähintään 500 euron rahalahjoituksesta, kun saajana on Verohallinnon nimeämä yhdistys tai säätiö ja rahat käytetään laissa hyväksyttyyn tarkoitukseen.
– Valiokunta päätti laajentaa mietinnössään lahjoitusvähennyksen koskemaan myös vapaaehtoista maanpuolustustyötä tukevia lahjoituksia. Pidän erikoisena, että kaikki oppositiopuolueet eivät tätä laajennusta kannattaneet, kummastelee kansanedustaja Jari Ronkainen.
Hallituksen esityksellä pullopanteista kerätyt tulot säädetään verovapaiksi. Esitys perustuu hallituksen norminpurkutyöryhmän esitykseen.
– Pullopanttitulot ovat olleet veronalaista tuloa, vaikka käytännössä kukaan ei niitä verottajalle ole ilmoittanut. Nyt tehtävä muutos on maalaisjärjen mukaista ylikireän sääntö-Suomen purkua. Vastaavia lainsäädännön erikoisuuksia pitää purkaa myös jatkossa, sanoo Minna Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius korostaa ennakoitavan veroympäristön merkitystä Suomen talouskasvulle. Hänen mukaansa veronkiristykset heikentäisivät sekä tavallisten suomalaisten ostovoimaa että yritysten toimintaedellytyksiä.
Perussuomalaiset hakisi 600 miljoonaa euroa pankkien, datakeskusten ja säätiöiden verotuksesta eikä kiristäisi työn tai yrittämisen verotusta. Veroratkaisut ovat runsas kymmenesosa ohjelman sopeutuksesta, ja loput puolue tekisi menoleikkauksilla.
Eduskunta keskusteli kyselytunnilla muun muassa työn ja yrittämisen verotuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila totesi puheenvuorossaan perussuomalaisille olevan tärkeää, että hallitus keventää työn verotusta nyt ja jatkossa.
Hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä ensi vuoden budjetissa. Työtulovähennystä kasvatetaan ja veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kevennys kohdistuu pääosin pieni- ja keskituloisille, ja jatkaa linjaa, jolla suomalaisten ostovoima on vahvistunut koko vaalikauden ajan.
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Elias Rosengrén linjaa, että Suomi tarvitsee veret seisauttavan verouudistuksen.
Viikon suosituimmat
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.
Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.
Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.
Tampereen kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön kansainvälisyyssetelin, joka on tarkoitettu tueksi vain ulkomaalaisten työllistämiseen. Setelillä kaupunki tarjoaa työnantajalle 3 000 euron tuen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen harjoittelijaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää seteliä suomalaisia syrjivänä.
Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
